Otteessaan vielä hetki,
sydän voimakkaasti eli.
Synnytti kynttilämeren,
valaisi varjoisan tien.
Nosti masentuneen mielen,
seisomaan,omille jaloilleen.
Kuin pitkästä unesta,
silmänsä avas,
Iholle tunne palas,
virtana ,ylhäältä alas.
Ulos pois..
Rientää,nähdä ,kuulla,
linnut laulaa,soivalla suulla.
Sielun malja.
Janoaa ,elämästä uutta.
Elää.
Kiitollisuus täyttää maljan.
Päivästä tästä,
avatulla sivulla ,
elää saa.
sydän voimakkaasti eli.
Synnytti kynttilämeren,
valaisi varjoisan tien.
Nosti masentuneen mielen,
seisomaan,omille jaloilleen.
Kuin pitkästä unesta,
silmänsä avas,
Iholle tunne palas,
virtana ,ylhäältä alas.
Ulos pois..
Rientää,nähdä ,kuulla,
linnut laulaa,soivalla suulla.
Sielun malja.
Janoaa ,elämästä uutta.
Elää.
Kiitollisuus täyttää maljan.
Päivästä tästä,
avatulla sivulla ,
elää saa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Muistaa pitäisi kiittää
jokaisesta päivästä..
ainakin joskus päivittää! :)
Hymyä pvään!:)
Kiitoksella siivet,
hipaisee sisikuntaa.
Hymy sinnekki.Liisa
Naisen mieli häilyy
sydämensä säilyy
miehen mieli jäärää
suuntaviivat määrää
sydän mielen sanelee
se rakkautta anelee.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Hmm,tänään kyllä mietin,
ei vesikää aina oo tyyni.
Vettä se on siitä huolimatta,
silloinki ,kun se läikkyy.
Nyt tuntuu ,et tyyni on
sielun pinta.
Ulkonaki ,lämmin ja tyyni,
ihanaa ja on lokakuu.
Rakkaudesta raaputellaan,
ollaanhan ,rakkausrunojen ,
sivuilla.
Ihanata iltaa,lämpimin ajatuksin .Liisa
Olet vesi,
kiviä hienoksi hiova,
hiekkaa siirtävä
olet hionut minut,
itselläsi siirtänyt
olen pyörinyt kivenä,
yksin kengissäni
hiekkaa kantanut.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Miten vesi pehmeä,
hioo kiveä,saa sileäks?
Rantavesissä unehtuu,
kiviä ihaileen.
Särmät ne,
monet vedet hioo.
Aaa,kengässä,
askel sattuu,kivi kengässä.
Se pieniki,kipua aiheuttaa.
Mut miten ihanat hiekkarannat,
paljain jaloin,lämmin märkä santa.
Kesän muistoja ,unelmoi,uutta kesää.
Rakkaudella ja hyvää yötä.Liisa