Olen aloittantu joogan tässä taannoin, ja kiinnostaa sen yhteys budhalaisuuteen.
Onko budhalaisuus uskonto vai filosofia. Miksi kristityt vihaavat joogaa ja ilmeisesti budhalaisuuttakin. Voiko olla samanaikaisesti kristitty ja budhalainen?
Onko budhalaisuus uskonto vai filosofia. Miksi kristityt vihaavat joogaa ja ilmeisesti budhalaisuuttakin. Voiko olla samanaikaisesti kristitty ja budhalainen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
I don't care if it
Rains or freezes
As long as I've got my
Plastic Jesus
Ridin' on the dashboard
Of my car
Through my trials
And tribulations
And my travels
Through the nation
With my plastic Jesus
I'll go far
Ridin' down the thoroughfare
With a nose up in the air
A wreck may be ahead
But he don't mind
Trouble comin'
He don't see
He just keeps his eye on me
And any other thing that lies behind
[Chorus:]
With my plastic Jesus
Goodbye and I'll go far
I said with my plastic Jesus
Sitting on the dashboard of my car
When I'm in a traffic jam
He don't care if I say damn
I can let all my curses roll
'Cos Jesus' plastic doesn't hear
'Cos he has a plastic ear
The man who invented plastic
Saved my soul
[Chorus]
An if I weave around at night
Policemen think I'm very tight
They never find my bottle
Though they ask
'Cos plastic Jesus shelters me
For his head comes off you see
He's hollow and I use him like a flask
Woa Woa Woa
Save me
I don't care if it's dark or scary
Long as I got magnetic Mary
Ridin' on the dashboard of my car
I feel that I'm protected amply
I've got the love of the whole damn family
Ridin' on the dashboard of my car
With my plastic Jesus
I said goodbye
And I'll go far
And I said with my plastic Jesus
I said sittin' on the dashboard of my car
[Outro:]
When I'm goin' fornicatin'
I've got my ceramic Satan
Sittin' on the dashboard of my car
Women know I'm on the level
Thanks to the wide-eyed stoneware devil
Sneerin' from the dashboard of my car
Kaikkia muita uskontoja kuin omaansa.Juuri tämä seikka tekee Länsimaisista uskonnoista barbaareja. Budhalaisuus on mielestäni Filosofia.
Luonnontieteellisen paradigman yleistyessä Budhalaisuus saa voimakkaasti jalansijaa Lännessä. Olet Oikealla tiellä hyvää jatkoa Sinulle.
Jotenkin on semmoista käsitystä meikäläiskällä että papeista voi löytyä yllättävän sivistyneitä tyyppejä jotka tajuavat että totuutta löytyy muistakin uskonnoista. Jo vuosia sitten luin jostakin ruotsalaisesta (nais-)papista josta kaikki uskonnot olivat ok.
Enemmänkin huolestuttavat kaiken maailman fanaattiset lahkot ja tavallisen kansan parista esiin pullahtelevat uskovaiset joilla on yleensä enemmän kiihkoa kuin malttia mieltää että toisinajattelevat ihmiset eivät ole heidän vihollisiaan.
Ei mikään totuus ole sen väärtti että pitää rääkätä lajitovereitaan. Jokainen joka sen ymmärtää, on hyvällä tiellä.
löytyvät tarkemmin Raamtusta. Mutta kristitty on joko kokonaan kristitty tai ei sitten kristitty ollenkaan.
Buddhalaisuus on uskonto siinä mielessä, että se tarjoaa vastauksen kärsimyksen ongelmaan. Buddhalaisuudessa kumotaan luojan olemassaolo, joten se on hyvin erilaista kuin muut uskonnot.
Buddhalaisuus ei kuitenkaan ole uskonto siinä, mielessä, ettei buddhalaisuudessa ole ainuttakaan dogmaa: on vain käytännön harjoituksia, joilla saavutetaan haluttu päämäärä. Tämä pätee myös erilaisiin buddhalaisiin näkemyksiin todellisuudesta. Niinpä buddhalaisuus ei ole myöskään filosofia, jossa omat näkemykset otetaan "vakavammin". Filosofiasta puuttuvat myös käytännön harjoitukset, joten se ei johda pysyviin muutoksiin "harjoittajassaan".
Jooga liittyy hindulaisuuteen. Hindulaisuus on uskonto. Jooga voi olla hindulaisuuden mukaan yksi pelastuksen tie. Hindulaisuudessa on hyvin monia erilaisia variaatioita siitä, kuinka ihmisen tulee elää ja toimia. Hindulaisuudessa myös hyväksytään toisten toisenlaiset tavat tavoitella pääsyä pois jälleensyntymisen kiertokulusta. Hindulaisuuden näkökulmasta kritityt tai muut eivät ole vääräuskoisia. He ovat vain syntyneet "toisenlaiseen ilmenemismuotoon". Uskonto liittyy myös kiinteästi hindujen jokapäiväiseen elämään.
Riippuu aivan siitä, miten uskontoon uskoo, voiko uskoa toisiinkin uskontoihin - siis kuinka dogmaattinen on. Periaatteessa tietenkin voi uskoa vain yhteen uskontoon kerrallaan. Pelkät fyysiset liikkeet ja mietiskely ei tee kenestäkään toisuskoista. Uskovaiset kai pelkäävät joogan johtavan ihmisen pois omasta uskostaan ja kenties "vääränlaisten" tapojen uhriksi.
ei mielestäni ole pelastusta. Raamatussa sanotaan; älkää tuomitko jottei teitä tuomittaisi. Mielestäni siis kannattaa olla avoimin mielin. Myös joogan voi käsitellä kristinuskon näkökulmasta. Kristinusko ei missään nimessä tuomitse joogaa. Kristinusko tuomitsee taistelun, tappamisen, vihan. Aivan samoin kuin joogakin.
Tää on Vedanta-filosofiasta mukailtua: On seitsemän ruukkua, joihin loistaa aurinko, joka kuvastuu niiden pinnasta. Kuitenkin on olemassa vain yksin aurinko, vaikka niitä näyttääkin olevan monta.
Kristinusko ei saa tuomita. Se ei ole uskon tehtävä. Vaikka meillä on 10. käskyä, se ei oikeuta meitä tuomitsemaan. 10 käskyä kannustaa meitä jakamaan.
Jumala erotti toisistaan, pimeyden ja valoisan, yön ja päivän, auringon ja kuun. Jumala ei ole mielestäni erottanut sitä, että kumpi on oleellisempi Jumalan maailmassa. Ilman toista ei olisi toista. Kumpikin on Jumaluutta ja Jumalaa.
Kyllä hindulaisuudessa on pelastus ja nimenomaan jumalan/jumalien avulla. Pelastus on vapautumista jälleensyntymisen kierteestä - pääsemistä vapaaksi = "taivaaseen?". Siihen tarvitaan jumalaa hindulaisen uskonnon mukaan. Hinduilla on kaikenkattava jumala Brahman, joka on niin pyhä, ettei sitä voi palvoa, vaan palvomiseen käytetään muita jumalia.
Myös islamin uskonto palvoo yhtä jumalaa ja juutalaisuus. Näissäkin uskonnoissa uskotaan jumalan tuovan pelastuksen hänen oppejaan noudattamalla.
Buddhalaiset sen sijaan eivät usko pelastavaan henkilökohtaiseen jumalaan. Vapautuminen tulee ihmisen toimien ja ajattelun kautta (karkeasti yleistäen sanottuna). Buddhalaisuus on enemmän filosofia kuin uskonto.
Tiesittekö, että buddhalaisilla on onnellisemmat aivot kuin muilla? Johtuu heidän tavastaa ajatella, että aivoissa voimistuu alue, jonka avulla tunnetaan onnellisuutta. Tuo onnellisuus ei tule minkään kiihkeästä tavoittelusta vaan haluamisesta vapautumisesta. Olet siis vapaa ja onnellinen, etkä pelkää, kun et kiihkeästi tavoittele mitään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla toimimatta.
Kyllä hindulaisuudessa on pelastus ja nimenomaan jumalan/jumalien avulla. Pelastus on vapautumista jälleensyntymisen kierteestä - pääsemistä vapaaksi = "taivaaseen?". Siihen tarvitaan jumalaa hindulaisen uskonnon mukaan. Hinduilla on kaikenkattava jumala Brahman, joka on niin pyhä, ettei sitä voi palvoa, vaan palvomiseen käytetään muita jumalia.
Myös islamin uskonto palvoo yhtä jumalaa ja juutalaisuus. Näissäkin uskonnoissa uskotaan jumalan tuovan pelastuksen hänen oppejaan noudattamalla.
Buddhalaiset sen sijaan eivät usko pelastavaan henkilökohtaiseen jumalaan. Vapautuminen tulee ihmisen toimien ja ajattelun kautta (karkeasti yleistäen sanottuna). Buddhalaisuus on enemmän filosofia kuin uskonto.
Tiesittekö, että buddhalaisilla on onnellisemmat aivot kuin muilla? Johtuu heidän tavastaa ajatella, että aivoissa voimistuu alue, jonka avulla tunnetaan onnellisuutta. Tuo onnellisuus ei tule minkään kiihkeästä tavoittelusta vaan haluamisesta vapautumisesta. Olet siis vapaa ja onnellinen, etkä pelkää, kun et kiihkeästi tavoittele mitään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla toimimatta.
Tuli tämä viesti lähetettyä vahingossa kahdesti, kun luulin ensin, että kone temppuilee.
En kiellä sitä ettei hindulaisuudessa olisi käsitystä vapautumisesta jumalhahmon kautta.
Sanot että hindulaisuuden mukaan tarvitaan jumala vapautumisen saavuttamiseksi, tämä väite ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Näin sanovat kirjoitukset ja perehtyneet, kirjoitukset ja perehtyneet sanovat myös että gurun olevan tarpeellinen vapautumiselle. Nyt puhutaan elävästä "ihmisestä" ei mielikuvituksellisista jumalista
Heipä vaan!
Hinduille heidän jumalansa ovat olleet olemassa, aivan kuten meillekin meidän Jumalamme. Luitko sinä oikeastaa mitä kirjoitin? Yhtä hyvin meidän Jumalaamme voi joku väittää mielikuvituksen tulokseksi.
Hindujen uskonnon mukaan on erilaisia teitä valittavana, aivan oikeaoppisesti. Voi olla elää elämänsä hyvinkin askeettisesti, oppimisen kautta, tai elämällä hyvää elämää "normaalin" ihmisen tavoin. Gurukin on hyvä olla. Guru voi ohjata oikealle tielle. Vanhempi sukupolvikin voi tehdä sen, sukulaiset ja papit. Mutta mitään yhtä, ainoaa, oikeaa tietä ei ole. Siellä ei edes vaadita sitä. On vain yhteinen päämäärä. Ihmiset ei kuvittele, niinkuin miellä on tapana, että joku voisi olla kaikessa oikeassa. Silti he useimmat elävät syvän uskonnollista elämää halveksimatta toisten toisenlaisia tapoja. Olisikohan meillä jotain opittavaa heiltä?
http://uncyclopedia.org/wiki/Hinduism
http://uncyclopedia.org/wiki/Buddhism
http://uncyclopedia.org/wiki/Bhagavad_Gita
http://uncyclopedia.org/wiki/India
http://uncyclopedia.org/wiki/Jainism
Mun tiedot hindubuddhaan perustuvat noihin lähteisiin ja käytän ruuassani Curryä. Jopa joogaan kamasutran homoseksuaali ohjeiden mukaisesti. Kiitos vastauksesta.
Kannattaisi ehkä tutustua asiaan muidenkin lähteiden avulla. Noin pikaisesti vilkaisemalla noissa jutuissa näytti olevan joitakin aika outojakin väitteitä.
Hindulaisuus, sen enempää kuin muutkaan uskonnot, ei varmasti ole mikään yksiselitteinen juttu. Kysehän on lopulta uskosta ja sehän on jokaisen henkilökohtainen asia.
Tässä pari kirjaa, joista pääsee hyvin alkuun tutustumismatkalla Intian uskontoihin:
Rolf Grönblom: Intian uskonnot, Elämänkatsomus ja yhteiskunta
Asko Parpola (toimittanut:) Intian kulttuuri
Kiitos selvennöksistä. Sainpas taas vähän pohdittavaa. Olen houkutellut mukaan vain erään kristityn ystäväni, ja hänellä on paljon lähipiirissään kristittyjä ihmisiä, jotka tuomitsevat joogan. Joten hänen täytyy suurinpiirtein käydä puolisalaa hoitamassa selkä- ja niskaongelmia.
Voimistelustahan nyt kuitenkin on kyse suurelle osalle meistä. Eri asia on sitte nämä ihmiset, jotka lähtevät hakemaan jotain muuta.
Olin ihan vakuuttunut, että budhalaisuus ja jooga liittyvät yhteen, mutta täytyykin opiskella vähän enemmän asiaa.
on tosiaan hindulaisuuteen liittyvää, hindujen uskontunnustuksessa sanotaan että on vain yksi jumala. Buddhalaisuus taas on ateismia jossa ei uskota että jumala on olemassa. Niin ja vielä ettei tule sekaannusta, hindujen jumalan nimi on Krishna ja sitten on iso läjä puolijumalia hänen lisäkseen, kuten esimerkiksi Shiva, Hanuman, Ganesh, Durga, Lakshmi jne.
Yoga on vanhin intialainen kulttuuriperinne. Yogan alue on hyvin laaja ja sillä on yhteyksiä moniin filosofisiin koulukuntiin, joista merkittävimmät ovat Sankhyas- ja Vedantakoulukunnat.
Tuhansia vuosia sitten joogan viisaat tarttuivat moniuskoisuuden ongelmaan, joka johtui erilaisista olosuhteista. Tuloksena oli joogan monien lajien kehittyminen. Näistä kukin pystyi tyydyttämään erilaisia yksilöitä ja heidän tarpeitaan.
Hatha-jooga voidaan määritellä opiksi ihmisen ruumiillisen ja henkisen puolen yhdistämisestä ja koordinoinnista,joka on saavutettavissa kasvattamalla ruumis kurinalaisuuteen.
Kaikki ihmiset voivat harrastaa sitä huolimatta erilaisista uskonnollisista katsomuksista,ihonväristä tai poliittisista ideologioista.
Tätä juttua ei kannata eivan purematta niellä. Krisnaa pitää pääjumalan vain pieni, lähinnä länsimaalaistunut hindulaisuuden uskonlahko. Se ei ole mikään totuus hindulaisuudesta.
Suurimmalle osalle hinduista on olemassa kaikenkattava jumaluun Brahman. Se on niin pyhää, ettei sitä voi palvoa ja siksi palvontakohteiksi tarvitaan muita jumalia/jumallisuuden ilmentymiä. Kolme pääjumalaa ovat Brahma, Vishu ja Shiva. Näillä on sitten lukuisia eri ilmenemismuotoja, puolisoita, lapsia yms., joita myös palvotaan. Krishna on vain yksi Vishun avatar = ilmenemismuoto.
Hindulaisuus on siitä suvaitsevainen uskonto, että se sallii melko pitkälle itsekunkin valita itselleen sopivan tien pelastuksen tavoitteluun. (pelastus = on vapautumista jälleensyntymisen kierteestä). Hindut myös yleisesti hyväksyvät sen, että toisilla ihmisillä on toisenlaisia tapoja palvoa jumalia. Krishna-liikkeen kannattajat kun ovat isolta osalta näitä länsimaalaisia nuoria, niin heidän toiminnassaan näkyy kristinuskon perinteen suvaitsemattomuus toisia näkökantoja kohtaan ja tuo oikeaoppisuuden tavoittelua. Sellainen ei kuulu oikeaan hindulaisuuteen.
Vaikka hindulaisuus suvaitsee erilaisia tapoja uskon ilmaisemiseen, se vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti hindujen elämään. Uskonto ja jokapäiväinen elämä ovat hinduille lähes yhtä ja uskonto vaikuttaa kaikkeen toimintaan.
yhtä helposti kun länsimainen muka oikeassa oleva.Minun mielestä mietiskelyä voi harrataa ilman budhalaisuuttakin.
Eikä omaa uskontoa kannata lähteä moitiskelemaan koska pää siitäkin tulee vetäjän käteen.Muotoilee kukin itselleen sopikvaksi uskontonsa eikä ala pappeja syyttelemään.
Nykyään riittää pappeja kaikkein radikaaleimmallekkin tyypille.Kaikista huonoin asenne on moittia oman syntymäkirkon oppeja.
Jos olisi syntynyt budhalaiseen uskontoon ei osaisi arvostellakkaan toisia ei tietäisi toisista uskonnoista mitään.Sääli sitä joka ei ole tutustunut kristinuskontoon.
hmmm.. aika alentuva suhtautuva ei-kristittyihin. Mikä tekee syntyperäisestä budhalaisesta uskonnonharjoittajasta tyhmemmän kuin kristitystä?
On kaksi palvontakohdetta. Toinen on elävä ja toinen on kuollut. Edellinen on elävä Jumala ja jälkimmäinen on patsas, siis ei-elävä. Näin yksinkertaista se on. Elävä Jumala tekee tänäkin päivänä ihmisille hyvää ja auttaa ihmisiä, jälkimmäinen ei tee mitään, häntä vain muistellaan.
http://www.nakokulma.net/index.php?topic=11927.0
http://www.nakokulma.net/index.php?board=1.0
Siitä syystä, että kaikkea tuntematonta pelätään aina.
On surullista, että monet kristityt suhtautuvat joogaan nuivasti - vaikka kristinuskossa itsessäänkin on hyvin voimakas meditoinnin perinne. Hiljentyminen, mielen avautuminen, egon häviäminen ja irtautuminen meitä tähän maailmaan psyykkisesti sitovista kahleista.
Jooga kuuluu ennemminkin hindulaisuuteen kuin buddhalaisuuteen, mutta mielestäni jos tuntee oman uskontonsa ja sen hyvät ja pahat puolet läpikotaisin, osaa myös suhtautua muihin uskontoihin luontevasti sekä hyväksyvästi.