Pakkomielle repiä hiuksia = trichotillomania

Mukava kuulla, et on muitakin! Joo, erityisesti koeviikkojen tai muiden isojen kouluprojektien aiheuttaman stressin takii oon usein kiskonu ihan mieletöntä tahtia hiuksiani pois. Ihmisten ilmoilla mulla ei tuu minkäännäköistä tarvetta ees nyppiä ja aattelen usein että miten voi muka olla niin vaikeeta lopettaa -kunnes tuun kotiin ja heti se taas alkaa. Välillä tuntuuki, että mulla olis kaks persoonaa: toinen, joka ei edes haluu lopettaa ja jatkaa vaan ja toinen, jonka mielestä tää on ihan typerää (just "julkisesti" ku oon jossain eikä oo tarvetta repii).

Tälläki hetkellä istun tässä pipo päässä; oon huomannu, että se auttaa välillä. Toisinaan huomaamattani esim. läksyjä tehdessä otan hatun kuitenki pois ja just alan repiä -enkä edes huomaa sitä, kuten säkin sanoit. Mulla (toisin ku sulla Sirpatzu) tää on oikeestaan jatkuvaa, ainoostaan tossa pari kuukautta sitten ku itsetunto kohos yllättäen ni pystyin vaivatta oleen muutaman kuukauden nyppimättä ku ihan vähän vaan. Kunnes se taas alkoi... Jatkuvaa, mutta menee silleen aalloittain, välillä revin enemmän ja välillä vähemmän.

Mä oon käsittäny tän sairautena lueskeltuani useita trichotillomaniasta kertovia sivustoja. Sen sanotaan olevan pakko-oire, esim. pyromaniaan verrattavissa oleva pakkomielle. Toki se on myös varmasti tapa kanavoida omia stressitilanteita. Hoitokeinojaki sille on: behavioristinen käyttäytymisterapia esimerkiks. Harmillista vaan, että tollasta tuskin helposti löytyy Suomesta.. Joillekin on kans auttanu sellanen B-vitamiinin alalaji (?) kuin inositoli, ei oo vaan sitäkään niin helppoo löytää.

Tsemppiä sulle Sirpatzu ja muillekin samasta kärsiville! "Pull-free vibes" kuten erinäisillä trichotillomaniafoorumeilla ihmisillä on tapana kannustaa toisiaan. :)

sellaista repimistä vai vedätkö vaan sormia hiustesi lävitse? Itselläni on välillä tapana tehdä tuota, koska hiukseni ovat niin kuivat, että ne takkuuntuvat ja hiuksia riipimällä saan ne ikään kuin selviksi. Mutta jotakin pakonomaista tähänkin liittyy ja hiuksiakin lähtee siinä samassa.

rippaaminen kirjoitti:

sellaista repimistä vai vedätkö vaan sormia hiustesi lävitse? Itselläni on välillä tapana tehdä tuota, koska hiukseni ovat niin kuivat, että ne takkuuntuvat ja hiuksia riipimällä saan ne ikään kuin selviksi. Mutta jotakin pakonomaista tähänkin liittyy ja hiuksiakin lähtee siinä samassa.

Lue lisää

Ihan revin hiuksiani, irti, juurineen. Mutta sun tilanne ei kuulosta yhtään niin pahalta, niitä hiuksia vaan lähtee siinä sivussa ku "harjaat viispiikkisellä". Oon lukenu, että hiusten repimisestä vapautuu trichotillomaniaa sairastavien aivoissa tätä yhtäkin mielihyvähormonia, en nyt muista nimeltä, mutta ehkä sunki tapaukseen liittyy tota. En kyl sinuna olis huolissani.. :)

Opiskelijatyttö88 kirjoitti:

Ihan revin hiuksiani, irti, juurineen. Mutta sun tilanne ei kuulosta yhtään niin pahalta, niitä hiuksia vaan lähtee siinä sivussa ku "harjaat viispiikkisellä". Oon lukenu, että hiusten repimisestä vapautuu trichotillomaniaa sairastavien aivoissa tätä yhtäkin mielihyvähormonia, en nyt muista nimeltä, mutta ehkä sunki tapaukseen liittyy tota. En kyl sinuna olis huolissani.. :)

Lue lisää

Ei ole mulla mennyt repimiseen asti - auts, eikös se satu? Jotain mielihyvää kuitenkin "kampaamisesta" saan. Nykyisin teen sitä kyllä todella harvoin, eli voin kontrolloida asiaa.

Toivotan sulle onnea tuosta repimisestä eroon pääsemiseen.

tiedosta kirjoitti:

Ei ole mulla mennyt repimiseen asti - auts, eikös se satu? Jotain mielihyvää kuitenkin "kampaamisesta" saan. Nykyisin teen sitä kyllä todella harvoin, eli voin kontrolloida asiaa.

Toivotan sulle onnea tuosta repimisestä eroon pääsemiseen.

Lue lisää

Voih, kunpa tää vaan yhtäkkiä alkaiskin sattua tää repiminen, ni olis helpompaa lopettaa. Mut ei se satu, tietyltä pään alueelta revittäessä välillä vaan. Mut kyl se silleen tuntuu.. En osaa selittää. Kun kivustahan vapautuu just niitä endorfiinejä (=mielihyvähormoneja) aivoissa ni kai sitä tässä repimisessäki aiheutuu, ku normaalisti ainaki pitäis tuntua kipua ku repii hiuksia irti. Mä en ainakaan enää oikeen tunne kipua, ja välillä revinki, vaikka sattuis.

Kiitos sulle -onnea tässä nimenomaan tarvitaan.

Tästä voi siis parantua?! Mahtavaa! Mulla ei oo kaljuja kohtia, oli ennen tän alkamista hiukset niin paksut, että ku oon tasasesti repiny joka puolelta, ni varsinaisia kaljuja kohtia ei oo päässy syntymään. Mut silti huomaa helposti, että on muutaman vuoden aikana tosi paljon hiukset ohentunu (äiti usein letittäessään päivittelee mun hiusten ohentumista, tietää että revin niitä, muttei tiiä että en pysty lopettamaan. Enkä osaa kertoo, häpeen tätä).

Mitä lääkitystä sä käytit, jotain masennuslääkkeitä vai mitä? Kiitti sullekin vastauksesta! Antoi oikeesti toivoa sun tarina.

Opiskelijatyttö88 kirjoitti:

Tästä voi siis parantua?! Mahtavaa! Mulla ei oo kaljuja kohtia, oli ennen tän alkamista hiukset niin paksut, että ku oon tasasesti repiny joka puolelta, ni varsinaisia kaljuja kohtia ei oo päässy syntymään. Mut silti huomaa helposti, että on muutaman vuoden aikana tosi paljon hiukset ohentunu (äiti usein letittäessään päivittelee mun hiusten ohentumista, tietää että revin niitä, muttei tiiä että en pysty lopettamaan. Enkä osaa kertoo, häpeen tätä).

Mitä lääkitystä sä käytit, jotain masennuslääkkeitä vai mitä? Kiitti sullekin vastauksesta! Antoi oikeesti toivoa sun tarina.

Lue lisää

mulle määrättiin juuri niitä masennuslääkkeitä... mulla oli samoihin aikoihin ton hiusten nyppimisen kanssa myös "lievä syömishäiriön poikanen", johon ne lääkkeet alunperin määrättiin, mutta mun kohdalla ne auttoivat myös tohon toiseen ongelmaan.. se vei kyllä aikaa,ja kaikenlaisia lieviä sivuvaikutuksia niillä lääkkeillä oli, mutta mielummin niin, kun että nyppiminen olis jatkunut. tiedän kuinka tuskasta on, kun letti ohenee ja tuntuu että kohta ei oo hiuksen hiusta päässä... lopettaminen oli kyllä todella hankalaa, mutta oon varma, että säkin pystyt siihen! koita jaksaa!

...... kirjoitti:

mulle määrättiin juuri niitä masennuslääkkeitä... mulla oli samoihin aikoihin ton hiusten nyppimisen kanssa myös "lievä syömishäiriön poikanen", johon ne lääkkeet alunperin määrättiin, mutta mun kohdalla ne auttoivat myös tohon toiseen ongelmaan.. se vei kyllä aikaa,ja kaikenlaisia lieviä sivuvaikutuksia niillä lääkkeillä oli, mutta mielummin niin, kun että nyppiminen olis jatkunut. tiedän kuinka tuskasta on, kun letti ohenee ja tuntuu että kohta ei oo hiuksen hiusta päässä... lopettaminen oli kyllä todella hankalaa, mutta oon varma, että säkin pystyt siihen! koita jaksaa!

Lue lisää

Kiitos paljon kannustuksesta! Tosi hienoa, että sä sait lopetettua sillon! Mä en kehtaa kertoo tästä kenellekään, joten tollasia masennuslääkkeitä olis vissiin vähän vaikee hankkia. Ja toisaalta mulla ei sinänsä oo ees mitään masennuksen tapastakaan, oon muutoin tosi optimistinen ihminen vaikka vähän huono itsetunto vaivaaki. Jostain luin, että sellasta ku inositoli-vitamiinia jotkut on käyttäny ja se on auttanu trichotillomaniaan. Mut sitä on vaikeesti saatavilla Suomesta. :(

Ylioppilasjuhlatki ens keväänä, olis mukava olla kunnon hiukset. Mutta minkäs teet, pitää kai vaan miettiä tota sun tarinaa joka kerta ja hokea itelleen, että se on mahdollista... :) Kiitos vielä tuesta!

Hei miten lähdit hakemaan tähän apua?

terapiaan koulupsykologin tms. kautta?

-e kirjoitti:

terapiaan koulupsykologin tms. kautta?

Joo repikää niin kohta kirjoittelette tänne ,että olen masentunut ja epätoivoinen kun hiukset harvenee ja kaljuuntuu....

justiinsajo kirjoitti:

Joo repikää niin kohta kirjoittelette tänne ,että olen masentunut ja epätoivoinen kun hiukset harvenee ja kaljuuntuu....

Eiköhän teidän pitäs mennä tonne henkinen hyvinvointi ja mielenterveys puolelle??!! Tämä on tarkoitettu ihan sellaisille joilta lähtee hiukset ILMAN että he ITSE sitä tekisivät. Tuollaiset itseaiheutetut hiustenlähdöt ei todellakaan kuulu tänne. Olisipa itselläkin helppoa vaan lopettaa se repiminen..Kun tukka muuten vaan lähtee päästä.