Tämä oli koiranpentuni tähän astisista aamuista kauhein...Jäin tänään muutamalta oppitunnilta pois vain saadakseni olla koirani kanssa vähän enemmän yhdessä. No, lähdimme aamulenkille ja kerrankin ajattelin tehdä vähän pidemmä lenkin. No eihän meidän vauva tietystikkään tarennut kovin kauaa ulkona tepastella ja niinpä nappasin se syliini loppumatkaksi. Ja sitten minä kaaduin kun tie oli niin liukas. Pieni pentu tipahti sylistäni maahan ja alkoi vikistä kamalasti, se säikähti niin paljon. Otin sen syliin ja lohdutin ja vikinä loppui. Kun pääsimme kerrostalomme portaisiin tapahtui jotain vielä kamalempaa. Normaalisti menemme hissillä, mutta nyt pentu halusi mennä rappuja pitkin ylös. Ensimmäiset kerrokset menivät loistavasti. Pentu juoksi ne ylös. Sitten se jäi kuitenkin rapsuttamaan itseään ja minä ehdin ohittaa sen rappusissa. Pian kuulin takanani taas vikinää; pentu roikkui hihnan päässä rappukaiteiden välissä. Se oli tipahtanut. Hyökkäsin heti pelastamaan sen, minun oli pakko kiskoa se niskavilloista ylös ja se ulisi kamalasti. Sisälle päästyäni purskahdin itkuun, minua niin säälitti pieni vauvani, joka oli joutunut kokemaan kovia. Pentu on kuitenkin nyt ihan virkeä ja en ainakaan huomaa että sille olisi jäänyt mitään vammaa riippumisesta. Toivottavasti sille ei myöskään jäänyt mitään traumaa lenkkeilyä kohtaan...
epäonnen aamu...
Itkettää!!!
4435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se lenkkeily, mutta ne portaat!!!Oma koirani on niin monet kerrat jarruesteista huolimatta laskenut portaamme liukumäkenä, ettei se enää suostu kuin kannettavaksi portaat ylös!!!
Kyllä se siitä sinulla ja pennulla vielä suttaantuu, kunhan vain osoitat ettei tuollasta tapahdu aina=)!!!!
Noitten pentujen kans aina sattuu ja tapahtuu. meillekin tuli just maanantaina seropipentu joka nyt ei paljon muuta tee, kun syö ja nukkuu. Eipä ole vielä saanut mitään tuhoa tai harmia aikasex. Ei ole ainuttakaan kakkaa lattialla vielä ole ollut."koputtaa puuta"
Taisi olla provoviesti. Jos jokaisesta pennun vinkumisesta tai arjen sattumista alkaisi itkettämään, niin sitä saisi olla koko ajan vollottamassa :( Käytä vähän maalaisjärkeä ja jos se ei onnistu, niin en suosittele lemmikin pitämistä.
minulle kävi myös ilkeä tapaturma, silkki-pennulleni fannille!
se rakastaa istua kopassa pyörän perässä...
no, kerran sillä oli panta ja lyhyt talutinnaru, joka jäi pinnojen väliin.... koira kellahti selälleen, ja kun olin silloin vain jonkin reilut 8 vuotta, säikähdin kamalasti!! naru oli jäänyt tiukasti jumiin ketjuihin, eikä meinannut irrota! huusin apua, ja joku ystävällinen mies tuli pelastamaan koirani... se oli kauheaa!!! sen jälkeen fannin kanssa on pyöräilty monta pitkää lenkkiä! mutta ilman talutinta!!!!!! =)