sivulta
ELATUSTUEN NOSTO ON TÄSMÄASE YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYTEEN
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry esittää yhden vanhemman perheiden köyhyyden poistamiseksi elatustuen korottamista nykyisestä 118,15 eurosta/kk/lapsi 237:en euroon/kk/lapsi (samoin pitää nostaa puoliorvon eläke).
Yhden vanhemman perheitä on 118.000, joihin kuuluu 184.000 lasta. Joka kolmannen suomalaislapsen arvioidaan viettävän ainakin osan lapsuudestaan yhden vanhemman perheessä. Näiden perheiden käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet aina viime vuosikymmenen alusta lähtien eri kotitaloustyypeistä ensimmäisenä, ja samalla tulo- ja toimeentulotukiköyhyys laajeni muita kotitalouksia enemmän.
Köyhyys merkitsee pahimmillaan sitä, että vanhempien erotessa lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan muiden lasten kanssa.
Työttömyys kasautuu voimakkaasti yhden vanhemman perheisiin
Vuosien 2000 -2001 tulonjakotilastojen mukaan yhden vanhempien perheiden ansiotulot laskivat vuosina 1991 -2001 2 % kun samanaikaisesti 65 %:lla kaikista lapsiperheistä tulot kasvoivat jopa hyvin tai keskinkertaisesti. Pikkulapsiperheiden, alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien tulot olivat v. 2002 reaalisesti samalla tasolla kuin 1990, mutta yksinhuoltajien siis laski alle tämänkin tason.
Myös yksinhuoltajien työllisyys on laskenut kaksi kertaa niin paljon (20 %) kuin muun väestön (10 %). STM:n erikoistutkija Anita Haataja totesi Työnjako 1990-luvulla–raportissaan yksinhuoltajaäitien työttömyyden kasvaneen kaksi kertaa niin suureksi kuin muiden äitien 1990-luvun aikana. Kun vielä vuonna 1990 86 % yksinhuoltajista luokiteltiin ammatissa toimiviksi luku oli vuonna 1997 enää 67 %.
Elatustuen nosto vähentäisi kuntien toimeentulotuki- ja lastensuojelumenoja
Vuonna 2003 peräti 28 % yhden vanhemman kotitalouksista joutui turvautumaan toimeentulotukeen kun vastaava kahden vanhemman perheiden osuus oli vain 6 %, ja muun väestön 9 % (Stakes: Toimeentulotukitilasto). Esimerkiksi pääkaupunkiseudun työttömistä yksinhuoltajista peräti 72 % oli saanut toimeentulotukea. Myöskin useat viime vuosikymmenellä toteutetut tulonsiirtojen leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti yhden vanhemman perheisiin, joiden käytettävissä olevista tuloista tulonsiirrot ovat muodostaneet huomattavan osan. Elatustuen nosto 237 euroon/kk/lapsi vähentäisikin omalta osaltaan kuntien toimeentulotuki- ja lastensuojelumenoja.
Elatustukea on luvattu nostaa
Jo silloin kun elatustukijärjestelmää uudistettiin 1970-luvulla, todettiin, ettei järjestelmä toimi niin kuin pitäisi, koska elatustuki jäi silloisen valtion taloudellisen tilanteen vuoksi liian alhaiseksi, minkä vuoksi perintä jää myös osittain tehottomaksi. Elatustukea luvattiin korottaa myös ensimmäisten yksinhuoltajaverovähennysten poiston yhteydessä, mitä ei kuitenkaan koskaan tehty.
Elatustukea maksettiin v. 2004 Stakesin mukaan 142 miljoonaa euroa 105.000 lapselle. Kahdessa kolmasosassa syynä on elatusapumaksun laiminlyönti, joten kunnat perivät maksamansa tuet takaisin.
Elatustuen nosto korottaisi elatusapujakin
Useat vanhemmat ja viranomaiset pitävät elatustuen määrää elatusavun miniminä. Kun tutkimusten mukaan lapsi kuluttaa keskimäärin 500 euroa kuukaudessa ja kun esimerkiksi sosiaalitoimessa solmituista elatussopimuksista 33 % on 101-135 euroa ja vain 11 % on 168 euroa tai suurempia, voi helposti laskea, että lapsilisäkin huomioiden lapsen elatus kasautuu erityisesti lähivanhemmalle. Elatustuen nosto siis nostaisi elatusapujakin ja samalla korjaisi tätä vinoutumaa.
ELATUSTUEN NOSTO ON TÄSMÄASE YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYTEEN
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry esittää yhden vanhemman perheiden köyhyyden poistamiseksi elatustuen korottamista nykyisestä 118,15 eurosta/kk/lapsi 237:en euroon/kk/lapsi (samoin pitää nostaa puoliorvon eläke).
Yhden vanhemman perheitä on 118.000, joihin kuuluu 184.000 lasta. Joka kolmannen suomalaislapsen arvioidaan viettävän ainakin osan lapsuudestaan yhden vanhemman perheessä. Näiden perheiden käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet aina viime vuosikymmenen alusta lähtien eri kotitaloustyypeistä ensimmäisenä, ja samalla tulo- ja toimeentulotukiköyhyys laajeni muita kotitalouksia enemmän.
Köyhyys merkitsee pahimmillaan sitä, että vanhempien erotessa lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan muiden lasten kanssa.
Työttömyys kasautuu voimakkaasti yhden vanhemman perheisiin
Vuosien 2000 -2001 tulonjakotilastojen mukaan yhden vanhempien perheiden ansiotulot laskivat vuosina 1991 -2001 2 % kun samanaikaisesti 65 %:lla kaikista lapsiperheistä tulot kasvoivat jopa hyvin tai keskinkertaisesti. Pikkulapsiperheiden, alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien tulot olivat v. 2002 reaalisesti samalla tasolla kuin 1990, mutta yksinhuoltajien siis laski alle tämänkin tason.
Myös yksinhuoltajien työllisyys on laskenut kaksi kertaa niin paljon (20 %) kuin muun väestön (10 %). STM:n erikoistutkija Anita Haataja totesi Työnjako 1990-luvulla–raportissaan yksinhuoltajaäitien työttömyyden kasvaneen kaksi kertaa niin suureksi kuin muiden äitien 1990-luvun aikana. Kun vielä vuonna 1990 86 % yksinhuoltajista luokiteltiin ammatissa toimiviksi luku oli vuonna 1997 enää 67 %.
Elatustuen nosto vähentäisi kuntien toimeentulotuki- ja lastensuojelumenoja
Vuonna 2003 peräti 28 % yhden vanhemman kotitalouksista joutui turvautumaan toimeentulotukeen kun vastaava kahden vanhemman perheiden osuus oli vain 6 %, ja muun väestön 9 % (Stakes: Toimeentulotukitilasto). Esimerkiksi pääkaupunkiseudun työttömistä yksinhuoltajista peräti 72 % oli saanut toimeentulotukea. Myöskin useat viime vuosikymmenellä toteutetut tulonsiirtojen leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti yhden vanhemman perheisiin, joiden käytettävissä olevista tuloista tulonsiirrot ovat muodostaneet huomattavan osan. Elatustuen nosto 237 euroon/kk/lapsi vähentäisikin omalta osaltaan kuntien toimeentulotuki- ja lastensuojelumenoja.
Elatustukea on luvattu nostaa
Jo silloin kun elatustukijärjestelmää uudistettiin 1970-luvulla, todettiin, ettei järjestelmä toimi niin kuin pitäisi, koska elatustuki jäi silloisen valtion taloudellisen tilanteen vuoksi liian alhaiseksi, minkä vuoksi perintä jää myös osittain tehottomaksi. Elatustukea luvattiin korottaa myös ensimmäisten yksinhuoltajaverovähennysten poiston yhteydessä, mitä ei kuitenkaan koskaan tehty.
Elatustukea maksettiin v. 2004 Stakesin mukaan 142 miljoonaa euroa 105.000 lapselle. Kahdessa kolmasosassa syynä on elatusapumaksun laiminlyönti, joten kunnat perivät maksamansa tuet takaisin.
Elatustuen nosto korottaisi elatusapujakin
Useat vanhemmat ja viranomaiset pitävät elatustuen määrää elatusavun miniminä. Kun tutkimusten mukaan lapsi kuluttaa keskimäärin 500 euroa kuukaudessa ja kun esimerkiksi sosiaalitoimessa solmituista elatussopimuksista 33 % on 101-135 euroa ja vain 11 % on 168 euroa tai suurempia, voi helposti laskea, että lapsilisäkin huomioiden lapsen elatus kasautuu erityisesti lähivanhemmalle. Elatustuen nosto siis nostaisi elatusapujakin ja samalla korjaisi tätä vinoutumaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus!
Missäkähän tuohon liittoon voi liittyä?
Mikä käytännössä tarkoittaisi,et kaikkien työssäkäyvien päivähoitomaksut nousisivat kun elarit sen summaan vaikuttavat.
Ja mistäköhän nuo rahat revitään?
Kun ei se vaan noin toimi,aina ollaan vaatimassa verojen poistoa (peritövero,alvi ym) ja samalla vaaditaan lisää rahaa..
Miten tuollainen yhtälö voi toimia?