Menossa tammikuussa Goalle, ja olen kiinnostunut luontoretkeilystä. Mihin kannattaisi mennä? Olen kuullut jostain vesiputouspaikasta...
Luonto/Goa
Lele.
162768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Etelä-Goassa kannattaa käydä Dughasarin vesiputouksilla. Siellä näette viidakossa apinoita ja järvessä joka on vesiputouksen alla voi uida. Jonkin matkaa kävelyä/hyppelyä perillä kiveltä kivelle ainakin silloin vuosia sitten kun siellä kävin. Retkelle kannattaa lähteä aikaisin aamulla ja se kestää koko päivän. Siihen voi yhdistää maustefarmilla käynnin sekä eläintarhassa vierailun ja mahdollisesti temppelivierailun
.
Toinen mahtava luontoreissu: Jake the Snake krokotiiliristeily joella. Näet krokotiileja ja paljon lintuja ym.
Jake the Snaken krokotiilien katselureissulle ehdottomasti. Ajellaan veneellä suistoalueen kanavia pitkin ja "jahdataan" krokotiileja niin kauan, että nähdään. Samalla näkee paljon lintuja, ihanaa luontoa, suiston asutustakin, kalastajia yms. Juomaa ja syömistä saa niin, että riittää. Henkilökunta todella mukavaa. Tälle reissulle siis. Yksi parhaita reissuja Goalla.
Onko Jake the Snaken paatissa vessaa jos sitä oluttakin siellä retkellä juopi????
Kyllä löytyy pieni vessa/länsimainen pönttö - siisti alkumatkasta.
Ainakin sillä reissulla, millä me olimme, vessa oli siisti myös loppumatkasta. Ei siellä kukaan sikaillut, vaikka olutta saikin sen minkä halusi.
Ei Goalla muuten juuri missään näe sikailevia turisteja, vaikka juomat on vapaita ja halpoja. Siellä on vain leppoisaa.
Dudhsagar-vesiputoukset, Intian toiseksi korkeimmat, ovat Keski-Goan itäosassa sijaitsevassa Bhagwan Mahaveer Wildlige Sanctuary:ssä (vastaisiko Suomen luonnonsuojelualueita) Mandovi-joen alkujuoksuilla. Putoukset ovat korkea, mutta muuten aika vaatimattomat kuivana kautena. Monsuunin aikaan ne ovat varmasti mahtavat. Tosin silloin sinne ei pahemmin liene asiaa.
Retki on varmaan kätevin tehdä taksilla. Tosin sinne on "pakettimatkojakin". Meille maksoi taksi Calangutesta 1200 rupiaa ja siihen käytiin vielä tulomatkalla maustefarmilla, temppeleissä ja Old Goassa (oli kyllä vähän liikaa yhdelle päivälle). Colemin kylässä siirryttiin jeeppiin, joka maksoi muistaakseni 1300 rupiaa / 5 henkeä. "Pomo" järjestelee jeepin täyteen vaikka ihan toisilleen vieraista porukoista. Jos oikein muistan, niin jotain pientä piti vielä maksaa suojelualueen portilla. Siellä tuli opas mukaan. Ja kaikki muoviesineet piti jättää sinne portille, koska Goalla luonnonsuojelualueet on muovivapaata aluetta. Voisi siis olla hyvä varata juomista johonkin muuhun kuin muiviseen vesipuolloon, se nimittäin jäi sinne portille.
Sitten ajettiin sillä jeepillä lievästi sanottuna kuoppaista tietä n. 15 km (korjatkaa jos muistan väärin). Oli melkoinen matka. Kuski vielä sattui olemaan mököttävällä tuulella.
Mutta maisemat oli hienot. Pari kertaa ylitettiin kritallin kirkas joka ja Western-Ghats-vuorijono. Muutama gaurikin nähtiin.
Perillä oli parkkipaikalla heti muutama apina vastassa. Virallisesti apinoiden ruokinta on kiellettyä, mutta kaikki niitä syöttää. Meillä oli pari hedelmää mukana, jotka kelpasi hyvi. Yksi vanha mies myi siellä myös siemeniä apinoille syötettäväksi.
Ne apinat oli kivoja. Eivät ollenkaan sellaisia varastelevia kauhukakaroita kuin joissain muissa turistipaikoissa. Tulivat hakemaa hedelmän varovasti kädestä ja sitten hyppäsivät takaisin oksalle. Sopivasti varovaisia.
Putous on korkea. Rautatie kulkee sen yli noin puolesta välistä. Parasta siellä oli uiminen putouksen alla olevassa suvannossa. Se oli kerrassaan ihanaa siellä kuumuudessa rankan automatkan jälkeen. Suosittelen. Tosin silloin kun me siellä olimme kukaan muu ei uinut kuin me. Älkää suotta ujostelko. Uiminen oli todella virkistävä kokemus. Ja vesi on taatusti puhdasta. Se saa nimittäin alkunsa vuorilla olevista lähteistä.
Takaisin perillä Colemissa piti tietysti vielä maksaa tippiä kuljettajalle. Sitä on vähän vaikeaa siellä Intiassa oppia, että kun maksaa kyydistä sovitun(/pyydetyn) hinnan, niin aina pitää vielä perillä lisäksi maksaa kuljettajalle palkkaa tipin muodossa. Mutta älkää siinä säästelkö, se on kuljettajalle elintärkeää - hänen palkkansa. Tinkikää ennemmin matkan hinnasta.
Kyllä silleä Dudshagarilla kannattaa käydä.
vastauksista, halusin vain tietää että onko veneessä wc:)
Olen aikaisemminkin ollut Goalla, Tammikuussa 3 viikoks taas sinne.
Moi
Kirjoituksesi kuulosti aika kivalta reissulta vesiputouksille :)
Olen alkanut juuri lukea Goa kirjaa ja; Etukäteen maksusta sovitusta taksimatkasta ei tarvitse jättää tippiä.
Taksikuskit ottavat turisteilta kuulemma 5 kertasen hinnan, jos mennään mittarilla. Tuk-tuk mopo ajoneuvoilla liikkuminen on huomattavasti halvempaa kuin taksilla ja heille on tippi paikallaan.
_ _ _ _ _ _ _
Edellisistä krokotiili jutuista vielä, niin eikös reissu kestä 2 päivää?
onko se todella 2 päivän arvoinen, jos menee 2 viikoksi?
Voisiko joku ystävällinen kertoa pikkasen tarkemmin koko kroko reissust. eli siellä näkee krokoja ja tipusia ja?
Hotellitakseilla on kiinteät hinnat eri kohteisiin. Niistä ei tarvitse vääntää kättä.
Intiassa kaikki odottaa aina tippiä. Tipit ovat aina iso osa myös taksikuskien tuloja.
Sinne vesiputouksille en kyllä viitsisi tuk tukilla lähteä. Matka on sen verran pitkä, että voisi tulla kotiin ikävä välillä.
Krokotiilireissu kestää muutaman tunnin, puolipäivää. Yleensä niin kauan, että niitä krokotiilejä näkee. Siinä ajassa ei tule aika yhtään pitkäksi.
Sinne Jake the Snaken krokotiilireissulle on lähtö Old Goan läheltä. Ajettiin sinne taksilla. Taksikuskit tietää retkien lähtöajat. Olisikohan ollut silloin klo 10 aamulla. Vene on sellainen reilun kokoinen paatti,katettu ja turvallisen tuntuinen. Sillä ajellaan Mandovi- ja Zuari-jokien välisillä kanavilla pitkin ja poikin. Niin kauan ajellaan kunnes niitä krokotiileja nähdään.
Vettä, limpparia, kaljaa saa koko ajan sen minkä haluaa. Jossain puolivälissä pydähdytään syömään jotain välipalaa. Meillä se oli erilaisia pasteijantapaisia. Niitäkin sai niin paljon kuin halusi.
Henkilökunta on iloista ja palveluhenkistä. Opastaa ja neuvoo ja kantaa sitä juomaa koko ajan sen kun ehtivät. Maisemat on mukavia. Lintuja; haukkoja, haikaroita ja kuningaskalastajia näkee paljon. Varmaan muitakin lintuja, joita en tiedä. Kasvillisuus on myös mielenkiintoista. Siellä näkee mitä ihmeellisimpiä puita. Välillä jollain saarella on asutusta, temppeli, telakka yms. Ja kalastajia verkkoineen. Eräs näytti meille mahtavaa taskurapusaalistaan.
Jos tuollaisten parissa viihtyy niin retkellä ei käy yhtään aika pitkäksi.
Mistä Goa-kirjasta on kyse.
Minä olen ainakin lukenut Lonely Planetin Goa kirjaa. Hyvä on ja paljon apua ja vinkkejä löytyy Goalla oleiluun.
Kirjan nimi :
Insight compact quide Goa 2005
Eli tarkoitin että etukäteen sovituista matkoista ei tarvitse jättää tippiä, tipit sisältyvät jo hintaan. taksimittarilla rallastaessa tippii pitää jättää tietenkin.
Jos kuljettaja omistaa taksin, niin tietysti voit jättää tipit pois. Mutta jos kuljettaja on töissä auton omistajalle, niin hänen palkkansa muodostuu isolta osaltaan tipeistä. Sovittu matkan hinta menee auton omistajalle. Eikä siellä juurikaan mittarilla ajella, vaan matkan hinta sovitaan yleensä aina jo lähtiessä. Hotellitakseilla on on kiinteät hinnat eri kohteisiin. Kadulla kyytejä metsästävien kuljettajien kanssa pitää tingata jokainen matka erikseen.
Kaikessa muussakin vielä sovitun hinnan lisäksi pitää maksaa työntekijälle työstä palkkaa tipin muodossa. Niin esim. vaikkapa norsuratsastuksesta vielä sovitun hinnan lisäksi tippinä palkkaa norsun ohjastajalle. Sama homma kaikkialla.
Tinkaa siis hinnasta, mutta älä tipistä, koska tuo tippi tulee sille köyhimmälle.
Pohjois-Goalla Bicholemin kaupungin lähellä on Mayem Lake ja Arvalam Waterfalls, jotka ainakin kuvissa näyttävät erittäin miellyttäiviltä ja kauniilta paikoilta. Taitavat jopa vielä olla enimmäkseen intialaisten suosiossa, ei niinkää turistien. Paikalliset käyvät käsittääkseni järvellä piknikillä ja soutelemassa.
Aion käydä katsastamassa ne ensi reissullani Goalle.
Hauskaa matkaa Mayem Lakelle. Kävin siellä viime keväänä, ajoimme kahdella skootterilla sinne(n.1 tunti) hyvät tiet, paitsi ihan loppumatka, mut ei paha. Ei kannata mennä keskipäivän aikaan koska se lampi on sellaisessa montussa että siellä on KUUMA!!
Uskomaton pätsi, vaikka kaunis paikka onkin. Veneenvuokraus paikan vastapäätä on ravintola josta saa ruokaa. Ei näy juuri muita kuin intialaisia.
Joo, se Dudshagar on ihan uskomattoman upea paikka! Sinne kulkee ihan mukava polkukin, ei oo mitään hirveen pahaa maastoo, mutta hyvät kengät kannattaa laittaa jalkaan. Menimme putouksen lähtöpaikalle "oman taksikuskimme" kanssa. Siinä pyöri kaikenlaista huijaria ; juomanmyyjää (muovipulloja, joita ei sit saanutkaan viedä sinne), pähkinän- ja banaanienmyyjiä (apinoille) ym. Vessa oli maksullinen, likainen (jo aamusta) ja kallis. Mutta ajomatka putoukselle tosi hauska jeepillä ja kuski oli tosi mukava! Kannattaa lähteä sinne muuten heti aamusta, ettei ole ryysistä. Apinat oli hauskoja, mutta näin yhden apinan raapaisevan turistinaista jalkaan, kun hän "pihdaten" syötti pähkinöitä niille, eli kandee olla varovainen. Uinti putouksen alla olevassa lammessa oli todella mahtavaa, samoin maisemat käsittämättömän hienot. Kannattaa laittaa uikkarit vaatteiden alle jo valmiiksi, siellä ei ole mitään "pukukoppeja", eikä oikein mitään näkösuojaa vaatteitten vaihtoon. Kamansa kannattaa laittaa kunnolla kassiin, koska apinat käyvät varastelemassa tavaroita. Mullakin meinasi lähteä rintsikat apinan mukaan... :D