Mikä Linux -jakelu paras?
Tiedän, "vaarallinen" kysymys. Älkääpä siis vastatko tähän mielipiteillä, vaan *faktoilla*.
Jos ihan älyttömästi tekee mieli vastailla mielipiteellä, niin aloittakaa uusi ketju tai,
jos vastauksesi sopii aihepiiriin,
vastatkaa mielipiteet vaikkapa tänne:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000019993094
Eli täsmennetäänpä hieman, mitä itse toivon hyvältä linux -jakelulta:
1. Yhteensopivuus myös vanhempien Linuxohjelmien kanssa! Kylix3 siis ainakin pitäisi saada toimimaan! Jos tuo toimii, niin silloin ilmeisesti jakelussa on muutenkin kiinnitetty huomiota yhteensopivuuteen myös vanhempiin linux -binääriohjelmiin. Tästä syystä olen näihin päiviin asti käyttänyt Debiania, sen hidas päivitystahti on näihin päiviin saakka ollut paras tae em. yhteensopivuudesta vanhempien ohjelmien suhteen, mutta pelkäänpä, että "etch" saattaa mitätöidä nuo edut, koska ilmeisestikään Debianissa tuo taaksepäin yhteensopivuus on enemmänkin hitaan päivitystahdin ja sattuman yhteisvaikutusta kuin suunniteltu ominaisuus.
Veikkaanpa, että jos halutaan (kuten itse haluan) jakelun, jossa taaksepäin yhteensopivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota myös vain binäärinä jaettavien ohjelmistojen suhteen, odottaisin enemmänkin joltain kaupalliselta (=yleensä maksulliselta) jakelulta tämänkaltaista huolehtimista asiasta; vapaan lähdekoodin kehittäjistä kun turhan moni on sitä mieltä, että "käännä uudelleen uudella kääntäjällä jos ei toimi" ja "älä käytä ohjelmistoja, joiden lähdekoodi ei ole saatavilla".
Eli siis missäköhän jakeluissa olisi erityisesti kiinnitetty tähän taaksepäin yhteensopivuus -asiaan huomiota ?
Muutenhan tuosta Debianin hitaasta päivitystahdista on ollut toisaalta haittaakin: mm. X-Window ei yleensä koskaan toimi kunnolla debianin omilla välineillä tehdyllä XF86config -tiedostolla, vaan lähes aina ellei peräti aina olen joutunut buuttaamaan koneen Knoppix 3.7 CD:llä, ja kopioimaan sen tekemän XF86configin Debianin oman päälle, vasta sitten on XWindow lähtenyt toimimaan kuten pitää.
Toisaalta jakelulta toivoisi laajaa ohjelmistovalikoimaa ja hyvää paketinhallintaa.
Merkkipohjaisista aptitude ei omasta mielestäni paranna mitenkään tilannetta vanhempaan apt-get:iin verrattuna; lähinnä aptituden käyttöliittymä on sekava.
Graafinen olisi hyvä olla myös, toki ei ainoana vaihtoehtona, sillä jotainhan on käytettävä jo ennen kuin GUI -puoli toimii asianmukaisesti.
Esim. LVE:tä (Linux Video Editor) en ole Debian Sargen omasta pakettivalikoimasta löytänyt, ja asennus debian -pakettien ulkopuolelta ei onnistunut harhaanjohtavien ohjeiden takia.
Juuri tuosta syystä kiinnostaisi kokeilla Gentoota, siinä on ilmeisesti jakeluista laajin pakettivalikoima. Valitettavasti en sitten tiedä, saako Gentoossa esim. Kylix3:a järkevästi toimimaan. Gentoossa kun jo asennus vaikuttaa erittäin vaikealta.
Debian sentään on helpohko asentaa, tosin GUI:n osalta ylimääräinen buutti Knoppixiin on tarpeen, jotta tuon em XF86config -tiedoston saa kohdalleen, ilman sitä kun ei GUI toimi.
Kaupallisista olen kokeillut näitä:
RedHat 7.2 (Kylix3 toimii hienosti, mutta juuri mikään muu ei sitten toimikaan)
FedoraCore (toiminta takkusi pahasti myös tällä, ei hyvä!)
Mandrake 10.1 (Jos koneessa on vaatimattoman tasoinen näytönohjain, eli ei mikään huippu, ja siis jokin halpa/vanha, niin graafinen asennusohjemla ei toimi, vaan sen sijasta käynnistyy merkkipohjainen. Valitettavasti MDK 10.1:n tekstipohjainen asennusohjelma on pahasti buginen ja kirjoittelee luvatta vääriin kohtiin kiintolevylle. Suorastaan vaarallinen!)
Ihmettelenkin sitä, että vaikka jakeluita on kymmeniä, ja kaupallisiakin useita, yksikään ei mainosta hyvää binääriyhteensopivuutta myös vanhempiin ohjelmiin.
Vertailun vuoksi: Delphi 1.0 (16-bit windowsohjelma) vuodelta 1995 toimii hyvin Win2000:ssa. Ja todennäköisesti myös Delphi 2.0 (32-bit windowsohjelma) vuodelta 1996 toimii hyvin Windows Vistassa.
Windowsissa siis jopa 10v vanhan ohjelman toimivuus on itsestäänselvyys. Eikä MS:lle tule edes mieleen ehdottaa, että moiset 10v vanhat softat pitäisi kääntää uudelleen modernilla kääntäjällä ja kirjastorutiineilla!
Miksei ilmeisestikään yksikään edes kaupallistenkaan linuxjakelujen tekijä ei ole valmis lupaamaan samaa?
Vai tietääkö joku linuxjakelun, jossa taaksepäin yhteensopivuus on asiallisesti hoidettu? Tällaisesta jakelusta maksaisikin mielellään, eli valikoimaa ei todellakaan tarvitse rajoittaa ilmaisiin.
Tiedän, "vaarallinen" kysymys. Älkääpä siis vastatko tähän mielipiteillä, vaan *faktoilla*.
Jos ihan älyttömästi tekee mieli vastailla mielipiteellä, niin aloittakaa uusi ketju tai,
jos vastauksesi sopii aihepiiriin,
vastatkaa mielipiteet vaikkapa tänne:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000019993094
Eli täsmennetäänpä hieman, mitä itse toivon hyvältä linux -jakelulta:
1. Yhteensopivuus myös vanhempien Linuxohjelmien kanssa! Kylix3 siis ainakin pitäisi saada toimimaan! Jos tuo toimii, niin silloin ilmeisesti jakelussa on muutenkin kiinnitetty huomiota yhteensopivuuteen myös vanhempiin linux -binääriohjelmiin. Tästä syystä olen näihin päiviin asti käyttänyt Debiania, sen hidas päivitystahti on näihin päiviin saakka ollut paras tae em. yhteensopivuudesta vanhempien ohjelmien suhteen, mutta pelkäänpä, että "etch" saattaa mitätöidä nuo edut, koska ilmeisestikään Debianissa tuo taaksepäin yhteensopivuus on enemmänkin hitaan päivitystahdin ja sattuman yhteisvaikutusta kuin suunniteltu ominaisuus.
Veikkaanpa, että jos halutaan (kuten itse haluan) jakelun, jossa taaksepäin yhteensopivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota myös vain binäärinä jaettavien ohjelmistojen suhteen, odottaisin enemmänkin joltain kaupalliselta (=yleensä maksulliselta) jakelulta tämänkaltaista huolehtimista asiasta; vapaan lähdekoodin kehittäjistä kun turhan moni on sitä mieltä, että "käännä uudelleen uudella kääntäjällä jos ei toimi" ja "älä käytä ohjelmistoja, joiden lähdekoodi ei ole saatavilla".
Eli siis missäköhän jakeluissa olisi erityisesti kiinnitetty tähän taaksepäin yhteensopivuus -asiaan huomiota ?
Muutenhan tuosta Debianin hitaasta päivitystahdista on ollut toisaalta haittaakin: mm. X-Window ei yleensä koskaan toimi kunnolla debianin omilla välineillä tehdyllä XF86config -tiedostolla, vaan lähes aina ellei peräti aina olen joutunut buuttaamaan koneen Knoppix 3.7 CD:llä, ja kopioimaan sen tekemän XF86configin Debianin oman päälle, vasta sitten on XWindow lähtenyt toimimaan kuten pitää.
Toisaalta jakelulta toivoisi laajaa ohjelmistovalikoimaa ja hyvää paketinhallintaa.
Merkkipohjaisista aptitude ei omasta mielestäni paranna mitenkään tilannetta vanhempaan apt-get:iin verrattuna; lähinnä aptituden käyttöliittymä on sekava.
Graafinen olisi hyvä olla myös, toki ei ainoana vaihtoehtona, sillä jotainhan on käytettävä jo ennen kuin GUI -puoli toimii asianmukaisesti.
Esim. LVE:tä (Linux Video Editor) en ole Debian Sargen omasta pakettivalikoimasta löytänyt, ja asennus debian -pakettien ulkopuolelta ei onnistunut harhaanjohtavien ohjeiden takia.
Juuri tuosta syystä kiinnostaisi kokeilla Gentoota, siinä on ilmeisesti jakeluista laajin pakettivalikoima. Valitettavasti en sitten tiedä, saako Gentoossa esim. Kylix3:a järkevästi toimimaan. Gentoossa kun jo asennus vaikuttaa erittäin vaikealta.
Debian sentään on helpohko asentaa, tosin GUI:n osalta ylimääräinen buutti Knoppixiin on tarpeen, jotta tuon em XF86config -tiedoston saa kohdalleen, ilman sitä kun ei GUI toimi.
Kaupallisista olen kokeillut näitä:
RedHat 7.2 (Kylix3 toimii hienosti, mutta juuri mikään muu ei sitten toimikaan)
FedoraCore (toiminta takkusi pahasti myös tällä, ei hyvä!)
Mandrake 10.1 (Jos koneessa on vaatimattoman tasoinen näytönohjain, eli ei mikään huippu, ja siis jokin halpa/vanha, niin graafinen asennusohjemla ei toimi, vaan sen sijasta käynnistyy merkkipohjainen. Valitettavasti MDK 10.1:n tekstipohjainen asennusohjelma on pahasti buginen ja kirjoittelee luvatta vääriin kohtiin kiintolevylle. Suorastaan vaarallinen!)
Ihmettelenkin sitä, että vaikka jakeluita on kymmeniä, ja kaupallisiakin useita, yksikään ei mainosta hyvää binääriyhteensopivuutta myös vanhempiin ohjelmiin.
Vertailun vuoksi: Delphi 1.0 (16-bit windowsohjelma) vuodelta 1995 toimii hyvin Win2000:ssa. Ja todennäköisesti myös Delphi 2.0 (32-bit windowsohjelma) vuodelta 1996 toimii hyvin Windows Vistassa.
Windowsissa siis jopa 10v vanhan ohjelman toimivuus on itsestäänselvyys. Eikä MS:lle tule edes mieleen ehdottaa, että moiset 10v vanhat softat pitäisi kääntää uudelleen modernilla kääntäjällä ja kirjastorutiineilla!
Miksei ilmeisestikään yksikään edes kaupallistenkaan linuxjakelujen tekijä ei ole valmis lupaamaan samaa?
Vai tietääkö joku linuxjakelun, jossa taaksepäin yhteensopivuus on asiallisesti hoidettu? Tällaisesta jakelusta maksaisikin mielellään, eli valikoimaa ei todellakaan tarvitse rajoittaa ilmaisiin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Delphi 1.0 (16-bit windowsohjelma) vuodelta 1995 toimii hyvin Win2000:ssa. Ja todennäköisesti myös Delphi 2.0 (32-bit windowsohjelma) vuodelta 1996 toimii hyvin Windows Vistassa"
No vähän himputin vanhoja Delphejä käytät, oletko saanut nuo sen ohjelmointikirjan mukana vai jostakin vanhasta Magazinesta? Muistaakseni kun itse viimeksi käytin Delphiä niin versio oli ainakin 5.0 ja siitäkin on jo useampi vuosi aikaa ja nykyäänhän ne alkavat kaikki olla jo .Net -pohjaisia.
Tuo Delphi 1.0 (16-bit) kannattaisi jo unohtaa tyystin, siinähän on vielä API-funktioita joita ei edes 32-bit ympäristössä pitäisi käyttää vaikka ne toimisivatkin (esim. WinExec-funktio).
Myöskin OLE yms. ovat jo aika kuopattua tavaraa.
Epäilen myös vahvasti ettei tuo Delphi 2.0 enää oikein toimi Vistassa, varmaankin paljon API-rutiineja ja funktioita joiden käytöstä on luovuttu tietoturvan vuoksi tai jotka eivät muuten vain enää toimi tarkoituksenmukaisesti.
"Windowsissa siis jopa 10v vanhan ohjelman toimivuus on itsestäänselvyys."
Mä en ole ihan vakuuttunut tuosta, ohjelma joko saattaa toimia tai sitten ei ja onhan win98-tukikin jo loppunut eikä uusissa laitteissa edes ole ajureita win98:aan. Tai kokeileppas 10 vuotta vanhaa selainta, toiminta voi ollakin aika mielenkiintoista tietoturvasta puhumattakaan.
"No vähän himputin vanhoja Delphejä käytät"
Itseasiassa en. Mutta nämäkin toimivat! mm. Delphi 1.0:n toimimta Win98SE:ssä ja Win2000:ssa on testattu tosiasia. Tuotteella ikää 11v, ja ainakin 4-5v vanhempi kuin käyttöjärjestelmä, jossa sitä ajetaan. Ja hyvin toimii! Tup Delphi 1.0 on ainoa Delphi, jolla voi tehdä 16-bit windows ohjelmia ja DLL:iä. Uudemmat Delphit tekevät 32-bit ohjelmia ja DLL:iä, uusimmat myös .net ohjelmia.
"kun itse viimeksi käytin Delphiä niin versio oli ainakin 5.0 ja siitäkin on jo useampi vuosi aikaa ja nykyäänhän ne alkavat kaikki olla jo .Net -pohjaisia."
Käytän itse Delphi 5 ja 7.
Uudemmissa ei ole mitään hnyödyllistä Win32 -ohjelmien kannalta. Ja .net ei kiinnosta. Tyypillistä MS-skeidaa.
Tosin, tämän ketjun tarkoitus oli nimenomaan LINUX -versioiden vertailu, nämä windows -puolen kommentit olivat mukana vain havainnollistamassa sitä, että windowsissa taaksepäin yhteensopivuus on itsestäänselvyys. Miksei linuxissa ???
"Epäilen myös vahvasti ettei tuo Delphi 2.0 enää oikein toimi Vistassa" - veikaanpa, että hyvin tulee toimimaan. Delphi 2.0 on kuitenkin 32-bit ohjelma, ja sellaisena sen pitäisi toimia Vistassa hyvin.
"Tai kokeileppas 10 vuotta vanhaa selainta"
Varmasti sekin toimii nykywindowsissa aivan yhtä hyvin kuin esim Win95:ssäkin. Kokonaan toinen asia on sitten se, että tuollaisen toiminnan testaaminen on järkevää vain selaamalla sillä joko vanhoja tai nimenomaan yhteensopiviksi tehtyjä webbisivuja, joissa EI ole käytetty uusia hienouksia, joita nbuo vanhat selaimet eivät tietenkään tue.
Homman varsinainen pointti on tämä:
Objectpascal on parhaimpia koskaan kehitettyjä ohjelmointikieliä. Windowsissa sen toteuttaa Delphi ja Linuxissa Kylix3.
Linuxissa sitä pyrkii toteuttamaan myös FreePascal Lazarus gdb, mutta niillä debuggaaminen on aivan liian työlästä.
Jos Lazarukseen joskus kehitetään vastaavantasoinen debuggeri kuin Kylix3:ssa on, vasta silloin voi Kylix3:sta luopua ja siirtyä tuon Lazaruksen käyttäjäksi. Mutta koska Lazarusta kehitetään vapaaehtoisvoimin eikä takana ole kaupallista yritystä, voi olla että tuon kehittämiseen tulee menemään vielä vuosia, pahimmassa tapauksessa sitä ei synny koskaan.
Toistaiseksi siis Kylix3:lle ei ole olemassa järkevää vaihtoehtoa. Toki itsekin toivon, että jonain päivänä Lazaruksesta tulee sellainen.
Ja tässä on vain yksi syy, miksi taaksepäin yhteensopivuus on tärkeää. Onkin käsittämätöntä, että Linuxia kehitetään vauhdilla "eteenpäin" eikä yhteensopivuudesta välitetä.
Jopa Kernel -kehityksestä vastaava Andrew Mortonkin on ihmetellyt sitä, että miksi kerneliin kirjoitetaan uusia asioita vauhdilla, ja nekin usein bugisia, vanhoja bugeja korjataan liian hidasta tahtia. Tässä olisikin Linux -maailmalle opittavaa: Uusien juttujen kehitys seis, kunnes vanhojen, varsinkin kernelin ohjelmaosien bugit on korjattu!
Koska näyttää siltä, ettei vapaaehtoisvoimin toimiva avoimen lähdekoodin kehitys koskaan johda lopputulokseen, jossa kaikki asiat on otettu huomioon, juuri siksi alalle tarvittaisiinkin riittävän iso (=vakavarainen) kaupallinen toimija, joka tekisi linuxiin ne asiat, joista muut eivät tunnu välittävän.
Minua ei haittaisi yhtään, jos Linuxista pitäisi maksaa vaikkapa 50 euroa/PC, kunhan tuota maksua vastaan joku myös ottaisi vastuun laadukkaasta lopputuloksesta, johon kuuluu myös taaksepäin yhteensopivuus ja hyvä laitetuki.
Missä siis viipyy IBM Linux ?
Vai käykö tässä niin, että joku kaunis päivä julkaistaan Microsoft Linux ?
Mieluummin maksaisin jollekin muulle taholle Linuxistani kuin MS:lle, mutta jos käy niin, että MS on *ainoa* taho, joka saa aikaiseksi laadukkaan Linuxin, niin kai se on sitten ostettava MS Linux, jahka sellainen vain saadaan myyntiin.
Sopiikin ihmetellä, miksi muut kaupalliset tahot tuntuvat nukkuvan koko linux -asiassa ???
sinähän jaksat purkaa;)
oletko kehityksen jarru?
jos joku ohjelma ei toimi niin siitä on varmasti olemassa (LUE) UUDEMPI versio joka toimii uudemmissa jakeluissa.
sama homma se on vindovsissakin. ei ne dos ohjelmat kovin helpolla siinä pelaa. ja jos pelaa niin silloinhan voi päätellä että "engine" on sama ku ennenkin ja ulkokuori vaan koristeltu :P
en tiedä tarkemmin tuosta vanhojen softien yhteensopivuudesta, mutta
jos ne ohjelmat on Open sorsaa niin eikös ne voi kääntää koodista yhteensopiviksi?
tietysti jos niissä on jotain hömppää mikä tarvii jotain "kirjastoo" tms. niin sittenhän sopivuus ei kyllä ole taattua.
aina voi myös itse muokata koodia sen verran että saa sen 0.000001(pientä piruilua) version toimimaan TULEVAISUUDEN (vielä isommat kirjaimet) LINUX käyttiksessä.
:D
noh.. tulipahan avauduttua.
..jätkällä tuntuu olevan joku kumma fiksaatio aina käyttää helevetin vanhoja ohjelmia ja sit tulla tänne avautumaan ku jotkut ohjelmat vuodelta miekka ja kypärä eivät toimi uusissa käyttiksissä. Noh, onhan se tuokin tapa trollata (?!) :D
mutta juuri sain asennettua Debian Etch AMD-64 testiversion, näin muutaman kymmenminuuttisen käytön pohjalta voi ainakin todeta että nyt tulee kunnolla 64:sta tukeva versio. Vihdoinkin!
Ei vielä ole yhtä nopeesti toimivaa käyttistä koneella ollut.
Tais tämä Debian Etch 64:nen nyt jäädä pysyvästi koneelle.
>Kylix3 siis ainakin...
Miksi haluat uuden jakelun etkä käytä sitä vanhaa jos kerran haluat ohjelmointiinkin käyttää vuosia sitten kuopatun projektin tuotoksia ?
>Kylix3 siis ainakin...
Toki. On ikävää, ettei Borlandia tunnu kiinnostavan tuotteen jatkokehitys. Mieleastäni Kylix3 on kuitenkin parasta, mitä Linux -ohjelmointiin on kehitetty. Voi ollakin, että joudun "jäädyttämään" käyttämäni linux -jakelun Debian Sargeen.
"Miksi haluat uuden jakelun etkä käytä sitä vanhaa..." - tähän löytty vastaus jo aloitusviestistäni:
"Esim. LVE:tä (Linux Video Editor) en ole Debian Sargen omasta pakettivalikoimasta löytänyt, ja asennus debian -pakettien ulkopuolelta ei onnistunut harhaanjohtavien ohjeiden takia."
Jos tarpeeksi opiskelisi tuon Debianin sisäistä toimintaa, niin ehkä sen LVE:nkin saisi siinä toimimaan. Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa, että ko. ohjelman omat asennusohjeet ovat harhaanjohtavia.
Juuri tuosta syystä kiinnostaisi kokeilla Gentoota...
Asenna aluksi ihan mikä tahansa uusi Linux-jakelu ja siihen sitten vaikka Windows 1.0 tai joku tarpeeksi vanha Linux VMWarella.
http://www.vmware.com/products/server/
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=9&news_id=200616495
"Muutenhan tuosta Debianin hitaasta päivitystahdista on ollut toisaalta haittaakin: mm. X-Window ei yleensä koskaan toimi kunnolla debianin omilla välineillä tehdyllä XF86config -tiedostolla, vaan lähes aina ellei peräti aina olen joutunut buuttaamaan koneen Knoppix 3.7 CD:llä, ja kopioimaan sen tekemän XF86configin Debianin oman päälle, vasta sitten on XWindow lähtenyt toimimaan kuten pitää. "
Mä en ole koskaan moiseen ilmiöön törmännyt. Sulla on varmaan jotain outoa rautaa, joka ei tunnistu kunnolla... Miksi et muuten yksinkertasesti konfiguroi sitä x:ää uudestaan jos jokin mättää?
dpkg-reconfigure xserver-xfree86
"Merkkipohjaisista aptitude ei omasta mielestäni paranna mitenkään tilannetta vanhempaan apt-get:iin verrattuna; lähinnä aptituden käyttöliittymä on sekava. Graafinen olisi hyvä olla myös, toki ei ainoana vaihtoehtona, sillä jotainhan on käytettävä jo ennen kuin GUI -puoli toimii asianmukaisesti."
En tiedä kuinka vanha versio sulla on ollut Debianista, mutta Debian Sargessa oli jo Synaptic, woodyssa sitä ei vielä tainnut olla.
http://linux.fi/index.php/Synaptic
Katsot asiaa väärästä kulmasta. Taaksepäin binääriyhteensopivuus on linuxissa erittäin hankala jippu toteuttaa, ellei ohjelmaa ole käännetty täysin staattisesti. Borlandihan itse tuossa kylixissä on todennut juuri redhat 7.2:n ja jonkun mandraken sekä susen versiot tuetuksi (sertifioiduksi).
gnu/linuxin elävä luonne, eli se että jatkuvasti otetaan käyttöön uusia versioita kirjastoista, varsin näppärästi tuhoaa mahdollisuudet taaksepäin yhteensopivuuteen. Olisi täysi kaaos/mahdottomuus pitää joka helvetin vanhaa kikkaretta mukana. Voithan toki itse koittaa asentaa haluamaasi uuteen jakeluun kylixin tarvitsemat kirjastot.
Linuxissa on nimenomaan softakehittäjän työ pitää binäärit yhteensopivana, ellei ole valmis jakamaan lähdekoodia.
Sitten muihin aiheisiisi:
"Esim. LVE:tä (Linux Video Editor) en ole Debian Sargen omasta pakettivalikoimasta löytänyt, ja asennus debian -pakettien ulkopuolelta ei onnistunut harhaanjohtavien ohjeiden takia.
Juuri tuosta syystä kiinnostaisi kokeilla Gentoota, siinä on ilmeisesti jakeluista laajin pakettivalikoima. Valitettavasti en sitten tiedä, saako Gentoossa esim. Kylix3:a järkevästi toimimaan. Gentoossa kun jo asennus vaikuttaa erittäin vaikealta. "
>>>
jussi@mediaduck ~ $ eix -e lve
* media-video/lve
Available versions: ~040322
Installed: none
Homepage: http://lvempeg.sourceforge.net
Description: Linux Video Editor
Found 1 matches
jussi@mediaduck ~ $ bin/startdelphi
/home/jussi/kylix3/bin/delphi: relocation error: /home/jussi/kylix3/bin/libwine.borland.so: symbol errno, version GLIBC_2.0 not defined in file libc.so.6 with link time reference
Unohtuipa mainita mainio sivu vanhojen binääriohjelmien ajamiseksi uudemmissa distroissa:
http://www.novell.com/coolsolutions/feature/11775.html
"Että lve ainakin gentooseen löytyy. En koittanut asentaa. Kylix asentuu nätisti, mutta..."
Nyt taisi tulla väärinkäsitys!
Siis en tiedä, kuinka helppoa/vaikeaa on asentaa LVE:tä Gentoohon. Mutta kun itse GENTOOn asennus on hankalaa!
Eli siis Gentoon asennusohjelma on kelvoton. Toisaalta luetun perusteella ilmeisestikin Gentoon asennusohjelma on lähinnä huono vitsi, eikä ole ilmeisesti tarkoituskaan, että GENTOOta voisi asentaa asennusohjelmalla, vaan GENTOOn voi siis asentaa käsin esim. täällä:
http://gentoo-install.com/
olevan ohjeen mukaan. Valitettavasti tuon ohjeen soveltaminen vaatii jo aika lailla linuxgurun taitoja. Noilla ohjeilla ei ainakaan aloittelija Gentoota asenna, vaikka uskonkin, että linuxgurun taidot omaava henkilö varmasti asentaa Gentoon nimenomaan noilla ohjeilla.
Mutta mielestäni tuo liian yleinen "et vaan osaa" on linuxmaailman syöpä. Eikö ohjeet pitäisi kirjoittaa niin, että niillä kuka tahansa voi tehdä annetun tehtävän (esim. asentaa GENTOOn) ?
Kiitoksia myös linkistäsi:
http://www.novell.com/coolsolutions/feature/11775.html
Tuon sivuston jopa tulostin talteen vastaisuuden varalle. Tosin tuonkin soveltaminen vaatii linuxgurun taitoja, mutta selvästikin vaikuttaa siltä, että tuon kirjoittaja ainakin itse ymmärtää, mistä on kysymys. Eli täyttä asiaa, mutta olisi voinut kirjoittaa enemmän niin, että on kaikkien sovellettavissa käytäntöön.
"Katsot asiaa väärästä kulmasta. Taaksepäin binääriyhteensopivuus on linuxissa erittäin hankala jippu toteuttaa, ellei ohjelmaa ole käännetty täysin staattisesti. Borlandihan itse tuossa kylixissä on todennut juuri redhat ...
...gnu/linuxin elävä luonne, eli se että jatkuvasti otetaan käyttöön uusia versioita kirjastoista, varsin näppärästi tuhoaa mahdollisuudet taaksepäin yhteensopivuuteen. Olisi täysi kaaos/mahdottomuus pitää joka helvetin vanhaa kikkaretta mukana. "
Tämä voi tosiaan olla linuxmaailmassa valitettavan yleinen HUONO tapa! Tuokin olisi ratkaistavissa, mutta jostain syystä avoimen koodin uskovaiset linuxgurut eivät halua tehdä asialle mitään!
Windows -puolella tuohon samaan ongelmaan on parikin erilaista ratkaisua:
Kerran MSDN:ssä julkaistu API -rajapinta ON ja PYSYY!
1. Esim funktio GetDiskFreeSpace:
Win95:ssä käytössä oli vain tuo.
Kun Win98:ssa ja Win2000:ssa tuli tuki entistä isommille kiintolevyille, tuo määritys ei enää riittänyt. Mutta siinä, missä linuxkoodarit luultavasti olisivat muuttaneet tämän funktion määritystä, ja siten rikkoneet monen vanhan ohjelman toimivuuden, MS valitsi fiksumman tavan:
Funktion GetDiskFreeSpace määrittelyä EI muutettu!
Sensijaan esiteltiin uusi GetDiskFreeSpaceEx -funktio, jossa on otettu huomioon, että kiintolevyt voivat olla hyvinkin isoja.
Näin saatiuin sekä uutta toiminnallisuutta (tuki isoille kiintolevyille) että säilytettiin yhteensopivuus vanhoihin ohjelmiin. Juuri näin asia pitääkin hoitaa, ja juuri näin MS yleensä toimiikin. Windows voi olla sikäli huono käyttöjärjestelmä, että windows voi olla aika täynnä tietoturvareikiä, mutta taaksepäin yhteensopivuudesta MS on aina pitänyt hgivää huolta, siitä tämä GetDiskFreeSpace -funktion tapaus on mainio esimerkki. Tästä voisi linuxmaailmakin ottaa oppia !
2. (COM) Interfacet: Näissä nimenomaan sääntö kuuluu: kun annat interface -määrittelyllesi nimen ja GUIDin (Global Unique Identifier), ja JULKAISET sen, sen jälkeen kyseistä interfacea EI enää muuteta millään tavalla. Sen toteuttavaa koodia voi toki muuttaa, kunhan kutsurajapinta PYSYY täsmälleen samana, eikä toiminnallisuutta rikota. Jos halutaan sellaista uutta toiminnallisuutta, jota ei voisi toteuttaa rajapintaa muuttamatta, silloinkaan ko. rajapintaa EI muuteta, vaan määritelläään uusi.
Teoreettinen esimerkki:
interface: IVideoEditor
Jos nyt em. rajapinnan määrittelijä myöhemmin päättää lisätä sellaista uutta toiminnallisuutta, jota ei voi toteuttaa rajapintaa muuttamatta, niin silloinkaan tuota IVideoEditor -rajapintaa EI muuteta, vaan määritellään uusi IVideoEditor2 -interface, jossa sitten otetaan huomioon kaikki tarvittavat muutostarpeet. Nyt voidaan koodata uusi, päivitetty videoeditorikirjastorutiini, joka toteuttaa sekä vanhan että uuden toiminnallisuuden, siis niin, että uusi toiminnallisuus on käytettävissä vain IVideoEditor2 -rajapinnan kautta, mutta muutokset on tehty niin, että vanhat, IVideoEditor -rajapintaa käyttävät sovellukset toimivat edelleen ilman uudelleenkääntämistä, tosin toimivat samoin kuin ennen tuon IVideoEditor2:n määrittämistä, eli joko ei uutta toiminnallisuutta, tai uudesta toiminnallisuudesta vain sellainen osajoukko, joka toimii tuon vanhan IVideoEditor -rajapinnan kautta JA joka ei muutenkaan riko yhteensopivuutta.
Windowsin COM -määrityksessä muuten nuo interfacet on täsmällisesti määritelty myös binääri- eli konekielitasolla, joten ne ovat samalla sekä API että ABI, ja tämä on hyvä ja tärkeä asia siksi, että näin rajapinta on käytettävissä kaikista ohjelmointikielistä, eli ei ole millään tavalla sidottu esim. C/C -kieliin, tai jonkin kääntäjän versioon. Eli tuo interfacen selväkielinen (lähdekoodi)muoto samalla yksikäsitteisesti määrittelee vastaavan binäärimuodon, eikä kääntäjän päivittäminen uudempaan siis muuta mitenkään tuota em. yksikäsitteistä binääri- ja lähdekielirajapintojen suhdetta.
Itseasiassa tuohon on olemassa oma standardi "rajapintalähdekoodikielikin", nimeltään IDL (interface description language).
Periaatteessa siis esim. C/C -kääntäjän pitäisi siis kääntää C -kielinen interfacen määrittely ensin IDL:ksi ja sitten kutsua IDL -kääntäjää kääntämään se binääriksi. Toki C kääntäjän tekijä voi oikaista ja kääntää suoraan binääriksi, mutta: kyseisen oikotien ON tuotettava täsmälleen identtinen binäärikutsurajapinta kuin mihin tuo käännös C -> IDL -> binääri johtaisi. Jos C kääntäjä tekee jotain muuta, silloin kyseinen kääntäjä on viallinen, ja se pitää korjata.
Kun edelläkuvattu toimii windowsissa oikein hyvin, ei ole mitään syytä, miksei se toimisi myös linuxissakin. Kyse on kehittäjien haluista, ei teknisistä esteistä.
Voikin kysyä: Mikäli avoimen lähdekoodin kehittäjillä ei ole todellista halua näiden asioiden korjaamiseksi, miksi jokin yritys tai yritysten yhteenliitymä ei toteuta tuota linuxiin, ja määrittele yksikäsitteistä kutsurajapintaa kaikkiin niihin käyttöjärjestelmän osiin (ja mahdollisesti myös muihin erityisen tärkeinä pidettyihin kirjastoihin), joiden natiivi rajapinta on vaarassa myöhemmin muuttua siksi, etteivät avoimen koodin kehittäjät ilmeisesti välitä näistä asioista.
Silloin kaikki halukkaat koodaajat voisivat kirjoittaa ohjelmansa niin, että ne käyttäbät noita standardoituja rajapintoja aina kun mahdollista.
Tämä johtaisi tilanteeeseen: niin kauan kuin tuollainen asiaa hallinnoiva taho (esim. linux -yritysten yhteenliittymä) on olemassa ja aktiivinen, niin kaikki yksinomaan noita määrityksiä käyttävät linuxohjelmat (myös vain binäärinä jaettavat) toimivat kaikissa linuxjakeluissa. Jos tämä toteutuu, koko ongelma on ratkaistu, eikö totta ?
Toki Kylixin osalta jonkun pitäisi ilmeisesti vielä selvittää, mitä tuo kylix itseasiassa kutsuu, ja tehdä uudelleenohjauskirjasto, joka kaappaa nuo kutsut itselleen, ja kutsuu edelleen tuollaista standardia. Tämä toteutuessaan takaisi myös kylixin toimivuuden ajasta ikuisuuteen.
>>vaan GENTOOn voi siis asentaa käsin esim. täällä:
http://gentoo-install.com/
olevan ohjeen mukaan. Valitettavasti tuon ohjeen soveltaminen vaatii jo aika lailla linuxgurun taitoja.>Mutta mielestäni tuo liian yleinen "et vaan osaa" on linuxmaailman syöpä. Eikö ohjeet pitäisi kirjoittaa niin, että niillä kuka tahansa voi tehdä annetun tehtävän (esim. asentaa GENTOOn) ?
> Noilla ohjeilla ei ainakaan aloittelija Gentoota asenna, vaikka uskonkin, että linuxgurun taidot omaava henkilö varmasti asentaa Gentoon nimenomaan noilla ohjeilla.
Gentoo ei olekaan mikään aloittelijoiden jakelu. Kokeile jotain helpompa,a jos taidot eivät vielä riitä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000020021048