Armeijaan?

Suihkussa voit vedellä handuun ja huutaa.....kuka haluaa munaa pyllyyn?!! Myös kutsunnoissa kandee vetää kalu esiin ja runkata everstin rinnuksille ja hokea mä rakastan uniformuja, aion raiskata herra eversti, Et joudu armeijaan, uskotko!!

Näinhän se on, että pahimmat kiusaajat intissä, koulussa, työpaikoilla ovat itse homoja. Armeijassa 80-luvun alussa monella vaikeaa. Pahin kiusaaja saapumiserässäni oli naimisissa oleva yhden lapsen isä. Eli oli tehnyt ratkaisun (vaimo ja lapsi) hämätäkseen. No aina kun sattui yksi samaan paikkaan, alkoi lähentely. Kun et osoittanut kiinnostusta, alkoi NÖYRYTYS MUITTEN KUULLEN.

Sekin, että 80-luvulla joissain paikoissa simputettiin, johtui paikallisesta AHDASMIELISYYDESTÄ. Keski-Suomessa missä oli pojat useimmiten Savosta, se oli törkeää. Varmasti kaupunkivaruskunnissa oli suvaitsevaisempaa....

"Pahin kiusaajani osottautui itsekin miehistä kiinnostuneeksi."

Samantapaisia kokemuksia minullakin, tosin bi-voyeristinä minulla ei ole ollut mitään konkreettisia ongelmia. Eräs lapsuudenajan kaverini oli todella aggressiivinen, tahtoi aina painia ym. Kerran se sitten kysyi että "homoillaanko". Vastasin kieltävästi. Tyypistä tuli sittemmin pahan luokan nahkatakki-kaappihomo-tappelija-homottelija ja puhui myöhemmin pahaa selkäni takana. Ei kuitenkaan väittänyt minua ikinä homoksi :D

Yllättävää sinänsä, armeijassa ei kukaan heittänyt sellaista herjaa, joka olisi jäänyt vaivaamaan. Johtunee pennalismin ja simputtamisen jyrkän tuomitsemisen lisäksi siitä, että en ikinä vittuile kenellekään takaisin. Kerran saunassa tosin jäin tuijottamaan yhden tyypin kasvoja, koska äijä jäi ovelle ja lämmöt pääsi pihalle. Ilmeisesti tulkitsi katseeni väärin, koska veti pyyhkeen lanteille ja myöhemmin kävi todella haukkumaan heikosta tehtävistä suoriutumisestani, tosin myös aiheesta.

Yllättävää sinänsä, meidän tuvassa ollut vankiloissa kierrellyt skinheadi oli kaikkein reiluin, hauskoin ja särmin tyyppi koko komppaniassa. Ilman häntä tuvan paska asenne asepalvelusta kohtaan olisi saattanut kääntyä aggressioiksi ja vittuiluksi.

Naurettavin tapaus oli tuvan neitimäinen, mukamasrambo alikessu, joka jaksoi jauhaa aina ennen lomia "miten siistiä on saada pimppaa", ja katteli jotain oikeita kidutusvideoita läppäriltään ym. Herra oli niin niuhottavaa sorttia, ettei oikein kukaan siitä pitäny. Lisäksi se purki turhautumisensa muihin ja yritti siten buustata egoaan, joka kärsi mm. siitä ettei se saanu kaikesta pirtsakkuudesta ja päällystön nuoleskelemisesta huolimatta kessun natsoja. Nössö tosipaikan tullen kun pohjimmiltaan oli.

Armeijassa kyllä pärjää, kunhan pystyy työskentelemään ryhmän jäsenenä ja tekee aina parhaansa, on oikeamielinen ja rehellinen. Homous ei ole esteenä, jos ei siitä sellaista tee ja ellei se tuota vaikeuksia.

Tosin eräs aukkiin termokkaasti pyrkinyt "tosihetero" oli jo niin omituinen tapaus, että ihmettelin kuinka kukaan ei siitä mitään ilmoittanut. Se aina puhu toisten kyrvistä ja omastaan, jota myös vilautteli usein. Esim. kerran se sano ihan tosissaan eräälle tyypille, että "Mun kyrvässä on luomi, tahotko nähä sen? Se on tuottanu nautintoa monelle naiselle." Heppu oli kuitenkin niin sosiaalinen ja vilkas, ettei sitä kukaan ottanu silmätikuksi.

Ylipäänsä armeijassa osa porukasta on todella omituista, osa täysin kahjoja häiriköitä ja toiset täysiä tuppisuita, että sopeutumisessa on muillakin vaikeuksia. Jos ei kuvittele selviytyvänsä armeijasta erikoislaatuisuutensa vuoksi, niin kannattaa mennä sivariin. Ei sitä itseänsä huijaamalla tee oloaan esim. sukulaisten silmissä yhtään hyväksytymmäksi. Jos taas sopeutumisessa on vaikeuksia, mutta tahtoo yrittää, niin kannattaa hoitaa kuntoon ennen armeijaa kaikki ne asiat jotka auttaa palveluksen hoitamisessa, kuten hyvä fyysinen kunto ja itsevarmuus. Armeijassa miestä arvioidaan hyvin pitkälti tekojen perusteella.

Tulipas aikamoista tajunnanvirtaa... kannattaa kuitenkin lukea!

Et sinäkään kirjoittelis tänne lämpimässä kämpässäs koneella kellekkään jos ei jotku jätkät ois aikoinaan pannu kovaa kovaa vastaa. Kehtaakki!

mitä!!! kirjoitti:

Et sinäkään kirjoittelis tänne lämpimässä kämpässäs koneella kellekkään jos ei jotku jätkät ois aikoinaan pannu kovaa kovaa vastaa. Kehtaakki!

itkee joka yö painajaistensa kanssa. Ei elämä koskaan ole ennallaan. Itse en koskaan tapa en ketään vaikka itse kuolisin. Se on mun päätös ja sanojeni takana pysyn. Kellekään ei tarvite todistella olevansa kovakin mies jos sellainen oikeasti on. Tappaminen ei miehestä miestä tee.
Ja totta on että armeijaa nyt ei sotimiseen ja tappamiseen voi verrata mutta sen alku se kuitenkin voi olla. Aseeseen en koske.

Ja valitettavasti en ole ihan niin pullamössö että voisin sanoa olevani riippuvainen lämpimästä kodista. Tiedän että tämä ei kauaa kestä ja jo kenties huomisaamuna mulla ei enää materialistista paikkaa ole, mitä kodiksi kutsuisin. Mutta se ei ole maailmanloppu, vaan uusi alku ja hyvä niin! Mistään ei tulisi olla riippuvainen!

Vaikka ois vain BI, intissä voi alkaa kiinnostua miehistä. Varsinkin kun on kuukauden kiinni.

no mä en ollu itselleni vielä antanu lupaa olla homo intti-iässä :) ja totta että ei kyl ainakaan alkuaikoina tehny seksii mieli sen verran väsy oli!! oli kyl tiukka linja meil siinä ettei mitään simputusta suvaittu joten turha pelätä et joku tekee jotain !! jos tapahtuu niin ei muuta ku marssii jonkun puheille! en usko että intti haluaa lehtien kansiin tommosilla jutuilla, kun ne niin yrittää värvätä uusia työntekijöitä jne...