Vanhoissa kirkonkirjoissa on usein mainittu ammattina lois. Ainakin luovutetun Karjalan alueella ja varsinkin miehillä. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Ei google kertonut. Tietääkö joku tai osaako neuvoa oikeille jäljille?
Mitä tarkoittaa lois?
loisija?
911461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tietääkseni loiset elivät talonpoikien nurkissa, tehden kenties jotain pientä elantoa vastaan. Käytännössä kai tuon ajan työttömiä, muttei kerjäläisiä kuitenkaan.
Loiset oli tavallaan yksi "sääty" muiden joukossa. He eivät (useimmiten) olleet työttömiä, vaan päin vastoin työntekijöitä, renkejä, piikoja jne. Heillä ei ollut omaa taloa/mökkiä, vaan he asuivat muiden=työnantajan nurkissa.
Historian opettajani havainnollisti aikoinaan Suomen säätyjakoa jakamalla luokan ryhmiin. Pari aatelista, muutama pappi, porvari, vähän enemmän talonpoikia ja mäkitupalaisia -ja melkein puoli luokkaa loisia.
Myös mökki, mutta toisen omistamalla maalla, eli loinen oli eräänlainen vuokralainen, hän saattoi käydä myös muualla töissä, mutta teki myös talon töitä.
Loiset olivat siis maaton väestö.
Loinen ja itsellinen tarkoittanevat samaa asiaa.
Myös naisissa oli näitä esim. kätilöt ja kutojat.
Loinen ei ollut mikään haukkumasana, millaiseksi sen nykyisin helposti ajattelemme, vaan se oli eräänlainen titteli, vastasi pätkätyöläistä. Loiset tekivät töitä taloissa ja saivat asua torpissa tai saunoissa.
Hämeessä oli käytössä sana kesti.
Yhden sukututkijan kanssa ja hän kertoi loisen, tarkoittavan yhtä kuin, Varsinais -Suomessa itsellinen.
Loinen, loismies
maaseudun tilattomaan väkeen kuulunut henkilö, jolla ei ollut omaa asuntoa. Loinen perheineen (loisperhe) asuin toisten luona maksamatta vuokraa, mutta tekemällä talon maataloustyötä ruokansa ja nukkumapaikkansa eteen.
Itsellisiksikin joskus myös kutsuttu.
Itselliset tosin saattoivat olla ammatinharjoittajia, esim. isoäitini isä ja isoisä, jotka olivat veneenveistäjiä ja heillä oli myös oma mökki ja pieni kasvimaa sen ympärillä, muttei sen enempää maata tai metsää.
joissain paikoin kutsuttu myös löysäksi tai löysäläiseksi
vailla vakinaista asuntoa
Hankkikaa käsiinne lehti Sukutieto 4/2001. Siinä Jarmo Paikkala kirjoittaa tyhjentävästi loisista eli itsellisistä.