Millainen mielikuva teillä on kummioppilastoiminnasta koulussa? Sehän siis tarkoittaa sitä, että ekaluokkalainen saa kummikseen vanhemman, yleensä viides- tai kuudesluokkalaisen. Yhdessä sitten tehdään jotain, lähinnä isompi auttaa pienempää, mutta toki muutakin. Itse olen aina ajatellut, että se on kiva juttu, mutta nyt pistää miettimään, kun ekaluokkalaiseni juttelee, että pelkää kummiaan! Energiaa kuluu ihan hukkaan, kun joutuu päivisin välttelemään kummia, ja kun ollaan pienehkössä koulussa, niin se ei ole kovin helppoa. Lähtee kuulemma ruokailustakin hosuen pois, koska isot tulevat sinne. En oikein ole varma, miksi hän pelkää, mutta ainakin hän on kertonut, että epäilee kumminsa naureskelevan hänelle. Kyseessä on tyttö ja tyttökummi. Olen jutellut asiasta ekaluokkalaiseni kanssa paljon, mutta aina vaan hankalammaksi käy. Opeen en ole yhteyttä ottanut, koska asia on mielestäni aika huvittava, en viitsisi vaivata moisella. En siis usko, että kyseessä on ihan "oikeata pelkoa". Tai eihän sitä tiedä...
Kummioppilastoiminnasta
tiitu
5420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Usein kannattaa uskoa lasta tällaisissa asioissa. Mutta ennen kuin lähtee suuttumaan ja koululle soittelemaan vihaisena (mitä kirjoittaja kyllä ei ole tehnytkään), kannattaa asia selvittää ihan asiallisissa merkeissä.
Ei se ole niin sanottua, että jokainen kummikaan olisi enkeli. Mutta todennäköisimmin kysymys on jostakin väärinkäsityksestä, joka kannattaa selvittää ennen kuin tilanne jatkuu. Sinun tyttösi karttelee kummiaan ja kummi ihmettelee, miksi hänen ekaluokkalaisensa ei juttele hänelle.
Eli ota kumminkin asia puheeksi open kanssa esim. sähköpostilla heti tänään, niin hän varmasti mielellään tulkitsee sinulle tilanteen ja ottaa tarvittaessa asioista selvää. Eihän opiskelustakaan tule mitään, jos lapsi tuommoisia miettii. Hänen tunteensa on todellinen riippumatta siitä onko pelolle mitään perusteita.
Kerro asia opelle juuri noin selkeästi ja puolueettomasti kuin täälläkin!
Vaivaa vaan opea! Sinulla on ihan oikea mielikuva: kummien pitäisi tuoda kouluaan aloittavalle, pienelle oppilaalle, ekstrakivaa ja turvaa. Lapsesi ei koe nyt tätä näin, niinkuin olisi suotavaa. Tilannehan on ihan nurinkurinen.
Uskoisin jopa, että tilanne korjaantuisi hetkessä, kun soitat opettajalle. Voihan olla, että kummi ei ole ymmärtänyt oikein, miten kummin pitäisi käyttäytyä. Nyt kun ajoissa ohjataan suunta oikeaan, niin voidaan välttyä ajautumasta pahempaan tilanteeseen. Lapsiahan nuo ovat vielä, isommatkin oppilaat.Ja toisaalta, jos heillä ei oikein "synkkaa", niin ainakin tilanne voidaan palauttaa "neutraalimmaksi", niin uskoisin.
Minusta on väärin että "pakolla" yritetään saamaan itsekin vielä lapsi toimimaan muutamaan vuotta nuoremman vieraan lapsen suojelijan! Ei hän ole siihen valmis, koska on lapsi vielä itsekin. Vaikka siinä toiminnassa ei ole mitään velvoitteita, niin siinä sattaa juuri käydä noin kuin kirjoitit. Lapset leikkivät, tekevät välillä tahtomataan pahaa, joskus tahallisesti, mutta se kuuluu lapsen elämään. Kun toiset ivaavatm niin usea menee siihen mukaan, vain siksi että tulisi hyväksytyksi porukassa.
Minusta tämä on pakko keino tehdä lapseta kiltti ja toisen suojelija. Itsekin suojelua vielä tarvitseva.
En anna arvoa yhtään moiselle toiminnalle. Opettajat ovat ne ihmiset, jotka koulussa katsovat, etteiketään kiusata, ja kaikkia kohdellaan hyvin.
Mitään sitä vastaan ei tietenkään ole, ajatus on hyvä, mutta oikeasti se ei vain toimi. Hyvyys lähtee jokaisesta itsestään, ei sitä kukaan keneltäkään voi pakosti vaatia.
yleensä toimii. Isommat oppivat ymmärtämään, kuinka pieniä ekaluokkalaiset ovatkaan. Ja ekaluokkalaisilta monet turhat pelot häviävät. Paljon positiivista on saatu aikaan juuri kummitoiminnalla, mutta kyllä se vaatii opettajan ohjausta. Ja niinhän se taitaa yleensä ollakin, opettaja ohjaa ja opettaa tässäkin asiassa.
kun läheltä seurasin erästä "kummiutta".Siinä kummilapsi taisi olla jonkun päivän kumminsa kanssa leikkien lähinnä potkimista ja varpailla hyppimistä jne.Kun se ei enää onnistunut,ei kummilasta ole sen jälkeen näkynytkään.Paha mieli jäi jäljelle,ei se "iso" todellakaan halunnut kokea sellaista.