mitä voitaisiin päivät pitkät tehdä marsuni kanssa?????Helppiä???Maili [email protected]
~Suvi ja Mustikka~
~Suvi ja Mustikka~
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
voisit laittaa marsusi lattialle juoksentelemaan....siitä se ainakin pitäisi =) sitten voisit itsekkin mennä lattialle istumaan...niin marsullasi olisi seuraa!!antaisit hieman herkkua.....ja pitäisit sylissä..=)
Lattialla juoksentelusta marsu kyllä pitää ja itse teen videokaseteista semmosen pienen kehän missä marsu voi hiukan kiertää rinkiä.. siinä marsu saa sitten pohtia kuinka ulos pääsee omani pohtii pari minuuttia ja kaataa kasetin ja poistuu yleensä vielä nostan marsun takaisin korjattuun kehään ja sama alusta mutta ei liian monta kertaa ettei marsu tympäänny voit houkutella mrasuasi vaikka herkulla ulos jollei se muuten viitsi annettua tehtävää ratkaista. :)
Aikoinaan vuoteen -96 asti, kun mulla oli marsu, mä lauloin sille ja tosiaan juoksutin lattialla. Joskus päästin koko asuntoonkin seikkailemaan. Seurasin itse vähän, että missä mokoma menee, ettei pahasti käy. Oli aika vekkuli, kun uskaltautui olohuoneesta oikein eteiseen asti, heh. Meidän Roosalla oli oikein lempibiisikin, yksi virsi. Siitä se rauhoittui aina välittämästi, heitti pitkälleen ja tuijotti raukeana. Yleensä lauleskelin sille niin, että se oli nojatuolilla, jossa oli peitto alla, ettei tartte kuseskelua pelätä ja mä sitten istuin siinä tuolin vieressä ja höpöttelin ja laulelin. =) Roosa jutteli takaisin ja kun se halusi lähteä, jos vaikka istuin selkä siihen päin, tuoliin nojaten, se tuli taakseni, kiipesi olalleni, työnsi kuonon korvaani ja rupesi vähän juttelemaan. Joskus taas kun käännyin sinne päin ja kumarruin niin, että olkapää oli jotain 20 cm tuolin reunasta, se juoksi ja hyppäsin kyytiin. :P
Marsut tykkää kiipeillä pienille esteille ja niiden yli. Sehän on saaliseläin ja vaistot sen mukaiset. Rauhallinen, hiemna leikkisä elämänmeno sopii. Ja juttelu. Marsut ovat LOISTAVIA keskustelijoita. ;) Kesäisin olin sen kanssa pihalla. Kerran laitoin korin, jossa kuljetin sitä, maahan ja menin itse istumaan muutaman metrin päähään. Marsu kierteli muutaman kerran koria ja ihmetteli, minne hävisin. Voi pientä... Oli siitä hauska marsu, että kun sanoin, että lähdetään ja lähdin kävelemään niin se vilkaisi hiljalleen ja lähti kipittämään eprään. Oltiin selvästi samaa laumaa, niinhän ne luonnossakin menee, peräkkäin. :)