Vai pysyykö pyöriväkennoinen aina sulana? Ei-pyöriväkennoisen myyjä puhui, että ilmavirrat kohtaavat ja tämä olisi huono asia? Osaisko joku suomentaa tollolle. ja mihin perustuu pyörivän parempi hyötysuhde?
Jäätyykö Enervent??
koivu1
518542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Eli pyöriväkennoisessa kennon pyörimisnopeutta voidaan lisätä tiettyyn rajaan asti -> lto tehostuu. Jos koneessa ei ole patteria tuloilmapuhallin joudutaan laittamaan minimi nopeudelle/pysäytämään täysin. Puheet 80-90% hyötysuhteesta tarkoittavat tuloilman lämpötila hyötysuhdetta, todellisen hyötysuhteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Pyöriväkennoisen vuosihyötysuhe lienee 50-60% välissä. Vaikea tietää tarkkaan, koska Enerventin koneilla ei ole sertifikaateja. Myöskää laitteiden virrankulutusta ei ilmoiteta.
Parhaat ristivirtakoneet pytyvät n. 60% vuosihyötysuhteeseen, esim. vallox 180.Kenno onlähes 3x suurempi kuin tavallisessa koneessa.
Tässä linkki mikä kertoo tavallisen ja laadukkaan ilmanvaihtokoneen eron vuosihyötysuhteessa http://www.vallox.com/documents/Esitteet/Suomenkieliset/Lto/hyotysuhteet_lto.pdf
Koneeseen kannattaa siis panostaa!
Roottorikojeita ei tarvitse pysäytellä, joten aika vähän tiedät.
Parempi hyötysuhde perustuu vastakkain kulkeviin ilmavirtoihin, levysiirtimessähän ilmavirrat kulevat vain ristiin jolloin hyötysuhde jää pinemmäksi.
En ymmärrä, mitä tämä kirjoittamasi tarkoittaa:"Jos koneessa ei ole patteria tuloilmapuhallin joudutaan laittamaan minimi nopeudelle/pysäytämään täysin"? Lause sopii kun puhutaan levysiitimestä mutta ei roottorista.
Muutenkin kyllä 80-90% tuloilman lämpötilähyötysuhteet ovat todellisia ja oikeita, pitää vain tietää mistä puhutaan. Sertifikaattien puute johtuu siitä, ettei roottoreille ole olemasssa sellaisia.
Linkki laadukkaisiin kojeisiin on sikäli vajavainen, että siellä on vain Valloxin (huonoja ) ristivirtakojeita eikä muiden valmistajien eikä mm roottorikojeita lainkaan.
Eipä millään pahalla, mutta ristivirtakennot (olivatpa ne sitten miten hienostuneita tahansa) ovat herkkiä jäätymiselle. Kyllä Vallox 180:nkin kenno napsahtaa jäähän, jollei tuloilmaa ruveta lämmittämään ennen kennoa. Paras vitsi näissä ristikennokoneissa (jos halutaan talvisinkin D2 mitoitettu ilmavaihto) on tarvittavien vastusten/lämmittimien määrä. Ensin on etuvastu, jolla lämmitetään ilmaa, jottei kenno napsahda jäähän (tämä muuten alentaa kennon hyötysuhdetta). Kennon jälkeen on vielä vastus tai muu lämmitys ettei tuvassa olevien jaloissa pyörisi villasukat.
Hyötysuhteiden kanssa "jotain tietävä" on aivan eksyksissä. Selittäisitkö minulle tyhmälle tohtorille termit "tuloilman lämpötilan hyötysuhde", "todellinen hyötysuhde" ja "vuosihyötysyhde". Seuraavaksi täällä varmaan väitetään, että ristivirtakenno lämmittää käyttövettä, pyöriväkennoinen IV-kone meluten levittää paskanhajua pitkin taloa ja lopulta kaiken kruunaa "veden kondensoitumisesta saatava ilmaisenergia".
Itse olen todennut seuraavaa:
-Paskanhaju ei leviä
-Hyötysyhde noin 85% (-25 astessa sisälle tuli +15 asteista ilman jälkilämmitystä)
-Ei jäätymistä (ei pätki)
-Ei ole mikään ruotsilaivanhytti. SHHHHHHHH.
-Virrankulutus= puhaltimet 2 kpl + kennonpyöritin 25 W. Eli eroa on se 25 wattinen pyöritin ristivirtakennokoneisiin verrattuna.
Ja Paras on vielä tulematta. Kun katselette sitä hyötysuhdetaulukkoa (http://www.vallox.com/documents/Esitteet/Suomenkieliset/Lto/hyotysuhteet_lto.pdf ) HUOMATKAA SE ON TEHTY +5 ASTEESSA, EI MISSÄÄN ARKTISISSA TALVIKELEISSÄ.
Täytyypä vain todeta, että ristikennonmiehiä on viety "asiantuntevien" myyjien toimesta kuin pässiä narussa.
Koneeseen kannataa todella panostaa, kuten myös asioista selville ottamiseen.
roottorikoneet kuitenkin piestä kaikki kuutioa ja vastavirtakoneet mennen tullen ja palatessa.
"Jos koneessa ei ole patteria tuloilmapuhallin joudutaan laittamaan minimi nopeudelle/pysäytämään täysin."
Eli roottorikone huolehtii roottorin sulattamisesta kuten kuutiokonekin, pätkimällä tuloa, mutta tätä tapahtuu erittäin paljon harvemmin kuin kuutio tai vastavirtakoneilla.
Valmistajia hakemaan koneilleen sertifikaatteja,jotta kuluttajien olisi helpompi vertailla koneita. Se miksi enervent ei ole näin tehnyt johtunee huonoista hyötysuhteista ja suuresta virrankulutuksesta.
Ei ole mikään ongelma toimittaa VTT:lle poingviiniä ja hakemaan sertifikaattia valmistajan toimesta. Ihmettelen vain miksi näin ei ole tehty jos kone kerta on niin ylivoimainen.
Jos todellisuus tulisi tietoon, näiden laitteiden myynti romahtaisi.Siinä todennäköinen syy sertifikaatin puutteeseen.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9298&lan=fi
Kannattaa tarkastella sivua 9. mitä kerrotaan vastavirtalevylämmönsiirtimien ja regenaratiivisten lämmönsiirtimien tuloilman lämpötilahyötysuhteesta, molemmilla 60-80% joten eipä mollata kuutiokonetta, ei se enervent yhtään parempaan pysty.
mutta ei mennyt perille: Sertifikaattien puute johtuu siitä, ettei roottoreille ole olemasssa sellaisia. Ja se ei ole valmistajan vika vaan direktiivivirkamiesten.
Minä en ole nähnyt kuin parmairin ja valloxin sertifikaatit. Nämäkin oli vain kahdesta mallista. Suurin osa malleista heilläkin on ilman sertifikaattia. Sertifikaatteja ei ole myöskään Iltoista, Enerventeistä, Sunaireista tai monista muista.
Sinänsä sertifikaatista ei selviä mitään yllättävää. Siitä näkee että ristivirtakennon hyötysuhde on hieman yli 50% ja vastavirtakennolla 75%. Jäätymisenesto huonontaa hieman vuosihyötysuhdetta joka taisi jälkimmäisellä olla 60%. Samaan hyötysuhteeseen pääsee myös muilla koneilla joissa on samanlainen tekniikka.
Sähkönkulutus voi vaihdella eri koneiden välillä paljonkin, mutta asiaan vaikuttaa myös kanavisto, joten koneen sähkönkulutus ei kerro koko totuutta. Muutenkin sähkönkulutuksien erot ovat pienemmät kuin erot talteenoton energiamäärissä. Mielestäni kannattaisi katsoa ensisijaisesti hyötysuhdetta.
Loppujen lopuksi euromääräinen vuosisäästö kulutuksessa huonoimman ja parhaimman välilä on yllättävän pieni. Koneen käyttömukavuus on myös oleellista(pätkiikö pätkii). Jos lämmitysmuoto on muu kuin suorasähkö on säästö vieläkin pienempi ja muille asioille kannattaa panna enemmän painoarvoa.
Paras lto-kone:
- Ei pätki
- sillä hyvä hyötysuhde(jos sähkölämmitys)
- Ei sähköpatterilla jäätymisenestoa(jos muu kuin suorasähkö)
Koneesta riippumattomia asioita:
- Hiljainen(väljät kanavat, paljon vaimentimia)
- Tarvittavat lisäominaisuudet; pesuhuoneen kosteustehostus, takkakytkin yms.
Mutta vastavirta levysiirrin pamahtaa umpijäähän vielä helpommin kuin ristivirta, koska siinä on parempi hyötysuhde. Tätähän roottorit eivät tee, koska osa kosteudesta aina haihtuu takaisin.
Tuossa monisteessa käsitellään yleiarvoja eikä edes pyritä täydelliseen laskentaan.
ei sertifikaattia vaadita. Toisin on asiat Saksa-Itävalta-Sveitsi-ruotsi akselilla.
Itselläni on Saksalais-Itävaltalaiset pruju. Ei tartte sitten mainosmiesten 90% hyötysuhteita uskoa vaan voi kääntää ysin ylösalas ja se onkin kutonen.
Näillä palstoilla on se vika, että täällä elellään 35 asteen pakkasissa kun todellisuus on tilastollisesti mieluummin -5 ... -10 astetta tammi-helmikuussa maantieteellisestä sijainnista riippuen.
http://www.vallox.fi/mita_ilmanvaihtokoneen_tuotesertifikaatti_kertoo
Puhtaasti VTT:n juttu ei eu virkamiesten.
Joku on puhunut sulle p*skaa.
VTT vain toteuttaa sitä hommaa, myöstää ja valvoo mutta sertifiointi ohjeet tulee jotain joko eurooppalaisen tai pohjoismaisen yhteistyöelimen taholta. VTT saattaa olla edustamassa Suomea tällaisessa yhteistyöelimessä. Luultavasti sertifiointiohjeet Suomessa hyväksyy käyttöön ympäristöministeriö.
En usko että p*skaa olisi mulle puhuttu, tietysti saattaa olla ettei viimeinen tieto ole kantautunut vaikkuisiin korviini.
Kun nyt olet niin vakuuttunut Valloxin koneesta niin
pyydäppä heiltä hyötysuhdekäyrä lämpötilan funktiona. No voin kyllä kertoa sen etteivät he sitä tule antamaan koska hyötysuhde pakkasen puolella romahtaa ja silloin aletaan kikkailla lämmittimillä ja pätkimisillä. Pöyriväkennoinen pärjää hyvin ilman pätkimisiä ja lämmittimiä n.-25 °C pakkasta. Silloin tosin tuloilma alkaa olla jo alle 10°C asteista.
Suomessa on oikeastaa edes turha ilmoitella hyösuhteita plussan puolella koska merkitsevin energian kulutus on juuri pakkasella.
Ikävä kyllä ei tullut viimetalvena otettua lämpötiloja ylös kaikilla saatavilla olevilla ulkolämpötiloilla. Meillä LTO-kiekko pyörii melkein jatkuvasti lukuunottamatta hellepäivien öitä jolloin viileämpi yöilma jäähdyttää mökkiä.
Poistoilma näyttää jähtyvän jonkunverran ullakolla putkissa, eristeinä on 2x50 mm alumiinipinnoitettu vuorivilla. Tuloilmassa on LTO:n jäkeen vesipatteri (normaalista patterikierrosta) ja lämpötilaa ohjaa etäanturilla oleva patteriventtiili. Talossa on minusta paljon kuutioita/asukas joten joitakin vierasinvaasioita lukuunottamatta kone on yleensä 1-teholla. Kone on perusmalli, kuten käyttöohjeen 22 sivulla olevasta kytkennästä voi päätellä puhaltimet käyvät rinnakkain. Puhaltimia ei katkota millään termostaatilla ainostaan molemmat puhaltimet saa pois yhtäaikaa.
http://www.enervent.fi/family/fi/kaytto-ohjeet/pingvin_2_2004.pdf
ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8
-8,1 20,1 16,0 18,3 19,3 1,9
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3
-9,0 20,0 16,4 18,7 19,7 1,8
-9,8 20,0 16,7 18,9 20,0 1,4
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1,0
-12,6 20,0 15,4 18,3 19,4 -1,0
-13,0 20,0 15,6 18,4 19,3 -1,0
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3
-16,8 20,0 14,8 18,3 19,0 -3,4
-17,5 20,0 14,2 18,0 19,1 -4,5
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8
-18,2 20,0 14,3 18,0 19,2 -5,0
Laskeskelin tossa oman laiteeni hyötysuhteen huomioiden ilmavirrat (ulos 85 l/s, sisään 69 l/s) omalle esimerkkitapaukselleni. Hyötysuhteeksi sain nyt 69%. Tämä ei ota kylläkään huomioon roottorin vähäistä ilmavuotoa.
Mitenkäs kennokoneiden hyötysuhteet lasketaan? Tulo- vai poistopuolelta? Veikkasin tulopuolelta, koska silloinkin saadaan valmistajalle "nätimpi" luku.
...
Nilan näyttää tuon perusteella olevan tehokkaampi kuin pyöriväkenno aina about -17 saakka.
Mulla on mittarit poistokanavassa ja koneelle menevässä kanavassa ja molemmat aivan koneessa kiinni, jotta ei syntyisi mittausvirhettä. Eritoten koneelle tuleva poistoilmanlämpötila on tärkeätä mitata koeneelta, eikä huoneesta.
Nilanin poistoilman lämpötila on vaihdellut -4 ... 56 asteen välissä vuoden aikana. Jännä fiitseri on se, että kennon sulatusta en kovilla pakkasilla ole havainnut, mutta kun ulkolämpö on nollan tuntumassa, niin kone menee sulatukselle silloin tällöin.
Nilanin heikkokohta on ohjaus zydeemi. Siihen kaipaisin kunnollista liittyymää mahdollisuutta tehdä omia preset asetuksia tyyliin => ulkolämpö tätä sisälämpötuota jolloin esim: suurempi osa lämmöstä laitetaan veteen, eikä tuloilmaan jne.
Jahas. Jääkuutiokauppiaat ovat taas palanneet provosoimaan keskustelijoita.
Fysiikan lakien mukaan ristivirtakennolla ei koskaan päästä samaan hyötysuhteeseen, kuin pyörivällä kennolla.
Esim. vallox 180 dc 80l/dm3 ilmavirralla vaatimaton 68% vuosihyötysuhde.( n. 150m2 talon ilmanvaihto)
http://www.esprojects.net/attachment/f884d384a217c98c4bfa49875a2f02d9/4eec19491c1479573d7e9a18e0c67e00/hevac1tot.pdf#search=%22VTT%20VALLOX%22
Miksei enervent tilaa mittauksia ja laita julki?
Ei taida olla arvot julkaisukelpoisia.
Sivulla 4 on hyvä kuva. Sitä katsomalla voi havaita kuutiokoneen jäätymisen merkittävyyttä kokonaisuuteen. Minusta jäätyminen ei ole kuutiokoneen pahin puute vaan jäätymissuojan toteutus. Pätkäkäynti on hanurista. Taas kun tulee pakkaset niin tälläkin palstalla alkaa voivotus kun iltot pätkii. Joissakin koneissa on kuitenkin jäätymissuojaus totteutettu asiallisesti. Valloxin toteutus kelpaa ihan hyvin sähkölämmitteiseen taloon.
Niin ja itse asiaan, kai nuo sertifikaatit jotain maksavatkin. Monikaan ostaja ei kuitenkaan sertifikaatteja kysele vaan hintaa. Lisäksi vaikuttaa kuinka paljon myyjä vekotinta kehuu. Sertifikaatista ei liene hyötyä kuin näissä nettikeskusteluissa joissa pohditaan koneiden välisiä (lähes merkityksettömiä) eroja.
Iltollakaan ei ole sertejä mutta näyttää kauppa käyvän. Toinen paljon myyty eli valllox digitSE on varmaankin yksi suomen myydyimpiä koneita. Olisikohan se myydyin jos otettaisiin nimestä pois digit, hinta olisi hitusen korkeampi tai ihmiset perehtyisivät hieman siihen mitä ovat ostamassa. Ja tälläkään ei ole sertifikaattia.
jännittyneenä, että mikähän fysikkanlaki se nyt tuommoista kertoo. Joten ole hyvä ja anna tulla oikein perusteluiden kera.
voisi varmasti miettiä asiaa siltä kannalta, että ristivirtauksessa lämpötilaerot eivät jakaannu ollenkaan tasaisesti, jolloin siellä, missä lämpötilaerot ovat pienet, siirtimen siirtämä teho siirtopinta-alaa kohti jää pieneksi. Vastavirtalaitteessahan balanssitilanteeessa lämpötilaerot ovat samansuuruiset koko alueella.
Jos oma päättelykyky asettaa teknisiä rajoituksia, kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin Tekniikan käsikirjan osassa 2.
Tai siis jäätyy äärimmäisen harvoin.
Ainakin vaimon serkulla on pingviini (ilman esi tai jälkilämmitystä) toiminut nbyt neljä vuotta täysin ongelmitta tuolla napapiirillä.
Eivätkä ole huomanneet että koskaan olisi tullut kylmää ilmaa tuloventtiilistä. Ei edes saunoessa kun ulkona -30.
Mutta täällä suomi24:ssa on kyllä saanut lukea että kaikilla ei ole pelannut yhtä hyvin.
talven mittaan meillä laitetaan kenno pyörimään.
miten pitäisi systeemi rakentaa&anturoida jotta pystyisi mittaamaan & laskemaan tarkan vuosihyötysuhteen?
ja toisaalta ehkä myös tarpeetonta, ainakin hankalaa.
Ympäristöministeriön moniste 122 määrittelee vuosihyötysuhteen:
_________________________________
Rakennuksen poistoilman (jäteilman) lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on
lämmöntalteenottolaitteistolla talteenotettavan ja hyödynnettävän lämpömäärän suhde
rakennuksen ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaan lämpömäärään, kun rakennuksessa
ei ole lämmöntalteenottoa. Rakennuksen poistoilman lämmöntalteenoton vuosi-hyötysuhteella ei siis tarkoiteta yksittäisen ilmanvaihtokoneen tuloilman lämmittämisen vuosihyötysuhdetta. Vuotoilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa lämpömäärää ei oteta vuosihyötysuhteen laskennassa huomioon.
______________________________________
Siinä siis puhutaan lämpömäärästä, ei lämpötiloista, joten kun kosteutta poistopuolella kondensoituu, se ei näy poiston lämpötilahyötysuhteessa, mutta sen sijaan kyllä energiahyötysuhteessa.
Vaikeutta, ainakin lisätyötä, tuottanee myös:
______________________________________
Sisälämpötilalla tasauslaskelmissa tarkoitetaan poistoilman keskimääräistä lämpötilaa
lämmityskaudella. Näin ollen esimerkiksi jaksoittaisessa lämmityksessä keskimääräinen
sisälämpötila on määritettävä erikseen. Samoin samaan ilmavaihtokoneeseen kytkettyjen
eri lämpöisten tilojen poistoilmavirroilla painotettu keskimääräinen poistoilman
lämpötila on laskettava.
______________________________________
Lisäksi tulee tuloilman lämpötilan rajoitus, joka syö hytötysuhdetta:
______________________________________
"Mikäli laskelmissa käytetään lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena muuta
kuin lämmönsiirtimen tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kerrottuna 0,6:lla, on
vuosihyötysuhteen osoittamisessa otettava huomioon ainakin tulo- ja pois-toilmavirtojen
suhde ja jäätymissuojauksen toiminta sekä mahdollinen tuloilman lämpötilan rajoittaminen."
________________________________________
löytyy myös sähköisesti, eli jokaista jota asia noin niinkuin teoriassa kiinnostaa, niin käykääpäs lukemassa...
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=fi
Yhden kerran olen pingvinin sulatellut. Kenno pyöri ihan normaalisti, mutta talteenottokennon seutuvilta poistopuhaltimelle ulottui pitkä kuurakieleke, joka otti puhaltimen siipeen ja aiheutti ääntä. Joten otin kennon irti ja sulatin suihkun alla ja kuivasin pistin paikoilleen. Ilmeisesti olisi riittänyt että olisi ottanut kuurakielekkeen pois, ja antanut ilmojen hoitaa asia. Tulipahan pestyä kenno samalla.
Jäätymisen aikaan ulkolämpötila oli pysytellyt yli -30 asteessa kolme viikkoa (vuodenvaihde 2002-2003 oulunseutu). Oli joulunaika vieraita kylässä, saunottu joka toinen päivä ja pyykkiä pesty joka päivä. Joten ihan hyvä suoritus enerventiltä.
Lämpötila mittauksia sisälämpö n. 20,5:
ulkol LTOnjälk Poistoulos
-18.2 14.3 -5.0
-12.5 15.5 -1.0
-1.4 18.5 7.2
talteenotto näytää olevan noin 60-65%, eli se mitä laboratoriomittauksetkin väittävät.
Eli saman hintainen kuutiokone ei paljoa normaali talvena häiväisi.
lasketaan poistopuolelta ja otetaan huomioon, että se olisi jo umpijäässä.
kuutiossa sulatusjaksot mukana. Samoin luvuissa on mukana myös puhaltimien ts. laitten kuluttama sähkö.
Itse sain seuraavat tulokset tuloilman, ulkoilman ja poistettavanilman lämpötilojen avulla.
-18,2 astetta, hyötysuhde 84%
-12,5 astetta , hyötysuhde 87%
-1,4 astetta, hyötysuhde 91%
Tietysti talo alipaineinen (about 5 % ilmavoihdosta) jota ei ole otettu huomioon. Sitten luvut olisivat 79,8%, 82,65% ja 86,45% (Tämä muuten pitäisi ottaa huomioon myös muissa ilmanvaihtostydeemeissä)
Nyt varmaan alkaa se höpötys siitä ilmankosteudesta... Jee jee
Minkälaisella lausekkeella laskeskelit hyötysuhdetta poiston puolelta?
Missäs siitä puhaltimien sähköstä on maininta, kun en havainnut? Toisaalta outoa muuten jos olisi, sillä YM 122 toteaa:
_______________________________________________
Laitesähkönkulutus ei kuulu lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämi-sen
ja tasauslaskennan piiriin
_ esimerkiksi ilmanvaihdon puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus
_______________________________________________
Eli tuloilmapuhallinta pysäytellään tai ilmaa lämmitellään sähköpatterein. Ei voi olla niin vaikea ymmärtää. Fysiikan lait kun koskevat myös pyöriväkennoisia koneita.
täytyy sanoa, että tuota on viestiä on vähän vaikea ymmärtää.
Sähköpatteria ei ole eikä automatiikkaa tulopuhaltimen pysäyttämiseen, siitä huolimatta kone pyörii jäätymättä. (Pingviinin perusmallissa ei noita nimittäin edes ole.) Missä vika? eikö pingviini vain ole kuullut fysiikan laista? Vai johtuisikohan vain siitä että fysiikan lait mahdollistavat jäätymättömyyden kun tuloilma kuivaa kennon? Äärimmäisissä tilanteissa voi mennä pingu jäihin mutta normaalisti ei.
Poistoilmalle laskettu lämpötilahyötysuhde
100* (ts-tj)/(ts-tu)
65,89
65,15
60,73
Tuloilmalle laskettu lämpötilahyötysuhde:
100* (tu-tt)/(ts-tu)
83,97
84,84
90,86
s poisto eli sisä
u ulko
j jäte
t tulo
arvoista saadaan myös koska hyötysuhteiden suhde = ilmavirtojen suhde että tulo on n 21-23% pienempi kuin poisto
ainoa energia virta syteemissä on poistoilma, niin sen kautta ne laskin. Tuloilma ei kelpaa koska siinä on mukana koneen vuodot ja puhaltimien lämmöt yms. jotka nostava lämpötilaa ostoenergialla. Eli positoilmasta energiasta saadaan talteen 60-65% .
ilmavuoto on tulopuolelta poistoon päin ja että puhallin lämmittää myös sitä poistoa
selvemmin tuota ei taida sanoa.
Kateellisten / kuutiomiesten höpinöitä.
juuri siksi hukkaan menevää energiaa. Eli minusta edelleen ainoastaan poistuva energia kiinnostaa. Jos primääri lämpö tulee lämpöpumpusta, niin silloin laskenta ei lompakon kannalta ole näin helppoa, mutta lompakon perusteella kannattaakin valita se halpa ristivirtakone, muut joutuvat haukkumaan hintaansa takaisin liian pitkään tahi jopa ajasta ikuisuuteen.
että roottorikone on halvempi kuin vastaava sunair
ja parempi hyötysuhde säästää 2000kwh vuodessa.
Yksi asia minua kiinnostaisi, jonka voisit minule selittää. Miten on mahdollista että laskiessasi hyötysuhdetta poistoilman puolelta hyötysuhteen kehittyminen kylmästä lämpimään ilmaan on epälooginen (en ole tarkistanut laskujasi). Siis mitä kylmempi ulkoilma sen parempi hyötysuhde? Asianhan pitäisi olla päinvastoin. (Huom en ole edelleenkään laskenut laskuja, mutta oletan järjestyksen olevan saman niin poistopuolen, kuin tuloilmankin tapauksessa)
Varsinainen hyötysuhde ei juurikaan muutu lämpötilan mukaan, mutta sen sijaan vuotojen ja puhaltimien lämmön, johtumislämmöt, mittausvirheet ym vaikuttavat enemmän kun lämpötilaerot ovat pieniä. Samoin muut tekijät vaikuttavat enemmän jos ilmavirrat ovat pienet.
Esimerkiksi jos jostain syystä noissa arvoissa kaikissa tapauksissa on siirtynyt 2,5 asteen verran tuloilmaan ja jäteilmaan jotain lämpötehoa, saadaan seuraavat hyötysuhdearvot itse roottorille.
poisto% tulo%
72,4 77,5
72,7 76,2
72,1 79,5
Ts arvot lähenivät kovin lähelle toisiaan. Noiden keskinäinen ero selittyy ilmavirtasuhteella. Tasavirroilla saataisiin noista arvoista hyötysuhteeksi 75,1%.
ei jäädy enervent, mutta kenties vesi sen sisällä.
(Ja vesikin sen sisällä vain huurtuu ja haihtuu takaisin.)
kaikki "Ranet" ja muut. Kyllä täsä lähetään nyt ettimään kaupasta Enerventtiä. Piisaako mulle se Pingu kun neliöitä tulee kahteen tasoon yhteensä n. 125? Ja onko tietoa kuka asentaa oulun tienoilla (hyvin)?
oli kuulemma roottorikone jäätynyt kun takkaa käytettäessä poistoilmavirrat oli jääneet liian pieniksi
Ihmettelen miksi ihmisillä on poistot niin suurella verrattuna tuloon.
Omaan mökkiin olen suunnitellut että tulo ois 89l/s ja poisto 96l/s. Eli tulo ois jotain 7% pienemmällä kuin poisto.
Eikös jokin 5% pitäis tulo olla pienempi kuin poisto, ainakin tiiviissä rakennuksessa?
Täällähän porukoilla eroa on kymmeniä prosentteja tuossa.
olevan, mutta ne ovat vain noista arvoista saatuja ilmavirtasuhteita. Eli ne puhallinlämmöt ja muut johtumiset vievät helposti vääriin laskennallisiin lopputuloksiin.
Ilmavirrat on juuri sen vuoksi säädettävä mittauksin, ei lämpötiloista laskemalla.
Joo itsellä näyttää nuo laskennalliset virtaamat olevan tulo 76 l/s ja poisto 80 l/s. Joihin itse säätelin venttiilit taisin tehdä kolmekierrosta(vei muutaman tunnin). Ei ole tullut mitattua puolilikaisilla tai likaisilla suodattimilla, miten ne vaikuttaa virtaamiin.
Positiivistä oli se että vanhaan taloon laitettuna ilmanvaihto ei lisännyt lämmityskustannuksia. Ilmanlaatu parani laakista ja vedontuntu loppui tuulella ja pakkasella.
Everventin hyvä puoli on juuri tuo katkoton käynti.
Hankalissa oloissa ( saunojia, suihkuttelijoita, paljon pyykkiä) pyöriväkennoinen parantaa hyötysuhdettaan, kun "jääkuutio" huonontaa jäätymällä. Tällöin lämmön talteenotto keskeytetään. Kostea ilma sisältää kuitenkin enemmän energiaa. Pyöriväkennoinen palauttaa talvella myös sisäilman kosteutta tuloilmaan.
Viime talvena jäätyi ahtojäähän kun pakkanen laski -30 asteeseen. Suurempi ongelma on kosteuden tiivistyminen ikkunoiden alareunaan pakkasen laskiessa n. -20 asteen tietämille. Talosta säätetty ja jälkikäteen vielä tarkastettu ilmanvaihdon säädöt , joten niistä tuo ilmiö ei ole kiinni.
Mieti kahdesti ennen kuin Pingviinin otat!!!