Hämärässä,sumuisessa aamussa,
vanhus yksin vaeltaa.
Askel hidastunnu,kiire loppunnu,
elämän ruskaa,ruskan keskellä.
Olen matkallani pysähtynny,
elämän illassa ,mitä kaikkea?
Moni vanhus ,niin yksin,
näinkö elämä palkitsee?
Työssäni....
Ihmetelly,miten hiljaa ihminen on?
Riisutaan,elämän raadollisuutta,
esiin kaivetaan.
Riisuttuna, voimattomana,siinä,
katse,vain enää puhuu.
Elämän liekki heikko lepattaa,
saapuu yö,liekki sammuu.
Huokaan,todella syvältä,
niin paljon nähnyt oon.
Viimeinen palveluni..
Suljen silmät,puen
viimeiselle matkalle.
Kukkakimpun etsin,
sen rinnan päälle lasken.
Itku kulkee,
sydämeni sumuisilla poluilla.
Äitiki,niin pieneks ,
oli kuihtunnu.
Itkin äiti,
sinä ett enää avaa,
lempeitä silmiäs.
vanhus yksin vaeltaa.
Askel hidastunnu,kiire loppunnu,
elämän ruskaa,ruskan keskellä.
Olen matkallani pysähtynny,
elämän illassa ,mitä kaikkea?
Moni vanhus ,niin yksin,
näinkö elämä palkitsee?
Työssäni....
Ihmetelly,miten hiljaa ihminen on?
Riisutaan,elämän raadollisuutta,
esiin kaivetaan.
Riisuttuna, voimattomana,siinä,
katse,vain enää puhuu.
Elämän liekki heikko lepattaa,
saapuu yö,liekki sammuu.
Huokaan,todella syvältä,
niin paljon nähnyt oon.
Viimeinen palveluni..
Suljen silmät,puen
viimeiselle matkalle.
Kukkakimpun etsin,
sen rinnan päälle lasken.
Itku kulkee,
sydämeni sumuisilla poluilla.
Äitiki,niin pieneks ,
oli kuihtunnu.
Itkin äiti,
sinä ett enää avaa,
lempeitä silmiäs.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kosketti syvästi, ajattelen omaa äitiäni, hän on vasta 60-vuotias mutta sairastui dementiaan pari vuotta sitten ja pahenee päivä päivältä. Ei tunne aina minuakaan eikä muista paljon muutakaan,
joka päivä pelkään että jotain sattuu, pelkään menettäväni äitini liian aikaisin, kiitos Liisa hienosta runostasi, auringonsäteitä päivääsi!
Mietin kyllä voinko,
tänne kirjoittaa?
Olen millon mistäki,
arvostelun kohteena.
Kiitos Liona ,sinulta sain,
lämmintä postia.
Palaan vielä aiheeseen.
Dementia ,josta mainitset,
se yks ja yleinen.
Sairaus muuntaa ihmistä,
aiheuttaa monenlaisia tunteita.
On sinullaki murhetta,
äitis noin nuoriki vielä.
Ymmärrän sinua,
oot huolestunnu äitistäs.
Minä sain onneks pitää äitiäni,
mut isä kaatui sodassa.
Äitini oli lämmin ihminen,
hän itki rinnallani,kun mentin
mieheni.
Rakkaudella sinulle Liona ja
kiitos olet ollu minulle ystävällinen.Liisa
Haikeaa on luopuminen rakkaimmistaan
mutta jälleennäkemisen toivossa on toivo =)
ps. joko puutarha alkaa olla syyslepoon valmis?
Aivan,luopumista tää elämä on.
Uskon samoin ,jälleennäkemiseen.
Se onki minua lohduttannu.
Puutarhassani kuules edelleen,
viimeistelyä,innostuin vielä
istuttaan kevätkukkia,siis sipulikukkia.
Keväällä ,kun on alastonta ,
niin saa väriloistoa ihailla.
Tykkään tuosta touhuamisesta,
se vie minut mukanaa,
Nyt pieni tauko ,
alkoi sataan,seki on hyvä.
Lämmin kiitos olga,sinulle paljon
kiitoksia.Liisa
Kynttilänliekki lepattaa syksyn sumuun valoa tuo,
lämpöään luo,
surun haikeat sävelet nuo,
hellästi äitiä otti enkeli kädestään kii,
vei taivaan kotiin sii,
hyvä olla siellä on,
*lämmin hali*
Kauniisti sinun liekki palaa.
Äitin antoi kaikkensa,
rakasti,en koskaa huomannu,
et ois ollu katkera.
Katse lämmin ,sitä tyttäreniki
herkistyy itkeen,mummin katsetta.
Ihanasti äitini ,vähän enne lähtöään.
Alkoi puhuun,meen äitini viereen ja
monet muut rakkaat.
Tiedän sielä hyvä olla,
rauha heidän sieluilleen.Liisa
osasit tunnelman tuoda esiin,
Kauniisti kuvata viimeisen
palvelun Äidillesi.
Sinullekin jäi varmaan kauniit
muistot ja hyvä mieli että voit näin tehdä.
Lämpimin ajatuksin ja aurinkoa päivääsi!
Myöski miehelleni,ajoin pitkän matkan.
Tyhjän arkun kanssa ja laitoin mieheni.
Kiitos ruusu-kielo,muistot jää.
Kaikki se hyvä minkä on tehny,
ei tartte katua.
Sinulle myöski lämmin ajatus.Liisa
On totta, miten pieneksi ihminen
menee..kun aika on viemässä pois.
Ja se hiljaisus olemuksessa, kun
varmaan ajatus eletyssä elämässä
ja tulevassa ovat mielessään.
Kiitos että pysäytit, itse ei
aina huomaa..
Lämpöä iltaasi! :)
Oii ystävä,
mä oon kuules työkseni,
tuota nähny.
Olen elämästäni ainaski yli
20v valvonukki.
Siks rohkenin jotain kirjoittaa,
jotain.
Nautitaan elämästä ja
ettei säre mistää.
Itse kiitän,että jaksan,
sain yöni nukkua.
Sinulle kiitos ,et uskalsit
tulla ja sanoo .
Kauniita unia ,rakkaudella .Liisa
pitas saada äitimuori tänne asumaan taallä paremmat olot
Niin ,onhan se äitiki joskus auttannu?
Mikäs sen kauniimpaa ois,jos vanhetessa
sais osakseen rakkautta ja huolen pitoa.
Aamussa tässä .kahveetani juon.
Meijän tyttö,hyvää alkanutta päivää.Liisa