Hei vaan kaikille palstan lukijoille!
Kaipaisin teiltä vinkkejä,mitä lähtisin lukemaan,taitaa olla ammatinvaihto edessä.
Olen loukannut itseäni ja tuskin pystyn enää
tällä selällä omaa työtäni tekemään...
Olen aikoinaan erikoistunut sisätaudit ja kirurgia...nämä hommat vaativat hyvää selkää...
Itseäni kiinnostaisi sosiaaliala,sosionomi???
kannattaako lähteä "samanarvoiseen"? koulutukseen???
Antakaapa vinkkejä,jos teillä tietoa/kokemusta tälläisestä uudelleenkouluttautumisesta.Yliopistokin tuntuu jotenkin niin vaikealta???kielitaito aivan onneton!
Kiitos mielenkiinnostanne ;)
p.s. työeläkelaitoksen koulutetut =
paljonko korvaus oli kuussa jos jouduitte
opiskelemaan?
Kaipaisin teiltä vinkkejä,mitä lähtisin lukemaan,taitaa olla ammatinvaihto edessä.
Olen loukannut itseäni ja tuskin pystyn enää
tällä selällä omaa työtäni tekemään...
Olen aikoinaan erikoistunut sisätaudit ja kirurgia...nämä hommat vaativat hyvää selkää...
Itseäni kiinnostaisi sosiaaliala,sosionomi???
kannattaako lähteä "samanarvoiseen"? koulutukseen???
Antakaapa vinkkejä,jos teillä tietoa/kokemusta tälläisestä uudelleenkouluttautumisesta.Yliopistokin tuntuu jotenkin niin vaikealta???kielitaito aivan onneton!
Kiitos mielenkiinnostanne ;)
p.s. työeläkelaitoksen koulutetut =
paljonko korvaus oli kuussa jos jouduitte
opiskelemaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
nämä asiat. Kauanko jouduit olemaan sairaslomalla, ennenkuin alettiin miettiä uudelleenkoulutusta? Ja tehtiinkö sinulle jotain kuntotestejä? Minä saan aina vain lisää sairaslomaa ja ihmettelenkin tässä, milloinka tämä asia etenee jotenkin...
Ja valitettavasti en osaa sinulle vastata, kun taidan itsekin kohta pohtia samoja asioita :-(.
...olen ollut saikulla.
Kipupolille menen marraskuussa
Marraskuussa fysiatri aikoi ottaa kantaa työasiaan.
ulle on kova pala etten ehkä voi omaan työhön palata,pidän diitä kovasti.Mulle on työ ollut aina henki ja elämä ja nyt tätä yhtä ja samaa...kipua ja joutenoloa...
Olen menossa laitoskuntoutukseen,heti kun vaan vointi sen sallii ja ilm siellä tehdän jkl kuntoutussuunnitelma jos en omaan työhön kykene.
Haluaisin jutella ammattipsykologin kanssa ammatinvalinta-asioista,mihin kannattaa kouluttautua tällä selällä että pystyy sitten töitäkin tekemään...
ja luin itseni muutama vuosi sitten ammatinvaihtomielessä sosionomiksi. Karu todellisuus vain paljastui valmistuttuani.. Eipä ole sosionomeille häävisti tarjolla oman alan töitä. Jonkin verran löytyy ohjaajan paikkoja, mutta moni kurssikavereistani tekee homia, joihin riittäisi vähempikin koulutus. Esim vuorohoitoryhmiksessä(siis päivähoitajana!), hlökoht. avustajana, lähihoitajan sijaisena(jota ihmettelen, koska sosionomin koulutukseen ei kuulu terveydenhuoltoa), kodinhoitajana.. Että nyt sitten teen samoja hpoitsun hommia, ja mietin että mitäs kokeilis seuraavaksi:)
Vai niin,no eipä kuulosta hyvältä jos tollaset hommat odottaa...
Ajattelin itse että sitten vois paremmin hakea vastaavan sairaanhoitajan/johtajan hommia vanhainkodilta vaikkapa ;) jos ottais sieltä sen vanhuspuolen.
Vaikka voishan noita hakea sairaanhoitajanakin...
Vai on töitä huonosti,saapa täsä sitten mietiskellä esim terveydenhoitajaksi suuntautumista esim työterveyshuoltoon...en tidä miten selkää tarvitaan sitten terkkarina esim ???
Vaikeita asioita kun oot ikäs ollut hoitopuolella,mitä nyt sitten ois kiinnostavaa ja mitä voisi jatkossa tehdä???
Kyllähän tietenkin, jos tuuri käy saattaa saada omankin alan töitä ja jos viitsii muuttaa muualle työn perässä. Tuosta terkkarista sen verran, että töitä ei heille ole myöskään kovin paljon tarjolla. Moni terkkari tekee kuitenkin sitä sairaanhoitajan hommaa.. Sehän olis aivan loistojuttu, jos pääsis työterveyshoitajaksi vaikka johonkin firmaan:) Hmm..pitääpä alkaa miettimään itsekin tuota vaihtoehtoa :D
meillä on työterveyshuollon kautta mahdollisuus päästä urasuunnittelijan luo,en muista,mitä titteliä käyttää.
Itse olen köäynyt kerran siellä,kartoituksessa.
Mulla kävi vain tuuri,löysin itse itselleni hyvän koulutuspaikan.
Ja itse myös unohdin sosionomikoulutuksen, kaverit on todella töissä siellä missä riittää vähempikin koulutus.
ps. lähihoitajia työskentelee myös muuallakin kuin terveydenhuollon parissa.
rohkeasti yliopistolle jatko-opintoihin,ja petraa hiljalleen kielitaitoasi.Ei siellä niin vaikeaa ole, etteikö normaaleilla älynlahjoilla pärjäisi.
En sentään ole irtisanoutunut. jatkan nyt tätä hoitohommaa, vaikka tosiaan kiinnostaisi vaihtaa alaa. Näillä näkymin otan sitten opintovapaata jonkin verran ja työnohessa opiskelen, kun nyt löytyisi sopiva paikka.. Ei ole oikein mahdollisuutta pudota kokonaan opintotuelle, kun ollaan vasta rakennettu ja asuntolaina painaa päälle:)
Minä olen vajaakuntoinen selästä ja ikää jo 50. Olen siirtynyt lastenohjaajaksi srk.lle.
Olen vanha lastenhoitaja ja sair.hoit.
Lastenohjaajana ei rasitu selkä. En ole saanut kristillisen opiston koulutuksia enkä kirkonkaan. Olen toiminut lastenkodissa hoitajana ja nyt teen sijaisuuksia srk.lle.
Hartaushetket onnistuvat kun olen saanut työpaikalla perehdytystä ja ohjausta. Netistä löytyy myös materiaalia ja vinkkejä. Työ ei ole ruumiillisesti raskasta ja onnistuu vajaakuntoiseltakin. Pidän päiväkerhoja ja perhekerhoa. Suosittelen jos kiinnostaa työ muksujen parissa.