Rauhaton sieluni
vei minut ulos sateeseen
Kävelin ajasta,
paikasta piittaamatta
kuulin kiivaat
sydämenlyöntini korvissani
tunsin pisaroiden
kastelevan ohuen takkini
Keskiyön hetki koitti
minä vain sateessa
kävelin ja itkin
ja pisarat ne valui
hiuksiani pitkin
Pienet kädet nyrkissä
housuntaskuissa
matkaani taitoin
yössä haahuilin
sinua etsin
Kuinka kovasti
koskekaan
menetetty rakkaus
miten märkänä
voi keskiyöllä
sateessa olla
Yksin
vei minut ulos sateeseen
Kävelin ajasta,
paikasta piittaamatta
kuulin kiivaat
sydämenlyöntini korvissani
tunsin pisaroiden
kastelevan ohuen takkini
Keskiyön hetki koitti
minä vain sateessa
kävelin ja itkin
ja pisarat ne valui
hiuksiani pitkin
Pienet kädet nyrkissä
housuntaskuissa
matkaani taitoin
yössä haahuilin
sinua etsin
Kuinka kovasti
koskekaan
menetetty rakkaus
miten märkänä
voi keskiyöllä
sateessa olla
Yksin
Vastaukset 5
Vanhimmat
Osasit kuvailla mitä se on.
ainakin..ja kyllä noin on joskus tapahtunutkin,tosin siitä on jo aikaa....
Mutta yksinäinen voi olla myös parisuhteessa
ja joku voi olla tosi tyytyväinen itskseen,eikä siitä kärsi.Meidän tilanteemme ovat niin monenlaisia..
Kiitos ja illanjatkoja !
Yön pimeys ja sade tukevat hyvin
tekstiä, suru ja yksinäisyys.
Kiitzz sinulle! :)
Pimeetä on täälläkin,mutta nyt onkin aika sytyttää kynttilät,niin sisälle kuin ulos :)
Nyrkissäkö sydäntä suljet ?
kämmen hengittää halausta,
avoimena asettuu toiseen
sydänlämpöiseen,
kädessäni uurtuva kartta
kulkee sykkeenä suuntaasi.
-Rakkaudella Tulitukalle-