Sä olet sieluton. Sun silmäsi ovat pimeyttä täynnä, sun naurusi on kylmää ja kovaa. Mä näen sun sisääsi, sielä ei ole mitään, pelkkää pimeää ja vihaa. Mutta voiko sua oiken syyttääkkään, sä olet nähnyt niin paljon. Kuolema on aina ollut sun kannoillasi, vienyt ne joita olet rakastanut. Sä et enää voi nauttia musiikista, luonnosta, kauneudesta. Kaikki ne ilot on riistetty sulta, viety samalla kuin sun sielusi. Sä olet kävelevä ruumis, elät muttet tunne. Yritän ymmärtää sua, ehkä onnistunkin siinä, mutta sä et päästä ketään sun lähelles. Ehkä sä pelkäät että mä vien sun sydämeskin, ja sulle ei jäisi mitään. Antaisit mun auttaa, karataan yhdessä kauas pois, jonnekkin missä kukaan ei ikinä enää satuta meitä, missä pimeys ei tavoita. Etsitään yhdessä sun sielusi, jotta näen valon jälleen sun silmissäsi. Kiivetään korkealle vuorelle, kauas kuolemasta, jotta sä vihdoin näet, ettei maailma ole sittenkään niin kamala.
Sieluton
Sudenmieli
1107
0Äänestä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toi on aivan ihana mun mielestä...