Yksi ohikiitävä hetki illassa
minuutti tunnista,
irtonaisten sanojen ketju
joista yksi painui minuun
kuin leimasimen jälki
pois pyyhkiytymätön.
Kuin taivaan kyyneleet
ikkunaruuduissa
verkkaan sulautuvat
yhteen
tunnen hyväilysi
ja näen sokeilla
silmilläni sinut
läpikiitävässä hetkessä.
***
Herään
etkä olekkaan läsnä.
Unikuvanako vain viivähdit
ja kosketit heikon hipiää,
jättäen kaipauksen
sammumattoman sielusi soinnun.
***
Emme me olleet yhtä
emme ajassa tässä.
Merkityt olimme silti, toinen toisillemme.
minuutti tunnista,
irtonaisten sanojen ketju
joista yksi painui minuun
kuin leimasimen jälki
pois pyyhkiytymätön.
Kuin taivaan kyyneleet
ikkunaruuduissa
verkkaan sulautuvat
yhteen
tunnen hyväilysi
ja näen sokeilla
silmilläni sinut
läpikiitävässä hetkessä.
***
Herään
etkä olekkaan läsnä.
Unikuvanako vain viivähdit
ja kosketit heikon hipiää,
jättäen kaipauksen
sammumattoman sielusi soinnun.
***
Emme me olleet yhtä
emme ajassa tässä.
Merkityt olimme silti, toinen toisillemme.
Vastaukset 8
Vanhimmat
painajainen, paljon hienoja kielikuvia, melankolisessa runossasi, Rellu kun poika nukkuu nin yritän saada sen osoitteen aikaiseksi, voi hyvin, huomenna alkaa uusi viikko ja toivon mukaan parempi mieli!
Niin, tavallaan kyllä painajainen, olet
oikeassa.
Kiitos tästä ja kiitos postista.
Yöhösi terveiset siskosein.
syntyy haikeassa mielialassa,
kiitos Margitta.
Täällä satelee, mutta hyvää päivän jatkoa
sinne sinulle.
Unessa kävi jättäen kysmyksiä,
varmat vastaukset niihin on.
Viimeinen osoi kokosi hyvin,
Kiitos tästä ja mukavaa pvää sinulle! :)
Kiitoksia sinullekkin, kiva kuulla että
miellytti :)
Päivän jatkoja sinnekkin.
heippa pitkästä aikaa...
Opiskelut vienyt aikansa enkä ole ehtinyt kovastikkaan lukemaan, kirjoittamaan ja "kommentoimaan" muiden runoja saatika, et oisin ite "tuottanut" mitään.
..tunti päivästä,
päivä viikosta...
hienosti olet valjastanut ajatuksen, soljuu luontevasti eteenpäin, nautin tavastasi ilmaista tunteet/tuntemukset.
Kiits :)
alotin väärästä päästä lukemaan kommentointe-
ja. Heipä hei todellakin, pitkästä aikaa.
No, elämässä pitää olla jonkinlainen priori-
teetti, tietenkin.
Tapani kirjoittaa, on melko selkokieltä. En
osaa kirjoittaa sellaista kai, mitä ei ymmär-
täisi. Olen tuolla muutama sivu taaksepäin
kirjoitellut hieman toisenlaisia runoja muu-
taman, kuin mitä yleensä kirjoitan.
En tiedä, miten niissä loppujen lopuksi olen
onnistunut, mutta tämä pelkistetty tyyli lie-
nee kuitenkin "minua" parhaimmillaan, tai aina-
kin omintani, ehkä ei parhainta minää.
Kiitos ystäväni, ja kiva kuulla sinustakin
välillä :)