Se siemen pieni,
iti ja kasvoi.
Herkkää,
orastavaa,vihreää.
Kesänlämpö,
hoivas,kasteli.
Tuli tuulet,
koetteli juuria,
seisotko,kaadutko?
Yön kasteen itsees imit,
aamuun uuteen,
suurin odotuksin,
silmäs avasit.
Kohos tähkäpää,
ylös ylväänä,
sen kaikki näki.
Paisui tähkäs,
sait muodon,
täyteläisen.
Aavistus,
sisällä hiipi,
kypsyny oot ,
kultajyvä.
Kypsytti aika,
toi tuulet,myrskyt,
yönkylmyyden,poskilles.
Kultaantuneena ,
aaltoilet,
ymmärsin.
Tuli viikatemies.
On hyvä olla hiljaa,
sielun pelloilla,
kultaantunutta viljaa.
iti ja kasvoi.
Herkkää,
orastavaa,vihreää.
Kesänlämpö,
hoivas,kasteli.
Tuli tuulet,
koetteli juuria,
seisotko,kaadutko?
Yön kasteen itsees imit,
aamuun uuteen,
suurin odotuksin,
silmäs avasit.
Kohos tähkäpää,
ylös ylväänä,
sen kaikki näki.
Paisui tähkäs,
sait muodon,
täyteläisen.
Aavistus,
sisällä hiipi,
kypsyny oot ,
kultajyvä.
Kypsytti aika,
toi tuulet,myrskyt,
yönkylmyyden,poskilles.
Kultaantuneena ,
aaltoilet,
ymmärsin.
Tuli viikatemies.
On hyvä olla hiljaa,
sielun pelloilla,
kultaantunutta viljaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Huomenta TöllinLiisa =)
Runosi on aikalailla ihmisen elämänkaaren
pienoista kuvausta, eli kohdusta ituun ja
viikatemies tulee.Aika surullista, sillä kuka haluaa että viikatemies vie?
Emmehän pääse pakoon,
viikatemiestä.
Näinhän on ,
et eletään,
eihän se minua kosketa?
Olen itse sen kokenu,
omassa elämässäni.
Toivon olga ,iloista päivää.
Sinulle ja kaikille.Liisa
Onhan se näinkin. Kiva tuo sun nikkisi =)
onko sulla semmoinen punainen tölli ja sininen
perunamaa?
olga,kiva kun uudestaan poikkeet.
Tölliini matalaan.
Kesäpaikka sellainen ja
lapsuuteni koti.
Sain kunnian kasvaa korvessa,
mistä kylälle ,vain kinttupolku johti.
Kunnioituksella kaikkea sitä,
ajattelin ,et tuo tölli minulle sopii.
Sydämellistä päivää sinulle olga.
Kuulostaa hyvältä ja onkin =)
Ihminen on siitä kummallinen pakkaus
että kaipailee monesti sitä mitä ei ole
ja sitä mitä on, ei huomaa.
Olimme poikani kanssa sienessä
ja hirvikärpäset hyökkäsi kimppuun :(
se oli kamalaa, kun vielä kotona
niitä tipahteli housunlahkeista
sitkeä otus, tuommoinen pieni verenimijä
jak!
On jo iltapäivä,
oon ollu mökilläni.
Sain marjapensaat leikattua ja
silppusin kaikki oksat,käänsin maan.
Nyt ajattelin levähtää ja
niimpä tänne runosivulle tuun.
Kerrot hirvikärpäsistä,
tuttuja on minulleki. On
pitkät hiukset,siinä onki työtä,
et saa ne otukset pois
sanotaan,jos on hirvikärpäsiä,
niin on myös hirviä sielä.
Nonii,ilta saapuu ,
hämärtää jo.
Sytytetääs iltaan pieni kynttilä.Liisa
Pitkät on hiukset minullakin
ja siksi ne kärpäset olikin niin vaikeaa
sieltä onkia. Mutta onneksi saunassa lähtivät =)
Kuulostaa hyvältä että olet saanut nauttia
puutarhassa myllertämisestä.
Se on sellaista ajatusten lepoa myös.
T: innokas haravoija
Monta muistoo,ykskii ajoin metsästä
kotiin.Eikös sielä nutturassa joku
vönkinny?Eipäs auttannu muu,kuin koittaa
kiinni saada se takiainen.
Moottoritietä ajoin ,eli ei mitää
kärrytietä.
Hymyilyttää,miten pienetki otukset
voi olla pelottavia.
Alkaa jo kutittaa,kun ajatteleeki.
Hymy olga sinne ja kaikille.Liisa
hienosti jonka vain sinä taidat mutta tuo viikatemies jäi kysymysmerkiksi? Viimeinen lause oli erittäin hyvin laadittu, kiitos Liisa!
Surullista ,mutta totta.
Ei täälä oo mitää pysyvää.
Ne sielunmerellä saa aikaan,
monenlaisia aallokoita.
Joita elämä tuo tullessaan.
Liona sinulle voimia ja ,
iloitaan jokaisesta päivästä.Liisa
Viikatteet vain
viimassa vinkuvat,
todellisuuden tuulissa
sykkivät siemenet
sydänten kasvua.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Leikkuun aikaa,
silloin viikate leikkaa.
Moni siemen ei nouse,
joku ihmees,ihailtavaks.
Tänää ilma,jota rakastan.
Kosteaa,ei kylmää,
leppoisa tuuli .
Ruskanhehkua ,
upeissa väriskaaloissa.
Olen monta tuntia ollu,
puutarha hommissa.
Nyt nautin illasta ja
kiitän muistamisesta.Liisa
Sykkeen siemenestä
kasvanut lemmenpuu,
hedelmistään metsä
rakkauden rönsyin,
kirjonsa ytimenä
sydäntemme sävy,
olemme yksi yhteen
toinen toisillemme
harmonian hehku.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Valo lankeaa,
iltaan pimeään.
Siemen se pimeässäki,
työntää juurensa syvään.
"Hedelmistään ,
puu tunnetaan".
Kranattiomenat,
johan ne kypsiä ovat?
Silmäni näki,
villiviinin,sen punaisen,
"kuin niissä verta ois".
Harmoonista,syvää,
virtaa,ei jäädyttää voi.
Puhallan lepattavan liekin,
nyt sammuksiin.
-Luonteva-nuku hyvin.Liisa
Kaksi sielua,
ja vain yksi ajatus,
kaksi sydäntä,
ja lyövät kuin yksi.
(E.F.J.Von Munch-Bellinghausen)
(Rakas olet Luonteva)
Huokaus sanaton,
sydän puhuu.
Tunne syvä.
Säveltä kaihoisaa,
koskettaa,
yhä uudestaan.
Rakkaus,yössäki valvoo.Liisa