Poskelleni,hellästi,
kätesi kääntää kasvojani.
Pois katsomasta ,
missä lentää ,
vain nuo mustat linnut.
Ottees,
tunne ,on rakkautta.
Et katsoa saa,
rakas,missä nuo .
Kätes hellä ,lämmin,
kääntää kasvojani,
yhä uudestaan.
Rakkaus ,sinua kutsuu,
kuuletko?
Pois sieltä,
missä vain nuo,
mustat linnut lentää.
Kätes poskellani,
ihmettelen ,miten
löysit minut?
Näitkö,
miten katseeni,
näki ,vain nuo mustat linnut.
Taas jälleen kerran,
itken ,alla sateen.
Kättäs hellää,
otettas poskellani.
kätesi kääntää kasvojani.
Pois katsomasta ,
missä lentää ,
vain nuo mustat linnut.
Ottees,
tunne ,on rakkautta.
Et katsoa saa,
rakas,missä nuo .
Kätes hellä ,lämmin,
kääntää kasvojani,
yhä uudestaan.
Rakkaus ,sinua kutsuu,
kuuletko?
Pois sieltä,
missä vain nuo,
mustat linnut lentää.
Kätes poskellani,
ihmettelen ,miten
löysit minut?
Näitkö,
miten katseeni,
näki ,vain nuo mustat linnut.
Taas jälleen kerran,
itken ,alla sateen.
Kättäs hellää,
otettas poskellani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kummittelee usein mielessäni kun nukun, olis unikirja niin saisi tietää mitä ne tarkoittaa, mikä sattuma että kirjoitit niistä juuri nyt runon kun istuin koneen ääreen, Liisa joskus on hyvä itkeä se puhdistaa sielua ja silmiä (en tiedä onko siinä perää) muistan vain jostain lukeneeni sen
Kyllä aurinkokin vielä hymyilee ja me sen kanssa kilpaa, eikö vaan?
Itken oikeesti nyt,
siipirikkoko ,oon?
Syvältä jostain nousee,
itken.
Olin marapensaita leikaamaassa,
sielä koin ,käsi poskellini tuli.
Käänsi päätäni,
pois katselemasta .
Olenki jo siitäki runoo
kirjoittannu.
Sinä minua ajatuksella
lähestyt,oii kiitos.
Uskon minäki ,
vielää aurinko paistaa.
Kiitos Liona,
itkunmereltä .Liisa
Luen uudestaan,,,Ihanaa lauantaita
Kykenikö ,ilmaiseen ,
sen ,mitä koin?
Mieli jotenki
katsoi sinne,missä
nuo mustat linnut lensi.
Siinä marjapensaassa,
käsi hellä käänsi
katsettani pois.
Katsomaan muualle,
pois mustista linnuista.
Käsi niin hellä,
sen vieläki ,
tunnen poskellani.
Sinulle tunteitten,
syviä vesiä soutava Margit.
Voimia,soutaa ja kiitos käynnistäs.Liisa