Miten on, arvoisat herrat ikämiehet, ovatko ne v. 1987 ostetut vaateparret ne parhaimmat arkiaskareissa ja pihatöissä?
Ehkäpä vaimonne yrittää epätoivoisesti hävittää kauhtuneet ja muodottomat vaatekappaleet, mutta pidätte niistä kiinni kynsin hampain, koska ne ovat ne käytännölliset ja mukavat pukimet. Olette niin tottuneet niihin.
Mitäs se nyt ketään haittaa, jos musta pusakka alkaa vihertää, ja kumisaappaissa on paikkoja ja vanhaa maalia.
Tuntuuko tutulta. Onko teillä ymmärtäväinen vaimo, joka ei ole turhantarkka miehensä garderoobista? Vai pärskähtääkö hän kauhusta, kun aiotte lähteä, "ihan vaan tuohon lähikauppaan", noissa vetimissä?
Ehkäpä vaimonne yrittää epätoivoisesti hävittää kauhtuneet ja muodottomat vaatekappaleet, mutta pidätte niistä kiinni kynsin hampain, koska ne ovat ne käytännölliset ja mukavat pukimet. Olette niin tottuneet niihin.
Mitäs se nyt ketään haittaa, jos musta pusakka alkaa vihertää, ja kumisaappaissa on paikkoja ja vanhaa maalia.
Tuntuuko tutulta. Onko teillä ymmärtäväinen vaimo, joka ei ole turhantarkka miehensä garderoobista? Vai pärskähtääkö hän kauhusta, kun aiotte lähteä, "ihan vaan tuohon lähikauppaan", noissa vetimissä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sietäis panna nuo kuvailemasi kaltaiset vaateparret riviin pelättimeksi mökkitien varrelle. Olen pähkäillyt niiden kanssa ja nyt sytytti !
Naapuri vei autonsa alapihalle, sitte oli paremmissa housuissa lähössä kotia. Mutta autopa piti sademärkää nurtsia liukkaana,ja ei suostunu nousemaan ajotielle,olin työntämässä,mutta vasta
hiekotuksen jälkeen saatiin auto ylös, naapurin ykköshousut
ja auto olivat aiivan savessa. Opetus: hiekka kesälläkin auttaa.
Savesta voi tulla pesula-asia. Onneksi taksat ovat isopesulassa, ainakin täällä, kohtuulliset.
Viisikymmentä vuotta sitten kuului tyttölapsen perusopetukseen peseminen, prässääminen, silittäminen, tärkkääminen. Enää en viitsi, vaan kiikutan pesulaan.
Ihana nautinto, kun saa hienosti tehdyn työn, puhtaan, sileän vaatekaappiin roikkumaan.
Hiekka on hieman helpompi juttu. Kun upslaakiin lentää kissanhiekka, sen voi puistella ulos.
Komensin juuri anopin luokse lähtevää miestä vaihtamaan kesäisen vaaleat leipurin/maalarin housut tummempiin prässihousuihin. Ei hänen sataa lähentelevä äiti katsele poikansa lomahousuja tyytyväisenä.
Naisen ajatuskuvioiden mukaan miehen on vuosien kuluessa näytettävä yhä enemmän herrasmieheltä. Muuten hiukset olisivat harmaantuneet ihan suotta.
katselin rikkikuluneissa housuissa. Vasta silloin huomasin, miten turhaa itselläkin on muka säästää
kuluneita vaatteita. Itseään kun ei näe,
mutta naapuri näkee.
Meillä asia on täyttä faktaa,näin se tosiaan menee.
Kerran olimme kävelyllä läheisellä mökkitiellä,meidät ohitti autollaan eräs mökkiläinen.Miheni palasi kotiin,mutta minä jäin juttelemaan naapurini kanssa.
Naapurini tiedusteli,kuka se mies oli mukanani?
Hän luuli miestäni tenuukoksi.
Mieheni kulkee aivan kamalissa ryysyissä ja vielä rikkinäisissä.
En minä enää välitä,mitä hän päälleen laittaa.
Täällä korvessa ei sen ole niin väliä,miltä näyttää.
Luomakunnan ja mökin gruunun,
olla edustavan näköinen vaikka työtä tehdessäänkin. vaikuttaa ommaankin mielialaan siisti pukeutuminen. Emännät mökillä osaa kyllä kaunistus tehtävänsä hyvin.
Vanhusten konsertista, terve. Arkiselta näytin, vaikka seteleinä laskettuna ylläni istui 500 euroa. Oli niin tummaa bleiseriä, tunikaa, jakkua, arvokasta rättiä salin täydeltä.
Kapellimestari oli paras, meidän kaikkien TV:stä tuntema charmantti huumorimies.
Muita miehiä en tarkastellut, mutta naisten asut osuivat silmiin.
Juhla-kuteita ei oikein viitsi tusinoittain kaappiin hankkia. Elämäntyyli on muuttunut sitten menneiden päivien. On katsottava hankintansa tiukasti monikäyttöisiksi.
aika tarkka vaatetuksestani . Koska oli työ asukin oltava valkoinen . Oli mukava laittaa kotio lähteissä toiset vaatteet.
Nyt sitten olen lipsunut peiliinkatsomisestakin .
Ulos lähden koiraa viemään mitä sattuu päällä olemaan ,ja aina ei ole niin tip-top asu ,mitä sitä näin kotioloissa viittii ,on kiva olla "vapaalla".
että tämä keskustelu olikin tarkoitettu miehille,mutta olemmehan me naisetkin nykyään rennommin .
Minulla on yksi puku, joka mahtuu päälleni.
Vapaa-ajan vaatteet ovat minulle aina olleet ongelma. Ei ole ikinä siistejä. Työni vuoksi käytin aina pukua, mutta nyt on vain yksi ykköspuku ja sen lisäksi pelkkiä rääsyjä.
Vapaa-ajan vaatteet ovat kalliita hankintoja. Haluaisin sellaisia, joita ei tarvitsisi paljon hoitaa.
Huomasin, että ihan muodikas puseroni on niin vanha, että se on ajalta ennen olkatoppauksia. Tosin se oli sitten vaatekaapissa yli 10 vuotta käyttämättä.
Minulla on vain yhdet vapaa-ajan housut. Pesen niitä vähän väliä, mutta pillaan jogurttia niitten päälle heti, kun ne on pesty. Ne ovat aina siivottoman näköiset. - Vaateostokset ovat minulle painajainen. Kun olen tänä vuonna hankkinut puvun tykötarpeineen, niin kestää ainakin vuoden kerätä voimia seuraavalle vaatekauppakäynnille.
Hei, tässä selvittelen osan vaatehankintaani liittyvää. Vapaa-ajan vaatteet ovat minullekin pulma. Tarttee talvella, kesällä, ulos, sisälle, kotioloihin, ihmisten ilmoille. Kätevintä olisi elää Aurinkorannalla.
Suoralahkeiset, ohuet, trikoiset salihousut toimivat huushollihousuina. Etsin kovasti näitä "lämpimän työn" suoralahkeisia housuja, mutta tuli eteen vain sirkuspellen kuoseja. Ostin trikoota ja ystävätär ompeli erikoiskoneellaan kahdet. Ne ovat nyt täysinpalvelleet. Pitäis löytää uudet tilalle.
Minua haluttaisi saada sellainen leninki, jonka toisinaan vaihtelun vuoksi voisi heittää päälleen lähtiessä. Tuntui jo, että niitä ei ole olemassa. Sakemannien postimyyntifirmastaags ehkä kyttäämisen jälkeen osuu sellainen haravaan.
Heillä on enimmäkseen hyvät, monet mitoitukset ja materiaalit.
Tuota firmaa olen hankinnoissani käyttänyt. Voi pitää koko vuoden ajan kuvastoista mielessä hankintasuunnitelmaa. Ei ole pakko-ostoa. Voi palauttaa vapaasti. Tarpeetonta lähteä täkäläisiä retkuja väärine mitoituksineen, renttumalleineen katselemaan.
Sain mainitusta firmasta juuri ohuen hurmaavan yksivärisen neulepuseron, joka käy liivin tai bleiserin alle, ja mustat juhlavillaiset housut. Alan kytätä yksiväristä, pitkähihaista paitapuseroa. Hyvälaatuisena materiaalina se on ikuinen hankinta !
Ikäihminenkin on hyvän näköinen siisteissä, helppohoitoisissa vaatteissa. Umpioitumista kotiympyrään voi ehkäistä kävelykelpoisilla kengillä ja katseenkestävillä vaatteilla.
Yksi hyvä, monikäyttöinen asu kaapissa ja minusta tulee osallistuva vanhus !
Työelämässä käytetyt "paremmat" vaatteet käyvät kirpparilla kaupaksi huokealla hinnalla alta aikayksikön.
Kappas vaan kun en tätä ryysykuosipalstaa oo aiemmin huomannut. Nyt kiinnitti huomioni tää herkullinen nimimerkki "Rötjäke". Ko mää oon semmoinen sanoilla maiskuttelija. Mahottoman ihana sana: rötjäke. Unhouksiin päässyt, nyt taas uusiokäyttöön. Kiitos.
Voisitko tälle Meikä-Rötjäkkeelle kertoa tuon postifirman nimen, kun en nyt oikein saanut tolkkua? Postimyyntifirmastaags???
kokeile nettiin kolme viimeistä kirjainta, mainostaa ei saa.
atelier goldner
Puuvillaiset salihousut olivat tosimukavat päällä kotihousuina. Nyt en ole enää vuosiin nähnyt niitä mistään. Kaikki löytämäni ovat paksuja, vanhanaikaisia verkkareita, jotka ovat sisältä raapattuja ja liian kuumat kotona.
Olen ruvennut pitämään pyjaman housuja oloasuna. Pyjaman pusero käy hyvin T-paidasta, kunhan ostaa pyjaman jostakin pikkupaikkakunnan halpahallista. Silloin kadulla esim. Helsingissä ei tunnisteta sitä pyjamaksi. Monta kertaa halpahallin pyjamanpuserot ovat paremman näköisiä kuin "oikeat" T-paidat.
Ihmisille voi sanoa: "Ostan yleensä aina vaatteeni Pariisin ja Milanon muotitaloista, mutta tämä nyt sattuu olemaan RobinHoodista." ;)
Salihousuja löytyy etsivälle. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan, jos leikkaus tyydyttää. Yritä netin kautta löytää liike löytötex ja kipaise hakemaan.
Minun kokemukseni firman laadusta on ihan toinen. Mitoitukset on sinne päin, mittasuhteet jotenkin kummalliset, hihat tiukkoja ja hihaistutukset pieleen tehtyjä ja vaatteet tuntuvat olevan samaa tasoa halpakauppojen kanssa. Hirveä hinta olemattomasta laadusta