elämääsi, jos olisit oman itsesi "herra"?
Miten muuttaisit
Pirre*
401453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Parantaisin vaimoni syövän.
Max. elinikäennusteesta jäljellä 6-vuotta.
Minimistä laina-ajalla jo 3-vuotta.
Kuudessa vuodessa keksitään jo syövän parannuskeino, näin on ennustettu ja minä uskon ennusteen todeksi.
Huom. ennustus ei ole peräisin miltään kylän ennustajaeukolta. :)
Voi vain uskoa.
Epätodennäköistä se on.
Tämän hetken tiedon perusteella ko. syöpätyyppiin ei ole edes teoriassa parantamismahdollisuutta.
Muut asiat tuntuvat täysin toisarvoisilta!
vaikea ei ole uskoa, mutta ei ihan niin helppoa ymmärtää - kun läheinen sairastuu, tuntuu kuin sairastuisi itsekin, ja on jotenkin vajaa.
Mutta toivoaan ei saa/saisi menettää, sillä jos sitä ei ole, niin ei ole mitään.
Hankaisin kylkiäni ja tekisin omat toivomukset.
saat sen, mieki lainaan pikkuisen sitä lamppua :)
vaiva, kun "herroiksi" heittäytymällä vaimo hoitaisi tuon puolestani.
Elämä muuttuisi neljännestunnissa. Senverran luulisin saavani aikaa pakata kalsarini.
Noudatan myös liikennesääntöjä kohtuullisesti ja käyn äänestämässä:)
, niin, että "herra" se on herrallai :)
Ja että kunnon kansalainen, mitäs sitä sitten muuta...kuin töihin vaan..
jaa-a. Kysymys on vähän laaja-alainen ja miten sen käsittää, mutta yritän referoida.
Tavallaan tässä alkaa olla "loppusuoralla" iän puolesta tai fyysisesti/ henkisesti hiipumaan päin ja elämän koulua käyty, niin vaikea on enää haaveilla muutoksista tai miten olisi pitänyt elää, koska huono on enää korjata tilanteita mieleisekseen. Pitää olla kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen ja ajatella siten, että huonomminkin olisi voinut asiat olla.
Ainut mikä on pänninyt koko elämän on se, että on joutunut olemaan toisen palveluksessa työelämässä tai miten sen nyt kuvailisi, ehkä ajautunut ja ei ole voinut olla tavallaan itsensä herra ja määrätä oman työtahdin tai rahapussin lihavuuden, eli yrittäjänä olisin halunnut olla. Tietenkin jälkeenpäin ajateltuna, joka hommassa on hyvät ja huonot puolensakin ja ehkä paras tyytyä tässäkin asiassa osaansa.
yrittäjät olla pankin ja suhdanteiden orjia eli "herra" se on heilläkin.
Taidamme olla sellainen ajautunut sukupolvi, -elämä on vienyt meitä, emme me suinkaan elämää.. :)
Minä ainakin tunnen itteni niin hölmöksi, kun en ole osannut ottaa oikein elämääni omiin käsiin -silloin aikoinaan.
Rupeaisin terveeksi, onnelliseksi ja rikkaaksi. Ja samaa jakaisin lähimmäisille.
ja ihan varmasti kaikkikin :)
Ottaisin kauniin hellän ja kuuliaan vaimon
joka arvostaa miestä keittiössä
ja sais se vaimo olla sisäsiistikin niin oli helpompi siivotessa
tosta vain..joo o, eihän se luojakkaa kiellä suuria ajattelemasta :)
Muute; mihis se siun entinen kaunis morsian on hävinnyt?
näin aamutuimaan:)
En kovin paljon muuttaisi elämääni,muutaman läheiseni elämää hiukan,lähinnä terveyden osalta.
Itselle mielenrauhaa ja henkistä tasapainoa ottaa vastaan tyynesti se mikä kulloinkin vastaan tulee.
vai vakaa laiva..
Elämän onni onkin kai vain oivalluksesta kiinni..
Näköjään oisi enemmänkin töitä sille parantavalle "herralle"...:/
kuule, mä oon just tehnyt sen. saan asua yksin ja tehdä mitä haluan tai olla tekemättä. muuta en kaipaakaan. mulla on nyt näin hyvä, tosin olen sairaspäivärahalla vielä pitkään,joten rahaa täytyis olla sen verran, että pärjää. ei mun tartte lähtee minnekkään ulkomaille, ei ees kiinnosta, tykkään olla vaan kotona ja harrastaa lempiasioitani. ihan tyytyväinen olen nyt vihdoinkin.
menettänyt sitä tyytyväisemmäksi ihminen kuulemma tulee, liekö sitä jalostumista - vaikka itestäni en menisi takuuseen - jalostuisinkohan kuitenkaan.
Toivottavasti saan jalostua vain empatiakyvylläni :)
Mut helvetin hyvä työmies.
Kääntäisin kelkan rattia rajusti vasemmalle.
Vai ilmansuunta muuten vain, Venäjälläkö haluaisit asua?
Mikäs "herra" se hallitsee, - omaisuusko, tottumus, jämähtäneet arvot, vai mikä estää olemasta herra talossaan so. sinussa?
Ei saa kun väkisin viemällä.
Poliitiikko en ole muuten kun äänestämällä joka jumalan kerta,niitä joutavia jotka milloinkin valtaan haluavat.
Elämälle on joskus asetettu riippakivet jotka herrana raahautuvat paikasta toiseen.
Kovassa kaarteessa hyvällä onnella köysi voisi katketa ja pito parantua.
liikaa vain toisten kontolle...:)
olis muutettavaa jos saisin muuttaa. tänään aamulla mietin omia ratkaisujani, miksi en enemmän huomioinut lapsiani kun he oli pieniä. olin ehkä hyvä äiti omasta mielestäni mutta nyt kun katson taakse päin niin en ole ollut. olen nyt yksin yksinäinen lapsilla ei ole aikaa käydä (vain harvoin) vain minä olen se joka soittaa.
en ole heille valittanut yksinäsyyttäni enkä ole puolustanut tekojani. sillä tiedän että olen ollut heikko ihminen. (ei mulla ole ollut alko ym. paheita)
nyt olisin tarvinnut apua kerran pyysin en saanut, niin koitan pärjätä näin.
olispa ollut tämä järki kuin nyt.
jossittelemallahan ei voita tai saa mitään on vain elettävä päivät loppuun.
ajatuksia herättävä, tuli melkein ahdistava olo.
Oletko puhunut aikuisten lastesi kanssa?
Voi kai todeta tapahtunut, ja ehkä pyytää anteeksikin sitä osaamattomuuttaan vanhempana.
Seuraava siirtohan on sitten lastesi käsissä.
Eihän vaan ylpeys, yhdistettynä häpeään ole "herrasi"?
ps. mutta älä sure, jokainen on sellainen vanhempi kuin osaa, ja ehkä kuin millaiset eväät on saanut esim. kotoaan. JA lisäksi - kaikilla vanhemmilla on huono omatunto, ainakin äideillä - se kuuluu kuvioihin. :)
Toivoisin olevani kärsivällisempi, siis en kärsivämpi, ja lisäksi ehkä, tai rehellisesti sanoen, herrana ollessani minullahan olisi rahaa, niin lahjoittaisin rahaa tietty ensisijaisesti lähmmäisille ja kärsiville, jotka joskus tuntuvat olevan sama asia.?
olla, en ehkä liikaa vastuuta :)
Noo, se herrojen palkka tietysti menisi - tietysti sekin riippuu herrasta, ja asemasta.
Niin, ne lähimmäisetkö on kärsiviä, vai kärsivät lähimmäisiä - siinä on vissi ero :))
Raha kyllä kelpaisi, mutta sen käyttö?:))
Sekä lähimmäiset kärsivät, valitettavasti, ja kärsiviä lähimmäisiä on aina jokaisella.:(((
Pirre, sinulle, hyvää viikonloppua.:)))
Samalla tekisin jotain erittäin tuottavaa työtä.
Opiskelisin täsmätieteitä, :) eli käytännön osaamista, en filosofioita tai sen semmosia, niistä olen saanut tarpeekseni taivaanrannan maalari -kaudellani.
mitähän mahdoimmekaan menettää, - sillälailla tuhlasit pääomaasi taivaanrannan maalailuun..stot.,stot.:)
En tiedä miksi minua on aina huvittaneet nuo ammattifilosofit :), minusta he ovat märehtijöitä, tai pureksijoita - tiedoksi kaikella kunnoituksella kylläkin.
Minulla ainakin elämä muuttas minua.Mitä se sitten tarkoittaakin?
Niinhän se pitäisi olla, että elämä muotoilisi olisimme savea..
mutta en ole paljonkaan muuttanut omaa elämääni, ei ole ollut tarvetta.
Ikääntyneet vanhempani ovat suurin ulkopuolinen osa elämääni, mutta rakastan heitä ylikaiken, eivät he enää kauan ole olemassa, "joten otan heistä kaiken irti", antamalla rakkautta ja hoivaa.
Pidän työstäni ja toivon että pysyn hyväkuntoisena vielä pitkään, että pysyn uusissa haasteissa mukana.
sinulla on ollut lapsiaan rakastavat vanhemmat, muuta ihminen ei tarvitsekaan - ihminen ei jää yksin, vanhanakaan, rakkaus tuottaa rakkautta.
Tyytyväisyys elämäänsä on jo puoli voittoa ennen uusia haasteita.
koko ajjan ihtemmä herroja,ja välhin met oomma narreja.Pistäsin porot "lahthin"ja lähtisin evakhon Välimeren rannalle,ja opiskeleissin lasikantista laulukiriaa joka puolelta.Kyllä ääntä löytysi.
olisi ihan vapaa.., vai olisikohan ilman mitään herraa..
Pulloa elä ota herraksi, sese on vihonviimmeinen liike immeisellä - ja laulunaiheet loppuu aika pian siitä kirjasta :/
Niin, että ääntäkö olisi laulaa - eläpä jätä hukkaan, laula toisten ja ihtesi iloksi.
että siulla on läänijä mihin paeta,ko mie alan ääntä availemmaan.Mikäs vika pullosa on?Pakkoko sitä olis ihtiänsä "holisuttaa".Voipa sielä pullosa olla simaahi..;)))
laulata, - eläpäs nyt pyörrä puhheitas :)
On lääniä, joikhaa vain minkä keukoistasi ulos saat...mie kuuntelen mitä sie sanot. - joko?
Ajatus vuorotteluvapaata töistä on kytenyt selkäytimessäni jo vuosia. Kesällä aloin puhua ajatuksestani toisille ääneen. Vajaa kuukausi sitten kerroin toiveeni esimiehelleni. Viikolla esimies soitti että nyt löytyi ehkä sijainen. Pidettiin palaveri, perehdytän tulevaa sijaistani pari viikkoa ja sitten jään puolen vuoden vapaalle! Kaikki asiat loksahtivat nopeasti paikoilleen. Nyt hieman pöllästyneenä mietin mitä teen vapaallani ja vähillä tuloilla;)). Olen kuitenkin äärettömän huojentunut, kun sain päätökseni tehtyä. Lainat tauolle ja vaikka ruokapalkalla tuttaville siivousta... Eiköhän elämä kanna ja saan tehdä mitä haluan!
Tommy Tabermannin sanoin:
Kerran aloitettuasi uneksimisen älä hetkeksikään lopeta.
Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät järkevät latteukset kiinnosta.
Toisaalta, jos vapaasta ei ota etukäteen tressiä, siitä voi saadakin eniten irti - kannattaa istahtaa..:)
Sitä sitku elämäähän tässä jo eletään - teen sitä ja sitä, sitku ja sitku - olen eläkkeellä, kun lapset lähtee, saan lottovoiton, kenties kun eroan jne, jne, yhtä sitkua vain.., elämä - kai se on tässä ja nyt :)
tyttö yks sitku likka.Vai ookkohan vain sitkas?