Katso, toveri, eteenpäin!
katko kahleet nuo riistäjäin
muista kenen vierellä marssit ja oot
taistoon kaikki sun kunnian ties kulkekoot
siinä vierellä seisot, työläisnainen
traktoristi minä, sinä kolhoosilainen!
Kauneimmista kauneimmat kutrisi nuo
viljavat vainiot mieleeni tuo
ei työväennaista oo kauniimpaa
se työväenluokkaamme kaunistaa!
Muista luokkasi, työväenluokka se on
porvarit lyö se maan rakohon!
marssi kanssamme kasvava työläisnainen!
taustalla lippumme punainen!
Sorron kahleet murtaa se, horjumaton
luokkapetturit murskaa anturans alle
on luokkamme valmis taistelemaan
se taistonsa kantaa maailmalle!
Koittaa päivä raskaan raatajille
kuolema koittaa porvarille
siinä vierellä seisot, työläisnainen
traktoristi minä, sinä kolhoosilainen!
katko kahleet nuo riistäjäin
muista kenen vierellä marssit ja oot
taistoon kaikki sun kunnian ties kulkekoot
siinä vierellä seisot, työläisnainen
traktoristi minä, sinä kolhoosilainen!
Kauneimmista kauneimmat kutrisi nuo
viljavat vainiot mieleeni tuo
ei työväennaista oo kauniimpaa
se työväenluokkaamme kaunistaa!
Muista luokkasi, työväenluokka se on
porvarit lyö se maan rakohon!
marssi kanssamme kasvava työläisnainen!
taustalla lippumme punainen!
Sorron kahleet murtaa se, horjumaton
luokkapetturit murskaa anturans alle
on luokkamme valmis taistelemaan
se taistonsa kantaa maailmalle!
Koittaa päivä raskaan raatajille
kuolema koittaa porvarille
siinä vierellä seisot, työläisnainen
traktoristi minä, sinä kolhoosilainen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi sinua poloista.
Noinko sinut Pohjanmaalla
kasvatettiin?
Meillä karjalaislapsukaisilla
oli toisin.
Oli rakastavat vanhemmat, sukulaiset.
Ei luokkarajoista puhuttu. Oltiin
ylpeitä tiloista, jotka jäivät
unohduksiin. Muistellaan sukulaisia,
joiden teot käsityöläisinä, näkyvät
vielä historian sivuilla.
Evakkomatkasta selvisivät isoisoisoäitini
tekemä rekiryijy ja ne hopeiset sokeripihdit,
jotka on tuotiin sukuun Pietarista kaupankäynnin yhteydestä.
Mutta kaikista tärkeintä. Ihmistä perintönä
sain toisen ihmisen arvostuksen. Itken ja nauran
kanssa ystävieni. Ketään en kumartele. Siihen ei
ole tarvetta. Muistan vielä senkin, kuinka mummoni
ja tilalla ollut renki vielä vanhoina päivinä
pitivät yhteyttä. Melkein kuin olisivat olleet
sukulaiset.
Voi peijakas noita kirjoitusvirheitä. Ei kannattaisi kiireellä kirjoittaa :).
Vahvimmat ja omia periaatteitaan puolustavat
ovat n. 40-50-luvulla syntyneet pohojalaaset,
sen jälkeen näköjään syntynyt polvi on huonontunut.
Vaikken ollut Tiina, enkä lettipää,
olen sen veroinen nainen joka mielees jää.
No jo tupsahus meni ja tuli, ett hyvää
runopäivää!
Potut tuloo pottuuna iästä huolimati, ett
nähään ensvuonna!
En yleensä kommentoi omia tekstejäni...
Mutta nyt muistutettakoon, että näköjään parodia ei ole tosikkomaisille lukijoilleni tuttu laji?
ett pottukeittoo ja kirveenvarsia loppusyksyksi.