Saksassa työnantajat tarjoavat toimeksiantojaan nettihuutokaupoissa. Halvimman tarjouksen tehnyt pääsee töihin ja muut jäävät nuolemaan näppejään. Tyypillinen kilpailukykyinen homma maksaa n. 1 300 - 1 500 €/kk.
Toivottavasti tämä tulee Suomeenkin pian! Silloin nuoret opiskelijapoikaset tarjoavat yllättävän kovan vastineen "konkareille". Ehkä liiankin kovan.:D
Sitähän voisi vääntää palvelun itse!
Toivottavasti tämä tulee Suomeenkin pian! Silloin nuoret opiskelijapoikaset tarjoavat yllättävän kovan vastineen "konkareille". Ehkä liiankin kovan.:D
Sitähän voisi vääntää palvelun itse!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noinhan se toimii jo Suomessakin. Se tapahtuu vain työhakemusten kautta.
Mutta siitä jaksan yhä olla yllättynyt, että ne konkarit tosiaankin jatkuvasti tarjoavat yllättävän kovan vastuksen opiskelijapoikasille, jotka kilpailevat toisiaan vastaan tuolla luokassa 1300-1500e/kk
sovellus käden käänteessä, kun soitat varamiespalveluun.
Siellä useimmat osaavat käyttää Exceliä, eli juuri projektisi osaamisvaatimustason ylittänyttä vapaata työvoimaa.
Itse en jouda tuossa hintaluokassa puljamaan.
Ainakaan valmiin insinöörin kohdalla. Saksassa insinöörin lähtöpalkka on n. 3 500 eur/kk, mutta harjoittelupalkoista voi kysyä oikeastaan, että mitkä harjoittelupalkat (
Nämä huutokaupat on yleensä tarkoitettu pieniin keikkahommiin. Näitä vastaaviahan on vaikka kuinka paljon:
http://www.elance.com
http://getafreelancer.com
Ja niin edelleen. Pikemminkin nuo ovat loistava tulonlähde konkarille, joka oikeasti voi tehdä vartissa saman homman johon juniorilta menee koko viikonloppu. Joku 500$ yhden iltapäivän puhteesta ei ole huono lisätulo - etenkään verottomana.
Keikkahommien osalta tuo on myös työnantajien kannalta hyvä homma sillä sitä kautta löytyy nopeasti apua hommiin joihin talon sisältä ei löydy osaamista. Jos vaikka joku .net -talo tarvitseekin jonkun rautarajapinnan takia pari kirjastoa ceellä, tuommoiset saa hyvin teetettyä elancereilla. Pienet ohjelmistoyritykset eivät yleensä osaa markkinoida itseään ja osaamistaan kovin hyvin ja tuollaisten pikkuhommien tekijöiden löytäminen ihan googlen tai keltaisten sivujen kautta on aika turhauttavaa.
"Joku 500$ yhden iltapäivän puhteesta ei ole huono lisätulo - etenkään verottomana."
Miksei niistä veroa pitäisi maksaa? Jos toimit Suomesta käsin, tulovero, sairaanhoitomaksu, yms. on ainakin pakko jotenkin maksaa. Arvonlisäverotuksesta saa todennäköisesti vapautuksen jos palvelun myynti tapahtuu ulkomaille. Yrittäjän eläkevakuutusmaksua pitää alkaa maksamaan, jos tekee hommia säännöllisesti. Myös kirjanpitovelvollisuus on olemassa.
Lisäksi kohdemaahan voi joutua vähintään veroilmoituksen tekemään, jos markkinoi osaamistaan sinne. Ainakin siinä tapauksessa jos asiakas ei sijaitse EU:ssa.
Opiskelijapoju ei pärjää konkarille, jos homma on todella vaativa ja edellyttää jonkun ison järjestelmän kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Monissa järjestelmissä tietotekninen osaaminen on vain osa osaamista. Tarvitaan myös sen alan osaamista johon järjestelmä liittyy. Esimerkiksi jos teet jotain prosessiteollisuuden ohjausjärjestelmän päivitystä, niin ei riitä että olisit vaikka kuinka hyvä koodaaja, sun on tunnettava myös tätä prosessia ja sitä ohjaava järjestelmä kokonaisuutena. Näitä hallitsee vain vanhat konkarit, joilla on kyseisen alan kokemusta.
Opiskelijapojut koodaajina ovat kokemukseni mukaan myös sellaisia, että he usein käyttävät jumalattoman paljon erilaisia yksittäisiä muuttujia ja paljon koodia hyvin yksinkertaisenkin asian toteuttamiseen. (Tietysti yksilöllisiä erojakin on, mutta tuo on pääsääntö.)
Vanhojen konkareiden koodissa on useimmiten paljon pidemmälle mietityt tietorakenteet, ja niiden hierarkia ja keskinäiset riippuvuussuhteet ovat itseasiassa jo osa ratkaisua. Näin itse koodista tulee hyvin yksinkertaista ja eräässä mielessä lateraalista.