Inspiroiduin etsimään netistä tietoa tukiasioista, lähinnä alueellisista eroista, mutten löytänyt tämän tuoreempaa. Minäkin olen AINA kuvitellut, että Etelässä ne maajussit saa kaiken, mutta sehän on monimutkaisempaa.
ministeri Jari Koskinen 21.11.2002: Maatalouden menestymistekijät - Jordbrukens succesfaktorer
http://www.otakantaa.fi/sivu.cfm?idcode=online9967
Mikä on tämänhetkinen maidon kansallisen tuen määrä/maitolitra?Onko todennäköistä että tuki myös jatkossa on litrakohtaista ja missä haarukassa nykytasoon verraten?
Tuki vaihtelee alueittain, Etelä-Suomi 6 senttiä/litra, C-tukialue keskimäärin 8,8 - 31,9 senttiä.
MIKÄ tilanne on nykyisin?
Tuotantoaan jatkaneiden maatilojen maataloustulo on kehittynyt vv-94-00 eri alueilla seuraavasti: E-P 24,7 %, P-P 21,7 % K-P 21,6 %, Lappi 18,6 %, P-S 14,7 %, ... Pirk. -0,5%, E-S -0,9 %, Uusimaa -1,4% Häme -2,3%, V-S -3,5 %.
VOIKO tämä olla totta? Onko tilanne pahentunut 141-alueella?
Koskinen:Artikla 141:ssa tavoitteena on nimenomaan pitkäaikainen ratkaisu kuten pohjoisessakin tuessa on.
Pitkäaikaiselta vaikuttaa...
Millä perusteella asiat on näin? Miksi? Miksi maatalouden tulojen tarkastelua on pakko vielä vaikeuttaa Suomen sisäisellä monimutkaisella jaottelulla? Ja esim. Etelä-Pohjanmaa tosiaankin on Pohjoista huipputukialuetta!? Eihän minun tarvitse todellakaan tietää jonkun yksittäisen viljelijän tuloja, ei voisi vähempää kiinnostaa, kunhan saisi edes tietoa miten tuet ja tulo yleisesti ottaen jakaantuu. Kyllä tuo tukisysteemi vaikuttaa vähintäänkin oudolta, varsinkin kun ne rajat on tekemäni pikanettikatsastuksen perusteella mielivaltaiset. Naapuri voi saa kymppitonnin vähemmän, kun alueraja napsahtaa huonosti, huhhuh...
Ulkopuolisesta näkökulmasta voin sanoa, ettei missään muualla kuin Suomen maaseudulla.
ministeri Jari Koskinen 21.11.2002: Maatalouden menestymistekijät - Jordbrukens succesfaktorer
http://www.otakantaa.fi/sivu.cfm?idcode=online9967
Mikä on tämänhetkinen maidon kansallisen tuen määrä/maitolitra?Onko todennäköistä että tuki myös jatkossa on litrakohtaista ja missä haarukassa nykytasoon verraten?
Tuki vaihtelee alueittain, Etelä-Suomi 6 senttiä/litra, C-tukialue keskimäärin 8,8 - 31,9 senttiä.
MIKÄ tilanne on nykyisin?
Tuotantoaan jatkaneiden maatilojen maataloustulo on kehittynyt vv-94-00 eri alueilla seuraavasti: E-P 24,7 %, P-P 21,7 % K-P 21,6 %, Lappi 18,6 %, P-S 14,7 %, ... Pirk. -0,5%, E-S -0,9 %, Uusimaa -1,4% Häme -2,3%, V-S -3,5 %.
VOIKO tämä olla totta? Onko tilanne pahentunut 141-alueella?
Koskinen:Artikla 141:ssa tavoitteena on nimenomaan pitkäaikainen ratkaisu kuten pohjoisessakin tuessa on.
Pitkäaikaiselta vaikuttaa...
Millä perusteella asiat on näin? Miksi? Miksi maatalouden tulojen tarkastelua on pakko vielä vaikeuttaa Suomen sisäisellä monimutkaisella jaottelulla? Ja esim. Etelä-Pohjanmaa tosiaankin on Pohjoista huipputukialuetta!? Eihän minun tarvitse todellakaan tietää jonkun yksittäisen viljelijän tuloja, ei voisi vähempää kiinnostaa, kunhan saisi edes tietoa miten tuet ja tulo yleisesti ottaen jakaantuu. Kyllä tuo tukisysteemi vaikuttaa vähintäänkin oudolta, varsinkin kun ne rajat on tekemäni pikanettikatsastuksen perusteella mielivaltaiset. Naapuri voi saa kymppitonnin vähemmän, kun alueraja napsahtaa huonosti, huhhuh...
Ulkopuolisesta näkökulmasta voin sanoa, ettei missään muualla kuin Suomen maaseudulla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kasvattelen emolehmiä B-alueen pohjoislaidalla ja saan niistä tukea n. 17000 euroa vuosittain, mutta jos eläimeni olisivat 10 kilometriä pohjoisempana, niin saisin niistä tukea reilut 18000 nykyistä enemmän, eli 35000. 2008 141-tukea ei enää makseta jolloin saan emoistani tukea n.11000 ja pohjoisempana saisin reilut 24000 enemmän!
Minusta tuo tukiporras on kohtuuttoman suuri!
Tässä maigontuottajana paininut 40 vuotta, kyllä kiukutaa nämä tukirajat. Joka kuukausi jää saamatta yli 2000 euroa maitotistä, verattuna c alueeseen. Samasta työstä sama palkka vaatii sak.
Tuki 141 tulee loppumaan, mutta mitä sen tilalle, vaikea tilanne jos se ympätään joidenkin hehtaaritukien yhteyteen. Pellon hinta vain nousee, taitaa olla päättäjillä se tarkoituksena.
Entä toiseen suuntaan. Paljonko tukea olisi jos tila sijaitsisi A-alueella?
A- ja B-alueilla ovat kotieläinten osalta täsmälleen samat tukitasot.
ole noin yksin kertainen mitä kuvailit. Tuki eroja ei ole muutakuin maidon osalta, mutta tuloksen tekoon vaikuttaakin jo moni muukin kuin tuki.
Käsittääkseni nuo esittämäsi prossat olivat vain ja ainoastaan tuloksen vartailua. Se ainakin täällä pohjoisessa selittää paljon että maa on huomattavasti halvempaa kuin etelässä ja näyttää E-P:kin olevan vielä raivattavaa.
Heitänkin seuraavan kysymyksen. En halua loukata tai kuulostaa ylimieliseltä, mutta miksi yrittää tehdä hyvää tulosta alueilla jossa se vaan ei kannata? Eikö kannattaisi keventää tuotantoa ja suunnata sitä vaikka vihannes puolelle?
"miksi yrittää tehdä hyvää tulosta alueilla jossa se vaan ei kannata?"
Jos alue(tuki)politiikka ei vääristäisi tulosta, niin kyllä täällä Etelässäkin saataisiin kunnon elanto!!!
Lihatuotanto on samanlaista kaikkialla Suomessa, ei siinä pitäisi olla näin korkeaa porrastusta mitä nyt. Se, että kaikki saisivat suunnilleen saman tuen tasapainottaisi tilannetta eikä olisi teiltä niin paljoa pois - kukaan ei halua varastaa tai tuhota pohjoisen maataloutta. Kuule, et taida edes tajuta kuinka paljon multakin on lähtenyt tienesteistä pois pelkästään aluepolitikoinnin varjolla, sieltä päin on helppo tulla väittämään että kyllä Etelässä menee hyvin. Ja, kyllä, haloo mies, esim. sikatuotannossa on järkyttävät alue-erot, ei se ole ainoastaan maito!
1. Pääpointtini on se, ettei epäoikeudenmukaista
porrastusta oikeuta meidän muka niin kovat tulot verrattuna Pohjoiseen ennen Eu:ta - eroa ei juuri ollut. Et pysty vääntämään tosiasioita mitenkään - C-alueella tienaa samalla eläinmäärällä about 40 prossaa enemmän.
2. "Porkkananviljely" ei kannata "Etelässä" (sehän on suhteellinen käsite), koska eipä kannata paljoa mikään muukaan maanviljely kohta. Kasvihuoneetkin on muuten hyvin siellä jossain paremmin tuetulla seudulla, samoin perunat ja porkkanat. Ei saa enää edes investointitukeakaan, ja vaikka saisikin eihän sitä pysty maksamaan takaisin. Et voi väittää, että kyse olisi jostain karkkirahoista ja että minun pitäisi pystyä jollain ihme temppuilulla kuromaan aivan järjettömät tuloerot- kaikista paksuinta on että sieltä päin jaksetaan aina jauhaa tuota samaa kuinka rikkaita täällä "Etelässä" ollaan. Ehkä me sitten ollaan vaan niin perkeleen laiskoja ja huonoja, ehkäpä myös tyhmiä kun ei osata lobata asioita itsellemme edes siedettäviksi.
tuota edellistä kommenttiani.
Eiköhän me kuitenkin vedetä sitä samaa köyttä. Minä ainakin liputan sen puolesta että 141 jatkuis edes jollain tasolla. Enkä suinkaan vain sen puolesta että minä myös kärsisin siitä seuraavasta tasaamis/välitarkitus tuloksesta. Ei ne etelän pellot, kivinavetat ja kartanot ole todellakaan vieraita meikäläiselle;)
Ideana kuitenkin se mitä tarkoitin että "Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot".
Näissä vertailuissa unohdetaan usein se kokonaisuus.
Eli etelään maksetaan pelloista paljon enemmän kuin pohjoiseen, vaikka etelässä on helpot pellot.
Kokonaistukipotti on etelässä isompi kuin pohjoisessa.
Rusinanpoiminta on kiva harrastus, mutta jonkun on syötävä se kakku lopulta.
Minulle maksetaan näistä etelän viljapelloista 625,56 ja pohjoisen pelloista 694,35, etelän kesannosta 490 ja pohjoisen 537, etelän nurmesta 740,27 ja pohjoisen 672,35.
Kaikki em luvut poimittu hakuoppaasta. Joihinkin tulee vielä määrärahaleikkaukset, mutta ne eivät juuri suhteita muuta.
Nurmea täytyisi olla liki 4 hehtaaria emolehmää kohti ja viljaa ei yhtään, jos haluaisi päästä mainitsemaasi kokonaisuuteen(tosin silloin putoaisi jo kotieläintilastatuksesta pois).
Ekonomin kannattaisi opiskella vielä lisää, niin oppisi vielä numerotkin.
väärin kun en saakkaan täällä pohjoisessa tuota 694,35 hahtaarilta. Vaikka miten laskin tämän hetkisen pohjoisen tuotantotuen mukaan niin jään vielä alle 600 ekun/ha. Tietysti tilakohtainen ja peltoa minulla on enemmän kuin keskiverto karjan pitäjällä.
Täten kysynkin teiltä arvoisa paalipyörittäjä, että voisitko näyttää miten pääset tuohon tulokseen pohjoisen osalta.??????
P.S En näytä saavan tuolta nurmeltakaan noin paljon!
Enempää en vielä perustele omia laskelmia, koska osaan tunnustaa virheeni ja voi olla että olen myös väärässä!
Ja vidut täällä mitään viljaa voi viljellä!
Se paalinpyörittäjä käyttää kun en minäkään tuollaisia summia saa?
Vilja C2 tilatuki 160, ympäristötuki 130,35, luonnonhaittakorvaus 210, yleinen ha-tuki 30, pohjoinen tuki 27, nuorten tuki 32 ja LFAn lisäosa 105. yhteensä 694,35.
Nurmi tilatuki 160, ymp 130,35, LFA 210, yleinen ha-tuki 35, nuorten tuki 32 ja LFA lisäosa 105.
Yhteensä 672,35.
Kesanto tilatuki 160, LFA 210, yleinen 30, nuoret 32 ja LFA lisäosa 105. Yhteensä 537.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minulla itsellänikin peltoa "vuoristoalueella", harmi vaan kun eläimet ovat täällä suotuisella alueella.
Ihmettelinkin jo toisessa ketjussa, kun c1;llä taitaa olla useat peltotuet huonommat kuin b-alueella, mutta säähän hyppäät yhden alueen yli;)
Jotenkin tuntuu jos nyt yrittävät paikata 141 tunarointia pellon kautta maksettavalla tuella, niin etelän viljelijät lahjoittavat kaiken "helsinkiläisille" maanomistajille vuokrina ja maanostohintoina.
tuon mukaan se toteutuu täysin. Voi olla että omissa laskelmissa taitaa hämätä tuo tuettoman pellon osuus ,koska pikaisesti räknäsin kokonais potista. Tosin iteltä jää tuo nuoren viljelijän osuus pois! Sekä ympäristö tuki ei toteudu täysin omalta kohdaltani, joten en usko että olisimme lopultakaan kovin kaukana samalta viivalta.
Rajahan on tietysti aina vedettävä johonkin, mutta minulla rajanaapurina se C2, arvaa harmittaako. No peltotuissa rehuvilja C1 on 15 euroa C2 aluetta pienempi tuki, nurmessa 20 euroa huonompi ja kesanto 15 euroa pienempi.
Nuoria tuetaan vain pohjoisella alueella, naapurin kanssa asiaa pohdimme, niin hän meinasi että pohjoisen nuoret ovatkin enemmän avun tarpeessa. No leikki leikkinä.
Emolehmien tuki AB-alueella 83 euroa ja C1- ja C2-alueilla 296 euroa, eli 257 prossaa isompi!
Aika huima ero, vai mitä.
Sonnin tuki AB-alue 211 ja C1-alue 417 ja C2-alue 425, eli nousua reilut 100 prossaa.
Hiehon teurastuki etelä 121 ja C1 ja C2 270, eli eroa 123 prossaa.
Maidossa taitaa olla vielä jäätävämpi kuilu etelän ja pohjoisen välillä.
Ensivuoden jälkeen 141-tuki eläinkohtaisina jää kokonaan pois ja kuilu kasvaa vielä huimasti, tosin maatalouskomissaari väläytti osakompensaatiota ympin kautta, eli peltotuet kasvaa. Toisaalta hyväkin kun viisitoista vuotta emojen pitoa jo takana, niin kait minäkin voin antaa jo tilaa nuoremmille viljelijöille ja nimenomaan niille nuorten tukea saaville sinne pohjoiseen.
Ps. Vuokrat karkaa käsistä, koska pelto on täällä etelässä ainoa mikä tuottaa ja maataloudessa markkinatalous toimii varmaan ainoastaan juuri vuokramarkkinoilla. 300 euron vuokrallakin hehtaarin katetuotto suurempi kuin kolmen emolehmän ja työtä menee vain 2 tuntia ja niihin kolmeen lisäemoon helposti kolminkertainen määrä (6 tuntia on vain minuutti päivässä).