Teevesi vedenkeittimessä
sieluni kiehuu kuin
kaipuuni kuohuva meri
seesteisyys suurinta
tyyneyttä silloin
luopumisen tuskasta
luopumisen rauhaan
hyväksyn itseni
hyväksyn sinut
hyväksyn meidät
ettei meitä enää ole
sieluni kiehuu kuin
kaipuuni kuohuva meri
seesteisyys suurinta
tyyneyttä silloin
luopumisen tuskasta
luopumisen rauhaan
hyväksyn itseni
hyväksyn sinut
hyväksyn meidät
ettei meitä enää ole
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nauroin kun tekstejäsi luin
ilman tunnekuohuja
Pystyin jopa
nauttimaan niistä
Kattilassa perunavesi kiehuu
laitan kannen raolleen
Ettei kiehu yli -
ja
tylsyyttä koskettaen
irtoaa elinvoima
kohta on perunat kypsät
rakastan sinua
ilman sanoja
hiljaisuus puhuu
enemmän kuin -
kiehuu yli - perunavesi !
tässä todellisuudessa
kosketan ihoani
olemassaoloni irtiotto
kuuman lieden pintaa
oli proosaa, kyllähän proosaa ja lyriikkaa voi sekoittaa, ei tiedä kuinka hyvää keittoa siitä voi tullakaan
Kirjoitin vain ikävissäni
ja aika soppaahan tämä
äitiparran ja mun keitos välillä on >x<
ps. kiva profiili
äitiparran ja sinun sopalla? olen kuin kysymserkki!
Me seurustelimme äitiparran kanssa 2vuotta
ja nyt vuoteen emme enää, mutta silti vieläkin tunteemme ovat
vahvat toisiamme kohtaan =)
aloituksessani äitiparralle, näkyy jotain missä sopassa nyt menemme -
Tiedäthän että
sipulia kuoriessa
monen kerroksen
jälkeen tulevat
kyyneleet silmiin
Ihmisenmittaiset kivut
kohdattava itsessään
Ilman piilopaikkoja
edes peittoni alle
pakenematta
Luen uudelleen ja nautin lukemisestani
Kiitos. Omia tuntojani kirjoitin ruuanlaiton lomassa =)