Omista 6kk ikäisen leikkaamattoman tyttökissanpennun. Ongelmia meillä ei ole liiemmin ollut, mutta olen huomannut, että neiti omaa välillä melko kovatkin otteet.
Välillä kun menet silittämään kissaa, se ottaa hampailla kädestä kiinni. Aluksi tämä ote on hellä, se ei varsinaisesti pure. Mutta jos en hetipaikalla lopeta paijaamista, sen otteet kovenee. Se puree melko lujaa, sekä rääpii takajaloillaan.
Kissan käytös ei ole arvaamatonta, pikemminkin se osoittaa, ettei välitä tulla paijatuksi. Kuitenkin mietin, mitä asialle pitäisi tässä vaiheessa tehdä. Haluaisin kuitenkin kytkeä kaikenlaisen raapimisen ja puremisen heti pennusta asti jo pois.
Yleensä suhtaudun tähän käytökseen aluksi terävällä EI:llä. Jos kissa jatkaa, otan sitä niskasta kiinni ja siirrän sen kauemmaksi. Jos käytös jatkuu yhä, toistan menettelyn. Onko täm oikein? Palkitsenko kissaa lähtemällä mukaan leikkiin? Pitäisikö käyttöön ottaa muut tavat? Suihkepullo? Kissan jättäminen huomioitta..?
Mikä mahtaisi tepsiä? Mitkä ovat omat kokemuksenne? Vai voiko tämän kuitata vielä pennun ominaisella vilkkaudella...?
Välillä kun menet silittämään kissaa, se ottaa hampailla kädestä kiinni. Aluksi tämä ote on hellä, se ei varsinaisesti pure. Mutta jos en hetipaikalla lopeta paijaamista, sen otteet kovenee. Se puree melko lujaa, sekä rääpii takajaloillaan.
Kissan käytös ei ole arvaamatonta, pikemminkin se osoittaa, ettei välitä tulla paijatuksi. Kuitenkin mietin, mitä asialle pitäisi tässä vaiheessa tehdä. Haluaisin kuitenkin kytkeä kaikenlaisen raapimisen ja puremisen heti pennusta asti jo pois.
Yleensä suhtaudun tähän käytökseen aluksi terävällä EI:llä. Jos kissa jatkaa, otan sitä niskasta kiinni ja siirrän sen kauemmaksi. Jos käytös jatkuu yhä, toistan menettelyn. Onko täm oikein? Palkitsenko kissaa lähtemällä mukaan leikkiin? Pitäisikö käyttöön ottaa muut tavat? Suihkepullo? Kissan jättäminen huomioitta..?
Mikä mahtaisi tepsiä? Mitkä ovat omat kokemuksenne? Vai voiko tämän kuitata vielä pennun ominaisella vilkkaudella...?
Vastaukset 17
Vanhimmat
miten vanhana pentu on vieroitettu? toi on aika yleistä liian aikaisin vieroitetuilla pennuilla, kun ei oltu ehditty sisaruksilta oppia että miten kovaa saa oikeasti ottaa kiinni.
käyttäytyykö se noin riippumatta siitä mistä kohtaa silität? kissahan tekee noin myös silloin kun sitä koskettaa kipeään kohtaan. ei nyt siis kuitenkaan välttämättä ole kivuista kyse.
ethän leikitä kissaa kädellä? jos pelkän käden kanssa leikittää niin kissa ei välttämättä opi että se itse käsi ei oo aina ja kaikissa tilanteissa se leikkikalu jota saa runnella ja riepottaa.
'ei':n sijaan tehokkaampi kieltotapa voisi olla se että kiljaiset kovaa ja korkealta että 'aijaijai!'. se ensinnäkin säikäyttää kissaa vähän jolloin se voi unohtaa mitä oikein oli tekemässä, ja toisekseen se muistuttaa vähän tapaa jolla kissat pentuina viestittää toisilleen että nyt sattuu. voit myös sähähtää terävästi päin sen naamaa.
Ihan asianmukaisessa iässä pentu on vieroitettu emostaan. Kissa käyttäytyy samalla tavalla, mistä sitä ikinä silittääkin. Testannut olen painelemalla monet kerrat eri kohdat, että kivusta tuskin on kyse. Kissaa ei ole myöskään erikoisemmin kädellä leikitetty (tosin pikkusisko sitä joskus teki, kunnes siskoa hieman ojensin asiasta).
Onneksi pentu ei tosiaan arvaamattomasti käyttäydy, ja vieraita se ei ole purrut. Tuntuu vain minun ja avokin käsi kelpaavan.. :) Yleensä kissa kyllä alkaa heti nuolemaan, kun osoitan, että minuun sattuu.
Ihmetyttää kieltämättä, että se kyseisellä tavalla toisinaan käyttäytyy. Olenkin ajatellut, että pitäisikö käyttäytyminen todella tulkita siten, ettei kissa kaipaa huomiota, että se haluaa vain olla rauhassa. Tulisiko sitä kunnioittaa, ja jättää kissa omaan rauhaan? Vai ehkäpä suihkepullo seuraavksi käyttöön..?
ikäisenä? :)
Lopettakaa jo!
mistä kyseisen kisun touhut saattavat johtua?
se ikäkysely. Ei sillä oo tämän asian kanssa mitään tekemistä ja jos omistaja sanoo että kissa on luovutettu "täysi-ikäisenä" (=asiallisessa iässä) niin siihen pitäisi sitten tyytyä eikä jatkuvasti kyseenalaistaa kanssakeskustelijoiden älykkyyttä. Voi vittu mä sanon. Ällöttäviä ihmisiä!
todella ihana ja FIKSU! :)
Ethän muutoin olisi tajunnut, että sillä tosiaan voi olla tämän iän kanssa tekemistä.
Paitsi niiden mielestä, ketkä suosivat alaikäisiä kissoja ja sanovat niiden olevan luovutettu "asiallisen ikäisenä".
Toisinaan nämä ihmiset sitten itkeskelevät ongelmiaan täällä ja suuttuvat, kun asiasta kysytään.
Yleensä nämä ihmiset eivät kykene myöntämään, eikä ymmärtämään ongelmia tai ongelman syitä, vaikka sellainen syliin kusisi. :)
Sitten on vielä niitä, jotka eivät tiedä oikeasti, mikä on kissan oikea luovutusikä.
Sellaisten ihmisten takia asiasta puhutaan, joku haluaa imeä itseensä uutta parempaa tietoa, eikä sammaloitua.
Kysymys kissan luovutusiästä ei voi olla kanssakeskustelijan älykkyyden kyseenalaistamista. Ei myöskään tiedon puute, vaan kyky vastaanottavaisuudesta ja käytöksestä kertoo älykkyydestä..
Hei ja hyvää jatkoa sinulle, sinusta oli varmaan huomattavasti enemmän apua alkuperäiselle, kuin edellisestä! Toivottavasti saamme kuulla jatkossakin viisaita, sivistäviä sanojasi ja miellyttävää kirjoitus tapaasi ja "kielen" käyttöäsi:)
Lämmöllä Venla
Sinäkin tunnut oikein fiksulta, kun tuolla lailla ihmisiä yleistät. Ihailtavaa päättelykykyä osaltasi.
et tainnut ymmärtää äskeistä, tai sitten osui..
Sinulle tuo viimeinen oli tarkoitettu. Eli annas olla nyt.
Juu u, oikeilla jäljillä olet.. :) Yritin saada asialliseen kysymykseen asiallista vastausta. Joiltan se ei sitten millään onnistu..
Kuvaamasi käyttäytyminen on ominaista kissalle jota ei ole pentuna totutettu ihmisen käsittelyyn. Tuo luovutusikä 12 viikkoa ei tietenkään takaa kissan tasapainoisuutta, jos pennut ovat kasvaneet ilman asianmukaista kosketusta ihmisiin. Leikeissä sisarusten kanssa oppii pentu säännöstelemään purentavoimaa ja käyttämään "pehmeitä tassuja" myös ihmisen käsittelyssä. Käytä kissasi leikittämiseen huiskua tai narua, äläkä anna koskaan purra kättä. Äkkipikaisuus on merkki siitä ettei kissalla ole luottoa ihmiseen ja se tuntee olonsa epävarmaksi.
Leikitä aluksi kissasi väsyksiin ja anna sen jälkeen muutama silitys ja vaikka makupala, niin kissa oppii vähitellen kokemaan hyvittelyn miellyttävänä kokemuksena. Kissalla kun on runsaasti energiaa, joka pitää kuluttaa kuitenkin ensin pois esimerkiksi naruun sidottua rutattua paperiarkkia jahtaamalla ja puremalla, niin sitten voi vaikka vähän rauhoittuakin.
Siis olen painottanut, ettei kissa ole äkkipikainen. Aletaan kyllä välittömästi tehdä kasvatushäiriöistä kissaa yms. kun muutama pulma tulee eteen. Justiinsa.
Elikkä kissa on hyvin tottunut ihmisiin sekä muihin eläimiin. Veljeni on esimerkiksi käynyt kissaani jo pitkälti ennen luovutusikää leikittämässä, ja tutusta perheestä kissa muutenkin on. Eli tiedämme sen tottuneen ihmisiin. Eikä kissani todellakaan ole mitenkään epäluuloinen ihmisiä kohtaan, päinvastoin. On hyvin ihmisrakas ja luottavainen, viihtyy immeisten seurassa. :)
Sen kyllä olen huomannut, että kissallani on runsaasti energiaa. Leikittämällä sitä saa purettua. Kissa tykkää myös leikkiä yksikseen. Ei pureminen kuitenaan liiasta energiasta johdu. Se vain ikään kuin innostuu välillä liikaa. Eilenkin olisi kovasti tehnyt mieli hieman näykkiä, mutta tyytyi vain nuolaisuihin.
Kyse siis tuskin on mistään kasvatushäiriöisestä kissatapauksesta. Pikemminkin olen miettinyt, että miten kieltää kissaa. Terävä huuto, vai välinpitämmättömyys? Suihkepullo..?
Ehkäpä olen vain nähnyt liian paljon hyvin kasvatettuja pentuja ja siksi alan heti epäillä virhettä kasvatusketjussa, kun tietyistä oireista tulee puhe. Voihan kissalla tietty kokeilla vaikka naksutinkoulutusta, jos vain omistajalla riittää viitseliäisyyttä.
samaa ongelmaa mun kisulla...ainut vaan että se aloitti sen vanhempana..mutta minulla niin että kun silittää, se puree mutta silti se haluaa kuitenki että silittäisin kun tulee uudestaan puskemaan kättä mutta sitten kun yrittää silittää niin näykkäsee kättä...Tämä mun kisu ei oo ikään tykänny siitä jos mahaa silittää..Toinen asia mitä kisu tekee on se kun kävelen sen edellä nii se hyökkää jalkaani ja puree joko varpaita tai pohjetta..Olen ottanut kisun 13viikkoisena ja ei ole leikitetty varpailla tai käsillä..ehkä sillä on tylsää tai jotain huomiota haluaa..
Kuvailit ikään kuin omaa kisuani.. :) Olen tosiaan pohtinut mistä johtuu.. Kun ei kissani käytös ole mitenkään käsistä riistäytynyt tai ilkeää, tahtoisin vain kitkeä pahan tavan heti alkuunsa pois, ja asetaa rajat. Ehkä leikaaminen auttaa. Onko oma kissasi leikattu? Oletko huomannut joitan hyviä tapoja ojentaa kissa, jotain mikä auttaisi?
Itse yritän sitkeästin kitkeä tappa pois. Niin ja, harkitsen seuraavan kerran tarkemmin keskustelun käymistä tällä palstalla. Liikaa hälyä tyhjästä.. :)
kissa on leikattu..ei muuttanu sen luonnetta tai tapoja mitenkään..En kyllä ole keksinyt että miten tämän tavan kitkisi pois...ku esim toi pohkeeseen pureminen on vaan ehkä kerran..ainut mitä olen ns rääkäissyt ku kissa on purru mutta eipä tuo ole auttanut asiaa..huomiotta jättäminen vain pahentaa asiaa...ainaki mun tapauksessa..olen katsonut ton jalkoihin hyökkimisen semmosena että kissa haluaisi leikkiä tai sitten se on vihainen minulle jostain ja puremalla osoittaa sen..mutta tuota silitys puremista ei tajua..