Lainasin just kirjastosta "Kasvot kertovat" -kirjan. Näyttää mielenkiintoiselle.
Voikohan ihmisen kasvojen piirteistä taikka muodosta päätellä jotain? Kulmakarvat, nenä tms. Mitäs kansa on mieltä?
Toinen kirja käsittelee eleitä ja sanatonta viestintää. Siis, kunhan tuon aapisen pänttään, niin luen eleistä, millainen on naapurini? Onko hän todella niin ystävällinen vai etteikö olekin salapahis ;) Hmm... Kukapa tietää...
Voikohan ihmisen kasvojen piirteistä taikka muodosta päätellä jotain? Kulmakarvat, nenä tms. Mitäs kansa on mieltä?
Toinen kirja käsittelee eleitä ja sanatonta viestintää. Siis, kunhan tuon aapisen pänttään, niin luen eleistä, millainen on naapurini? Onko hän todella niin ystävällinen vai etteikö olekin salapahis ;) Hmm... Kukapa tietää...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vai ketkä, ovat kehittäneet siitä kasvonpiirteiden tulkitsemisesta lähes horoskooppiin verrattavissa olevan "tieteen"... mielenkiinnolla olen joskus "tulkinnut" omaa naamavärkkiäni ;D
Nonverbaalinen viestintä taas - siihen uskon vankasti!
Muistatko, Niisku-Myy, kun joskus juteltiin ensitapaamisista ja ensivaikutelmista... no juuri tämä nonverbaalinen viestintä näyttelee pääosaa niissä jutuissa - aihe josta en kyllästy koskaan puhumasta ;D
Lainasin joskus kirjastosta Desmond Morrisin(?) kirjan, jossa puhuttiin noista jutuista, mutta ko. Herran ajatuksen lento oli minulle hieman liikaa...
Aiheesta on kuitenkin paljon hyvää kirjallisuutta olemassa - suosittelen lämpimästi ;D
jaksa lukea. Tai voihan sitä yrittää unilääkkeenä tankata :) Varma teho :)
Nämä on tosi mielenkiintoisia juttuja ja enkäpä muuten tiedä, olisiko ihan huuhaata.Löysin kirjastosta myös horoskooppi-kirjan. Tartuin siihen siksi, että 1.1. syntyneelle on oma luonnehoroskooppi ja siitä lähtien jokaiselle aina 31.12 asti. Lipsahti kahvi melkein henkitorven puolelle, kun luin omaa luonneanalyysia, oman syntymäpäiväni kohdalta, joka muuten on ensi kuussa ;) Siis, ihan selvästi siinä oli jotain perää. Herkkä, tunteellinen, luova... Suosittelen ;)
Olet varmasti törmännyt samaan tilanteeseen kuin minä joskus... eli olet keskustellut jonkun kanssa ensin puhelimessa ja sittemmin tavannut...
Minulle sattui entisessä työpaikassani joskus niin, että usein juttelin erään, toisella paikkakunnalla työskentelevän, työkaverin kanssa - hitsi kun oli mukava mies, miellyttävä ääni ja käytöstavat kuin suoraan käytöskirjasta... loin siis tavallaan ensikäsitykseni hänestä jo siinä vaiheessa - no, annas olla kun tapasimme firman koulutustilaisuudessa!! En voinut uskoa silmiäni, että se lähes flgmaattinen, tappajahain silmillä tuijottava mies oli se sama... Voi hitsi!
Sen jälkeen hänen puhelinäänensäkään ei kuulostanut niin miellyttävältä - puistatti suorastaan ja se käytöksen säntillisyys - epäilyttävää ;D
ennakko odotukset :=)
minulkaan naama ja ääni sowi yhteen tjn :=)
...kanssa työstä, että puhelimessa mies kuulosti herkullisen seksikkäältä ja niin upealta, jonka perusteella kuvittelin hänen isokokoiseksi, vaaleaksi jössikäksi ja höh, kun tapasimme ekan kerran hän oli pikkuruinen nörtin oloinen. Mutta edelleenkin tosi kiva ja nielin vain pettymykseni.
Kyllä ne kertovat. Nih!
Kulkeekohan sisäinen ja ulkoinen "kauneus" käsikädessä vai voiko "ei-kauniin" kuoren alle kätkeytyä kaunis ihminen? Vai ovatko ne täysin toisistaan riippumattomia asioita... hmmm.... tiedän, kun luen kirjan ;D
Näin voi pohtia vain savolainen, kuten varmaan huomasit ;)
Ihan oikeasti tärkeintä on sisäinen kauneus, se sielu ja mieli, mind over matter. Pahitteeksihan ei kaunis ulkomuoto ole. Se sielu näkyy silmistä ja ilmeistä, siitä pilkkeestä silmäkulmassa. Hirveän kliseistä tekstiä, mutta niin se vaan on.
Onnellinen se, kuka kumppanissaan molemmanlaisen kauneuden löytää...vai mitä?
*kolin kolin*
tutkin samantyyppistä eeposta - meinasin myrjäyttää naamani - vitsi;)
Enemmän uskon sanattomaan viestintään spontaanin käyttäytymisen yhteydessä.
Poliisin kuulustelijat/tutkijat varmasti ovat perehtyneitä tähän alueeseen.
luulisin,ettei kukaan muistaisi viikon päästä mitään koko kirjasta.
Minun harvassa päässä ei kovin paljon kerralla tietoa pysy :)
mutta mun mielestä turhaa etsiä kirjoista tietoa,minkä jokainen on jo syntymästään lahjaksi saanut.
...että me kerromme itsestämme paljon enemmän eleillä ja ilmeillä kuin sanoillamme. Joskus se on jopa vaikeata kuunnella toista kun näkee, ettei hän käsitä itsekään itsestään mitään.
Mutta en ole ihan varma voisko tietynlaiset kulmakarvat kertoa luonteesta, vaan saattavat ne kertoa miten jokin toimii elimistössä esim, jos kulmakarvat kertois vatsan toiminnasta, niin oikein tuuheat vois tarkoittaa ummetusta ja oikein paljaat hyvin toimivaa suolistoa tai toisinpäin.Ja kyllähän se sitten mielenrauhaan vaikuttaa. Saakohan tästä kukana tolkkua???
töksähtävä vastauksissasi?
Olisikohan huumorintajuni juuri sellaista,että ne eleet ja ilmeet olisivat välttämättömiä oikeeseen tulkintaan=))
jopa tärkeämpää ymmärtää kuin sanotut sanat.
vielä iltapesujen jälkeen, niin aloitankin tutkia ihmisen sanattomia viestejä :)