Terve,
Emäntä sitten ilmoitti pariviikkoa sitten, että ei ole onnellinen suhteessamme. Kaksi päivää ilmoituksen jälkeen asuikin jo vanhempiensa luona lapsemme kanssa. Nyt on kämppä vuokrattu ja työpaikka tiedossa. Tänään tuli postissa maistraatin kysely lapsemme osoitteen muutoksesta. Selitys oli, että kirjat pitää muuttaa, että saa tukia ja hoitopaikan kunnasta. Hän ei ole varsinaisesti eronnut minusta vaan sanoo tarvitsevansa aikaa selvittääkseen ajatuksiaan.
Tapaamisien järjestäminen tuntuu vaikealta, hänen mielestään lapselle riittää, että nähdään joka toinen vkl. Minä haluaisin nähdä huomattavasti useammin.
Ihmetyttää todella, että voiko näin tehdä. Viedä lapsi omasta kodistaan isänsä luota pois, vain koska on onneton suhteessa. Mielestäni jos isänä olisin samoin toiminut, olisin saannut perääni poliisit lapsemme sieppauksesta. Eriasia olisi jos olisin väkivaltainen tai vastaavaa. Sitten voisin ymmärtää toisen karkuun lähdön. Jos toinen haluaa selvittää ajatuksiaan, miksi toimia näin?? Itselläni on kaikki tunteet tallella ja haluasin todella selvittää asioita, mutta tämä tuo väkisinkin vihan tunteita pinnalle. Onko tässä muuta mahdollisuutta kuin antaa kaikki periksi sovinnon toivossa.
Onko toivoton tehtävä hakea huoltajuutta itselleen? Meillä on siis yhteishuoltajuus. Mielestäni tämä ei vain ole oikea tapa selvitellä ajatuksiaan!!!
Emäntä sitten ilmoitti pariviikkoa sitten, että ei ole onnellinen suhteessamme. Kaksi päivää ilmoituksen jälkeen asuikin jo vanhempiensa luona lapsemme kanssa. Nyt on kämppä vuokrattu ja työpaikka tiedossa. Tänään tuli postissa maistraatin kysely lapsemme osoitteen muutoksesta. Selitys oli, että kirjat pitää muuttaa, että saa tukia ja hoitopaikan kunnasta. Hän ei ole varsinaisesti eronnut minusta vaan sanoo tarvitsevansa aikaa selvittääkseen ajatuksiaan.
Tapaamisien järjestäminen tuntuu vaikealta, hänen mielestään lapselle riittää, että nähdään joka toinen vkl. Minä haluaisin nähdä huomattavasti useammin.
Ihmetyttää todella, että voiko näin tehdä. Viedä lapsi omasta kodistaan isänsä luota pois, vain koska on onneton suhteessa. Mielestäni jos isänä olisin samoin toiminut, olisin saannut perääni poliisit lapsemme sieppauksesta. Eriasia olisi jos olisin väkivaltainen tai vastaavaa. Sitten voisin ymmärtää toisen karkuun lähdön. Jos toinen haluaa selvittää ajatuksiaan, miksi toimia näin?? Itselläni on kaikki tunteet tallella ja haluasin todella selvittää asioita, mutta tämä tuo väkisinkin vihan tunteita pinnalle. Onko tässä muuta mahdollisuutta kuin antaa kaikki periksi sovinnon toivossa.
Onko toivoton tehtävä hakea huoltajuutta itselleen? Meillä on siis yhteishuoltajuus. Mielestäni tämä ei vain ole oikea tapa selvitellä ajatuksiaan!!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ex avokillas on toinen mies...
Vaadi lapsi takaisin.
Ei huoltajuuden vaatiminen "itselle" meinaa mitään. Tarkoitatko siis yksinhuoltoa? Mitä siitä hyötyisit? Yksinhuollolle oltava sitä paitsi painavat perusteet. Huoltomuodolla ei mitään tekemistä tapaamisten useuden/vähyyden kanssa. Ja mitä tulee "lapsen vaatimiseen" takaisin...kannattaisiko kenties sopia neuvottelu asuinalueesi lastenvalojan luona, jossa voisi sopia asioista. Toista et voi pakottaa elämään kanssasi mutta lapsellasi oikeus tavata myös sinua.
..kysymys siitäkin, voiko lapsen äiti noin vain yksin päättää että myös lapsi muuttaa?
En tiedä, ilmeisesti voi. Ja se siitä tasa-arvosta joka koskee vain naisia.
Jos allekirjoitustasi tarvitaan, niin älä suostu (meillä sitä ei edes kysytty).
Yhteishuollossa kannattaa pysyä jos mahdollista, mutta aina voit yrittää saada lähihuoltajuuden.
Kun ukko on liian kiltti meinaan. Sinuna minä hakisin/yrittäisin hakea lapset takaisin kotiin vaikka väkisin. Eihän se olisi edes kaappaus jos ne kerran "hakee kotiin". On sellainen käsitys että jos ne kerran päästää pois, niin ei juurikaan ole toivoakaan saada lähihuoltajuutta tulevaisuudessa.
Ainahan voit yrittää usuttaa poliisit hakemaan lapset, mutta ne ei mahdollisesti/luultavasti tee mitään ilman lastensuojelijan yhteistyötä.
Niin mälsältä kun se kuulostaakin, niin joissakin tilanteissa on vaan parempi ottaa lakin omiin käsiin.
Mitä tapaamisiin tulee, ja olet niin kiltti kun tekstisi antaa ymmärtää, niin luultavasti exäsi sanelee ehdot tässäkin tapauksessa. Ihmeitä saa aikaan kun sopivasti mustamaalaa ja itkee lastenvalvojalle. Veikkaan että se tarjoaa jotain viikonloppu kuukaudessa plus viikko kesälomasta-juttuja.
..parit pennut yksinlähihuoltoonsa, ennen kuin on pannut ne edes aluilleen.
Ei exälläsi ole mitään tarkoitusta jatkaa kanssasi enää, se siitä miettimisestä. Toisaalta hyvä, ettei teidän elämä jämähtänyt siihen tilaan vaan joku teki ratkaisun, mutta ihan oikein se ei noin mene.
Älä allekirjoita lapsen osoitteenmuutosta. Jos teet sen, se on ensimmäinen virheesi. Hae lähellä olevasta päiväkodista tai perhepäivähoitotoimistosta akuutisti hoitopaikkaa lapselle. Ota vaikka ensi vuoden kesäloma ennakkoon, jos et saa heti hoitopaikkaa, ja jos lapsi on alle kolme vuotias, jää vaikka kotihoidon vapaalle ;) .. hae lapsi takaisin kotiin.
Ehdota exällesi vuoroviikkohuoltoa tai muuten haet lähihuoltajuutta oikeusteitse itsellesi. Kaava toimii aina: lähtijää on helppo syyllistää, ja nainen syyllistyy todella helposti! Paitsi sitten ne naiset, joilla ei ole alun alkaeenkaan ollut sydäntä.
Toimi, älä roiku tällä palstalla. Ota yhteys lastenvalvojaan ja varaa ITSELLESI aika. Hae muksu takaisin, ja turvaa siihen saakka taloutesi, että saat lapselle hoitopaikan.
Tsemppiä! toivottavasti olet ja olet ollut tähänkin saakka oikeasti halukas olemaan lapsen kanssa, koska muuten homma on pelkkää kiusantekoa.
Mitä jos exä haluaakin jatkaa kanssani? Jos haen pojan kotiin, ei taida olla enää paljon toivoa yhteenpaluusta. En haluaisi naulata sitä viimeistä naulaa arkuuni itse. Vai olenko vain liian sinisilmäinen. Yrittääkö exä vain saada kaikki tahto lävitse antaen hieman toivoa. Jättää sitten lopullisesti, kun asiat on omalta kohdalta hyvin. En vain jaksa uskoa siihen. Kaikki suhteet on mielestäni pelastettavissa jos molemmilla on siihen halua. Yksin on tietysti huono toimia.. Kyllä tää on ihan syvältä. Onneksi osoitteenmuutoksen viimeinen palautuspäivä on parinviikon päästä, onhan tässä aikaa vielä vähän katsella mihin suuntaan ne asiat lähtee luisuun.
Onko sinulla muutenkaan toivoa yhteenpaluusta? Oletko kuullut yhdenkään uudelleen lämmitetyn suhteen onnistuneen? Jos hänen on vain tarkoitus miettiä asioita, voisihan hän miettiä niitä yksinään vaikka vanhempiensa luona, ja sinä hoitaisit lapsen...olisi nk aikaa itselleen ja ajatuksille. Ei siihen omaa asuntoa heti tarvita. Koitapa ehdottaa onnistuisiko niin että hän miettii ilman lasta, epäilen, koska tuosta tilanteesta naisen ei enää ole tarkoitus palata entiseen.
Olen vanha ja skeptikko. Toivottavasti olen väärässä.
en meinaan usko ettei lähdön merkkejä näkynyt ennen kuin 2vk sitten... jotain on mennyt silmien ja korviesi ohi. ei asuntoja ja uusia elämiä noin vain hommata. itse kotini jättäneenä voin sanoa että harkitsin kauan ja monelta kantilta. en olisi päivääkään miettinyt ilman lasta kylläkään. elämäni vaikein ja raskain päätös oli sulkea entisen kodin ovi lopullisesti.
yhteistä tulevaisuutta ajatellen neuvon nyt herkistymään kuuntelemaan. ja kysyt, jos et ymmärrä mitä nainen puhuu ja tarkoittaa. tulevaisuutta ajatellen mieti mitä suustasi päästät, koska ilkeät sanat syöpyy mieleen lähtemättömästi. toivon myös lapsen äidin kontrollin pelaavan vastaavasti. viha, epätoivo, toivottomuus ovat ihan normaaleja tuntemuksia nyt. mutta mitään tekemisiä tai sanomisia et sittenkään voi jäljestäpäin poispyyhkiä.
jos haet lapsen kotiin, sillä ei pitäisi olla merkitystä yhteenpalaamisen kannalta. mielestäni. ainoa siihen vaikuttava asia on sinun ja lapsen äidin yhteiset tai erilliset tahdot.
aloita ottamalla yhteys lastenvalvojaan ja jos siltä tuntuu, vaikka myös johonkin perheneuvolaan. jos lastenvalvoja epäilyttää toimissaan, palkkaa lennosta oma asianajaja! en tarkoita riitelymielessä, vaan saat puolueettomia ja lainmukaisia asiallisia neuvoja ja ohjeita.
yritä myös päättää pian mitä oikeasti haluat ja mihin pyrit. onko vanha suhde se mihin haluat palata, vai millaiseen tulevaisuuteen haluat itsesi johdattaa. rankkoja aikoja edessä, kaikissa vaihtoehdoissa. entinenkään elämä ei enää palaa, vaan suhteen korjaaminen vaatii paljon työtä ja kirpaisee sekin. sen verran voin kertoa että elämää on eron jälkeenkin. eikä välttämättä kurjaa ja huonoa. eroprosessi vaan oli raskas.
pahin virhe on olla vaatimatta lasta takaisin. Vaimokin todennäköisesti miettii tarkemmin eroa, kun huomaa, että haluat perheen pysyvän koossa. Ilmoita vaimolle, että hänen menemiseen et kaiketi voi vaikuttaa, mutta omia lapsiasi et anna pois suosiolla. Sillä voi olla vain positiivista vaikutusta suhteen kannalta.
Nyt sanoisin vain että jäitä hattuun.Tunnekuohuissa ei kannata mitään päätöksiä vielä tehdä.Juttele ,juttele ja vielä kerran juttele lapsen äidin kanssa.Mitään ei kannata allekirjoittaa tässä vaiheessa.Jos vaimosi todella haluaa erota,toivon että sinulla on viisautta hyväksyä hänen päätöksensä vaikka kipeää tekee.Vasta sitten miettimään mikä olisi lapselle parasta.Lapselle tuskin pahempia traumoja jää jos vain kummatki pystytte pysymään ihmisinä toisianne kohtaan.Voimia!
Faktaa on se, että jos isällä on haluja vuoroviikkohuoltoon tai lähihuoltajaksi, hän missaa oikeutensa, jos antaa lapsen osoitteen uuteen paikkaan ellei ÄITI toisin halua.
Miten niin koko sosiaalitoimen ympärille rakennettu huoltajuusprosessointi haisee?
hei vaadi vain lasta itsellesi ja varaudu myös siihen että sos toimi tulee tekemään asian hankalaksi ,sillä on oma kohtaista kokemusta asiasta ,joten älä anna periksi missään vaiheessa kun haet lasta itsellesi ,sillä sos toimen periaatteet ovat luvult menneet vuosi kymmenet ei nyky aikaa ,ja isät on myös yhtä hyviä kuin äiditkin ja jossakin tapauksessa parempia.