Jouluale
-Mä löysin tänään aivan ihanan topin Henkalta ja Maukalta.
Jenni touhotti innoissaan.
-Parasta joulussa onkin just nää joulun jälkeiset alemyynnit. Mä kun en oikein perusta koko juhlasta muuten. Tai no, jouluna saa olla vapaalla. Onhan se hyvä sekin.
Jenni oli tuhlannut suunnilleen puolet opintolainastaan muutamassa tunnissa. Mikaa se ei juuri hätkäyttänyt. Hän oli itse vielä surkeampi raha-asioissa. Kun rahaa tuli, meni puolet velkojen makseluun ja puolet pubeihin. Joskus käytiin oikein ruokaostoksilla.
-Mua vituttaa, kun kauppiaat on nykyään keksineet että joulun jälkeen voi myydä mitä hyvänsä muka alennuksella, kun ihmiset kuvittelevat saavansa kaiken alle sisäänostohintojen. Jos joku oikeasti joskus kiertäisi kuukausi ennen joulua kaupoissa ja laittaisi yleisimpien tuotteiden hintoja muistiin, ja vertaisi niitä hintoihin viikko joulun jälkeen, vois tulos yllättää monen shoppaajan.
Mika tykkäsi olla hapan ja sarkastinen. Usean vuoden kokemus oli hionut Mikan puhetyylin monen mielestä aika humoristiseksi. Itse hän piti itseään kuitenkin paljon hauskempana kuin todellisuudessa oli.
-Etenkään te naiset ette yhtään tsekkaa, pitääkö mainosten lupaamat seikat paikkaansa.
Jenniä ärsytti jo nyt tuleva vuodatus. Taas se aikoo mollata muijia, hän mietti ja oli jo valmiiksi eri mieltä.
-Vai oletsä esimerkiksi ikinä miettinyt mitä todella tarkoittaa shampoomainoksessa lause:”70% enemmän ryhtiä” tai edes huomannut kuinka talouspaperimainoksessa värikkäiden tahrojen imeytyminen paperiin on tietokoneanimaatio, trikkikuvaa? Miten muka pystytään mittaamaan hiusten ryhtiä? Mä voisin vaikka lyödä vetoa että jos kysyttäis joltain fysiikan proffalta sitä, se vastais ettei mitenkään. Siinä kun on niin monta variaabelia, ettei luotettavaa tulosta saataisi ehkä mitenkään.
-Mikä se var…
-Se tarkoittaa muuttujia, eli sitä, kuinka moni asia todellisuudessa vaikuttaa mittaustulokseen. Hiusten tyyppi, mahdolliset käsittelyt kuten permanentti, hiustenvärjäys ja niin edespäin. Ja miten määritellään hiusten ’ryhti’? Mitä helvettiä se ylipäätään tarkoittaa?
Mikan äänestä alkoi erottua tuttu paatos. Jenni tiesi että tästä puhutaan vielä kyllästymiseen asti.
-Entäs sitten tampoonimainokset, ha! Siellä näitä pienoishuijauksia vasta vilahteleekin.
Eniten mua kuitenkin hämmästyttää, että mitä järkeä on mainostaa televisiossa mukamas makeisen näköisiä huomaamattomia tamponeja. Me miehethän vasta telkkua katsotaankin! Mikä huomaamaton se sellainen käärö on, joka on meille esitelty kymmeniä kertoja lähikuvan kera?
Jenni joutui myöntämään, että Mikalla oli tietty pointti.
-Tosiaan, enpä ole tullut ajatelleeksi…
Nyt oli vastaiskun paikka. Väittely ei ole väittely ilman vastarintaa.
-No sanos sitten miksi partaterämainoksessa ajellaan ensin posket sileiksi ja seuraavaksi jostain loikkaa aina se mallivosu siloposken kylkeen kiinni. Ja päälle miksataan sensuelli naisen ääni hönkymään viestiä ’mekin tykkäämme siitä’?
-Aika noloa vedota piiloseksiin, sitä on molemmille sukupuolille suunnatuissa mainoksissa yhtä paljon.
Mutisi Mika turhautuneena.
-Mun pointti oli se, että naisille markkinoidaan tavaroita ihan hatusta vedetyillä mukafaktoilla ja silkoilla mielikuvilla. Että miehet herkemmin kyseenalaistavat näitä juttuja ja ovat siksi vaikeammin höynäytettävissä.
Silloin Jennillä välähti.
-Jaa, siksiköhän siinä miesten deodoranttimainoksessa nainen makaa vanhuksen hengiltä. Siis siinä, missä se tuoksu saa sammakotkin kuksimaan? Ja sen mainoksen slogan on ’lasts longer’ tai jotain, jonka senkin voi käsittää monella tavalla.
Keskustelu oli vasta aluillaan, eikä tälläkään kertaa voittajaa valittu. Jos joku tuntematon olisi kuunnellut sivusta, olisi voinut olla vaikeaa huomata kuinka paljon nämä kaksi toisiaan rakastivat.
-Mä löysin tänään aivan ihanan topin Henkalta ja Maukalta.
Jenni touhotti innoissaan.
-Parasta joulussa onkin just nää joulun jälkeiset alemyynnit. Mä kun en oikein perusta koko juhlasta muuten. Tai no, jouluna saa olla vapaalla. Onhan se hyvä sekin.
Jenni oli tuhlannut suunnilleen puolet opintolainastaan muutamassa tunnissa. Mikaa se ei juuri hätkäyttänyt. Hän oli itse vielä surkeampi raha-asioissa. Kun rahaa tuli, meni puolet velkojen makseluun ja puolet pubeihin. Joskus käytiin oikein ruokaostoksilla.
-Mua vituttaa, kun kauppiaat on nykyään keksineet että joulun jälkeen voi myydä mitä hyvänsä muka alennuksella, kun ihmiset kuvittelevat saavansa kaiken alle sisäänostohintojen. Jos joku oikeasti joskus kiertäisi kuukausi ennen joulua kaupoissa ja laittaisi yleisimpien tuotteiden hintoja muistiin, ja vertaisi niitä hintoihin viikko joulun jälkeen, vois tulos yllättää monen shoppaajan.
Mika tykkäsi olla hapan ja sarkastinen. Usean vuoden kokemus oli hionut Mikan puhetyylin monen mielestä aika humoristiseksi. Itse hän piti itseään kuitenkin paljon hauskempana kuin todellisuudessa oli.
-Etenkään te naiset ette yhtään tsekkaa, pitääkö mainosten lupaamat seikat paikkaansa.
Jenniä ärsytti jo nyt tuleva vuodatus. Taas se aikoo mollata muijia, hän mietti ja oli jo valmiiksi eri mieltä.
-Vai oletsä esimerkiksi ikinä miettinyt mitä todella tarkoittaa shampoomainoksessa lause:”70% enemmän ryhtiä” tai edes huomannut kuinka talouspaperimainoksessa värikkäiden tahrojen imeytyminen paperiin on tietokoneanimaatio, trikkikuvaa? Miten muka pystytään mittaamaan hiusten ryhtiä? Mä voisin vaikka lyödä vetoa että jos kysyttäis joltain fysiikan proffalta sitä, se vastais ettei mitenkään. Siinä kun on niin monta variaabelia, ettei luotettavaa tulosta saataisi ehkä mitenkään.
-Mikä se var…
-Se tarkoittaa muuttujia, eli sitä, kuinka moni asia todellisuudessa vaikuttaa mittaustulokseen. Hiusten tyyppi, mahdolliset käsittelyt kuten permanentti, hiustenvärjäys ja niin edespäin. Ja miten määritellään hiusten ’ryhti’? Mitä helvettiä se ylipäätään tarkoittaa?
Mikan äänestä alkoi erottua tuttu paatos. Jenni tiesi että tästä puhutaan vielä kyllästymiseen asti.
-Entäs sitten tampoonimainokset, ha! Siellä näitä pienoishuijauksia vasta vilahteleekin.
Eniten mua kuitenkin hämmästyttää, että mitä järkeä on mainostaa televisiossa mukamas makeisen näköisiä huomaamattomia tamponeja. Me miehethän vasta telkkua katsotaankin! Mikä huomaamaton se sellainen käärö on, joka on meille esitelty kymmeniä kertoja lähikuvan kera?
Jenni joutui myöntämään, että Mikalla oli tietty pointti.
-Tosiaan, enpä ole tullut ajatelleeksi…
Nyt oli vastaiskun paikka. Väittely ei ole väittely ilman vastarintaa.
-No sanos sitten miksi partaterämainoksessa ajellaan ensin posket sileiksi ja seuraavaksi jostain loikkaa aina se mallivosu siloposken kylkeen kiinni. Ja päälle miksataan sensuelli naisen ääni hönkymään viestiä ’mekin tykkäämme siitä’?
-Aika noloa vedota piiloseksiin, sitä on molemmille sukupuolille suunnatuissa mainoksissa yhtä paljon.
Mutisi Mika turhautuneena.
-Mun pointti oli se, että naisille markkinoidaan tavaroita ihan hatusta vedetyillä mukafaktoilla ja silkoilla mielikuvilla. Että miehet herkemmin kyseenalaistavat näitä juttuja ja ovat siksi vaikeammin höynäytettävissä.
Silloin Jennillä välähti.
-Jaa, siksiköhän siinä miesten deodoranttimainoksessa nainen makaa vanhuksen hengiltä. Siis siinä, missä se tuoksu saa sammakotkin kuksimaan? Ja sen mainoksen slogan on ’lasts longer’ tai jotain, jonka senkin voi käsittää monella tavalla.
Keskustelu oli vasta aluillaan, eikä tälläkään kertaa voittajaa valittu. Jos joku tuntematon olisi kuunnellut sivusta, olisi voinut olla vaikeaa huomata kuinka paljon nämä kaksi toisiaan rakastivat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä tarinassa oli vähän samaa henkeä kuin edellisessä. Päähenkilönä hahmo, joka on vähän eri aaltopituudella kuin lähipiirinsä, puheistaan päätellen viihtyisi myös ikäistään vanhempien seurassa. Asetelma on kuvattu molemmissa tarinoissa tyylikkäästi, mutta ei voi olla ihmettelemättä miten ikätoverit jaksaisivat keskeyttämättä kuunnella noin pitkiä alustuksia puheenvuoroille. Tämän tarinan aihe tosin oli paljon uskottavampi kuin edellisen, vaikkei sekään mahdoton ollut. Tapahtumat etenisivät nopeammin, jos jättäisi ulkopuolisen kertojan selittämistä vähemmälle. Dialogi sinänsä on hyvin sujuvaa kummassakin tarinassa, se on nähdäkseni kyllin vahvaa kyetäkseen kuljettamaan juonta ilman kertojan liikoja välihuomautuksia. Jos et usko, suosittelen Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, jossa edetään usein sivukaupalla pelkillä nerokkailla puheenvuoroilla. Vaikka itse suosinkin enemmän kertojapainotteista tyyliä, tunnustaudun Quentin Tarantinon suureksi ihailijaksi nimenomaan vangitsevan dialogin hallitsijana. Siitä pahkasikatyylistä vielä sen verran, että kyseisen lehden pääkirjoituksissa tunnusomaista oli juuri suorastaan puisevan kuivakka selittäminen, joka usein oli täysin turhaa. Kirjoitukset oli tehty tarkoituksella kuiviksi, mutta niiden hyvä kieliasu antoi sisällön tylsyydelle ihmeellisen kontrastin. Edellisessä tarinassasi esiintyi vähän saman tyylisiä piirteitä.
...että selittelen dialogien välissä jopa liian vähän.
Niinpä niin, on yleistä että kirjoittaja tahattomasti aliarvioi lukijat.
Vähennetään selittelyjä seuraavassa tarinassa.
Pelkään vain että lukijalla jossain vaiheessa tulee ongelmia seurata, kuka tarinan henkilöhahmoista milloinkin on äänessä.
Täytyy kai vaan luottaa lukijaan ja kehittää henkilöille niin omaperäiset puhetyylit, ettei sekaannuksia tule.
Eikös Seitsemässä veljeksessä ole jokaisen puheenvuoron edessä puhujan etunimi? Tyyliin:
Lauri: Ja nyt me panemme olutta!
Kyllä, Kivellä oli nimi puheenvuorojen alussa. Monessa kohdassa lukijan käsitys kustakin veljeksestä saattaa tarkentua tai jopa muuttua yksinomaan heidän puheidensa perusteella. Lukukokemus paranee olennaisesti, kun huomaa itse spontaanisti hämmästyvänsä jotain hienovaraista käännettä (kuten ihmisten välisen kemian lämpeneminen tai viileneminen), jonka tajuaa rivien välistä. Aina parempi, jos kertoja jättää vastuun tämän havaitsemisesta lukijalle. Näin lukijan alitajunta askartelee yhtäaikaa sekä kerrotuissa tapahtumissa, että omissa aavistuksissa ja arvailuissa, joille yrittää löytää vahvistusta. Lukemisesta tulee näin parhaimmillaan hyvin elävä ja tunnepitoinen tapahtuma.
SURKEATA! 4-
Se on minun mieli piteeni!
...Mirandalle suorasta palautteesta.
Vahinko vain, ettet lainkaan perustellut mielipidettäsi.
Siitä syystä joudun jättämään sen kokonaan huomiotta ja tulkitsemaan kommenttisi provokaatioksi.
Olisi mielenkiintoista lukea jokin sinun kirjoittamistasi tarinoista?