Minua on aina kummastuttanut että äidit sanoo ettei haitta vaikkei isä maksa elareita, pääasia että tapaa lapsia.. Jotenkin ei mahdu omaan tajuntaan että onko se poissuljettu mahdollisuus että olisi molemmat vaihtoehdot käytössä? Tai miksi antaisin isän tavata lasta kun ei hänestä muutenkaan huolehdi. Itse olen yh enkä todellakaan anna isän tavata lasta. Elatusmaksuista kun yritin sopia hän sanoi että saman rahan saat kaupungilta, vittu sama kai sulle mistä se raha tulee. Eli meillä ei ole isyyttä tunnustettu. Ja koska isä ei tunnusta lasta omakseen, minulla ei ole mitän velvollisuutta antaa lasta tapaamisiin.
elatusmaksut / tapaaminen
joko tai
15976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tiedät varmasti mitä ajattelen sinusta....
päästä kärsii koko ihminen ja sun tapauksessa lapsikin pitkässä juoksussa...arvaas kummalla teistä vanhemmalla se tyhmä pää on..???
että jotku ei välitä lapsen elättämisestä! Miksi äidit alistuu yksin maksamaan lapsensa kulut! Kyllä se kuuluu isälle siinä missä äidillekin.
Olet aivan oikeassa, että jos lapsen elatus ei kiinnosta isää, niin miksi ylipäätänsä sitten haluu sitä tavatakaan.
Sinulla on terve käsitys siitä, miten toimitaan! Noin minäkin tekisin.
Jos ei isä tunnusta lastaan, niin ei hänellä ole mitään oikeuksiakaan. Kyllähän tunnustaminen on paljon enemmän kuin pelkät elatusmaksut. Ilmeisesti lapsen isä arvottaa rahan lapsensa edelle.
sinä "rankaiset" lasta, vaikka hän on syytön kohtaloonsa. Pitää katsoa, että lapsen oikeus tavata isää menee kaiken muun ohelle, olkoot isä millaista mieltä tahansa. Hyvä jose, että isä haluaa tavata lasta. Ja voithan sinä haastaa isän isyystutkimukseen ja isyys tulee vahvistettavaksi. Varmasti keinoja on. Älä salpaa isää lapseltasi, se voi tulla kalliiksi myöhemmällä iällä lapsen kehityksen edetessä...
sellaista isää, jota ei ole muuten olemassa kuin siinä vaiheessa kun lapsi sai alkunsa.
Jopa pari vuotias lapsi ei osaa kaivata isää vaikka olisi ekan vuoden elämästään ollut isän kanssa.
Tuttavallani on 5 vuotias tyttö, jonka isä häippäsi myös lapsen ollessa vuoden ikäinen. Nyt isä välillä käy lapsen kotona katsomassa, mutta ei lapsi häntä kaipaa. Pitää ihan vieraana.
Kysyykin et millon sä lähdet kotiin? Joten ei lapsi kaipaa ihmistä, ellei hälle syötetä ja tuputeta asioita.
Eikä ole oikein että lapsen elämään tyrkytetään ihminen, joka ei tosiasiassa välitä. Ei ole sama asia, että on isä, kuin että kunhan vain on isä. Pelkkä sana ei riitä.
Mutta kyllähän nyt jukolavita sillä lapsella on viimeistään vanhempana oikeus tietää isästään, isän puolen sukulaisista jne jne. Tai ehkäpä löydät itsellesi miehen jota lapsesi luulee puolen elämäänsä biologiseksi isäkseen ja kappas miten sitten kun sille selviää että eipäs ole isukki se oikea isukki.
Riippuu ihan ihmisestä sitten miten reagoi, syyttää sinua kusettajaksi ja katkeroituu tai kohauttaa olkiaan so what.
Mutta pointti on se, että jokaisella on oikeus "juuriinsa". Mieti nyt vaikka adoptiolapsia. Ymmärtääkö tätä nyt kukaan.
mikään peruste sille, että pieni lapsi ei osaa jotain, kuten kaivata isää...vanhemmalla (sillä viisammalla ja fiksummalla) on velvollisuus huolehtia osaltaan, että ei eristä toista vanhempaa lapsen elämästä.Pieni lapsi ei osaa myös vaatia, vaan vanhemman täytyy olla lapsen asialla. Säästyy ainakin niiltä mahdollisilta syytöksiltä, mitä lapset aikuisena kertovat. Moni on näilläkin palstoilla valittanut katkeroituneena, että äiti esti tapaamiset isän kanssa, kun olin pieni ja ymmärsin vasta kun aikuistuin, kenen oli syy...Sille ei voi mitään, jos aikuinen ei osaa/halua syystä tai toisesta pitää yhteyttä alaikäiseen lapseen. Mutta lähivanhempi voi ainakin sanoa, että en ole estänyt - päin vastoin. Se on sivistystä ja viisautta - ajatella muutenkin kuin putkiaivoisesti..
haluaako tavata oman isän vai ei. Mutta on väärin syöttää lapsen tajuntaan väkisin sellaisia asioita, joita ei oikeasti ole olemassa käytännössä.
Lapselle on sama sanooko naapurin setää vai biologista isää isäksi, kun kumpakaan ei ole läsnä. Ei lapsi välitä, ja tuskin tietää, mikä on isän rooli, jos sitä ei ole ollut.
Ei se minusta ole kusetusta, jos lapselle kertoo, ettei sulla nyt vaan ole isää, muuten kuin papereissa, joskus ei sillleenkään, kuin ap:llä.
Että tapaamisoikeus on "oikeasti" lapsen oikeus tavata etävanhempaa, eikä päinvastoin? Se oikeus on tosin jouduttu antamaan etävanhemmalle juuri sinunkaltaisten takia. Mitäköhän siitäkin tulisi jos lähivanhempi päättää lapsen nimissä milloin tapaaminen sopii ja milloin ei.
kun ei ole halunnut tunnustaa lasta. Onko mielestäsi siis ok että "isä" tapaa lasta jota ei ole suostunut tunnustamaan? Miten putkiaivot tähän liittyy?
"putkiaivon" näen, että henkilö joka ajattelee ja toimii "itsensä etua" ajatellen tai toista kiusatakseen/kostaakseen on putkiaivo.
Mitäs muuta se voi olla. Jos kykenee laaja-alaiseen ajatteluun ei omaa putkiaivoa, vaan näkee asiat monelta kannalta ja toimii sen mukaisesti. Pitääkö tarkemmin vääntää? Pitää kyetä toiminaan myös lapsen edun kannalta niin kauan kun lapsi ei itse kykene ajamaan omaa asiaansa ja etua.
Miksi valittaa, ettei isä ole tunnustanut lasta?
Saahan sen oikeuden kautta, joten siitä vain toimeksi. En minunkaan lapseni isä halunnut tunnustaa vapaaehtoisesti, mutta konstit ovat olemassa luikureita varten..Ja isä tapaa sentään joskus lastaan ja minä muistutan häntä, että hoitaa tapaamisen...Jokainen haluaa tietää juurensa - jossain vaiheessa - joten paras toimia ajoissa.
Jos lapsen elämässä ei ole koskaan ollut sitä isää konkreettisesti, niin miksi sitä yritetään väkisin tuputtaa lapsen elämää sotkemaan????
Ihan sen vuoksi vaan, että tämäkin äiti tuntisi syyllisyyttä??? Sitäkö sä haluat? Kyllä se lapsi vanhemmiten sitten itse miettii haluaako vai ei isää elämään.
On turha riidellä asiasta jos et tiedä mistä puhut! On väärin sekin että lapsi huomaa miten väkinäistä se on isälle olla isä. Siinä molemmat pääsee helpommalla. Ei lapsen elämään mennä noin vain vuoden tai kahden päästä ilman seuraamuksia, kyllä siinä pitää olla läsnä joka hetki alusta asti.
Ap älä ota painetia, tee niinkuin näet parhaimmaksi. Meitä on monta et ole yksin.
ettei anna tavata lasta!!!Väärin on, jos isä haluaa tavata.
Jospa vaikka ajattelisit lastasi - vahvista isyys (ei siihen tarvita isän suostumusta), neuvottele elareista (tai hae päätöstä oikeuden kautta) ja sitten laadit (etän niin halutessa) tapaamissopimuksen. Tällä tavalla lapsi saa virallisesti isän, sinun ei tarvitse raapia veronmaksajien selkänahasta lapselle elatusta ja lapsella mahdollisuus luoda isäsuhteen.
Vähän suoraselkäisyyttä peliin ... ;)