Esipuihe:
Jos arvelet että jotain olisi voinut tehdä vielä huonommin kuin ao. scifi-tarinassa, kerro rohkeansti. Olen valmis tarttumaan haasteeseen. Tuli vähän pitkän puoleinen, mutta olkoon se pahin virhe.
Täältä tullaan, Libanon
Kahdeksastoista oli puhunut, sondi oli ohitse. Delegaation jäsenet alkoivat poistua kohti Triumphiraatin ulko-ovia. Suurella osalla heistä oli warmerit. Vaikka päivä ei ollut erityisen kylmä, K2:n laella monsuuni puhalsi kuitenkin hyvin turbulenttisesti. Zacko ja Bettu astuivat oranssina hohtavalle hydroksyylimatolle. Se kuljetti heidät lähtöterminaaleille ihmisille sopivaksi optimisoidulla nopeudella. Bettu vilkaisi taimeriinsa, jonka kvartsilasipinnasta hänen verkkokalvolleen osuva fotonikimppujen virta aaltoili kauniisti. Ensin hän ilmeisesti ihmetteli hajamielisesti syytä ilmiöön, koska muisti jättäneensä plasmataimerinsa vetykäyttöiselle yöpöydälleen, Gibralttarin bunkkeriinsa. Sitten hän arvasi syyn ja vilkaisi yötaivaalle. Kyllä, aurora borealis se vain oli kokonaisheijastunut hänen taimerinsa lasista. Kylläpä se olikin tällä kertaa monivärinen ja intensiteettirikas. Beessi ja gulassi tanssahtelivat kilvan turkoosin keskialueen reunoilla kuin Vivaldin seitsemän vuodenaikaa. Et cetera, et cetera.
Bettu pyöritteli ajatuksissaan huomaamattaan warmerinsa potentiometriä vastapäivään ja havahtui ajatuksistaan kun hänen ruumiinlämpönsä yhtäkkiä laski. Ensin viilenivät tietenkin sormenpäät ja varpaat, joissa voimakentän vaikutus joutui ensiksi antautumaan ympäristön viileydelle. No, hän pyöräytti laitteensa hetkeksi kovemmalle teholle ja sormenpäiden hypotermia väistyi suloisen lämmön tieltä. Hydroksyylimatto oli kuljettanut heidät joTriumphiraatin lähtöterminaalin bituliittiovista kärjellään seisovan tetraedrin muotoiseen odotushalliin. He valitsivat lähimmän Reagan-tason looshin ja tilasivat päivän sulffaatittoman viilin amorfisena. Seuraavaa lentokonetta he joutuisivat odottamaan puolitoista tuntia, koska paneeli oli loppunut odotettua aikaisemmin. Looshin merkonomisesti laadukkaissa divaaneissa oli kuitenkin huomattavasti mukavampi kuluttaa nuo puolitoista odottelun tuntia, kuin staattisesti alijäykillä rahvaan väen odotuspenkeillä hallin puolella, jossa sisäilman helium teki äänestä naurettavaa sopraanoa.
Viilin arrivoiduttua Bettu poisti tulkin henkitorvestaan ja maistoi varovasti. Hieman synteettisen makuista, muttei toden totta jälkeäkään sulffaateista. Ei ollut aihetta reklamoida laivastolle, vaikkei olisi ollut väliksi vaikka kone olisi tullut nopeamminkin. Bettu vilkaisi ympärilleen. Zacko makasi liikkumattomana divaanillaan termot silmillään. Aina töissä, Bettu tuhahti itsekseen. Looshin toisessa nurkassa nelihenkinen arabipariskunta kävi kiivasta telepaattista keskustelua. Bettu oli nähnyt vastaavia keskusteluja kansainvälisillä kanavilla tärkeistä neuvotteluista joissa firmojen mentaatit päättivät tärkeistä asioista. Kahdeksastoistakin oli heidän kaltaisensa, mutta nämä arabit olivat ilmiselvästi eri solmusta kuin hän. Heidän arvomerkkinsä paljastivat heidän luokituksensa yltävän juuri ja juuri Reagan-tasolle. Muita Looshissa ei sitten ollutkaan, joten Bettu heitti tyhjentyneen viilipurkkinsa faradayn häkkiin ja asettui vertikaaliseen asentoon antaen suuntavektorinsa käydä yhteneväiseksi divaanin derivaatan tangentin kanssa.
Tämä oli delekaatiolle jo neljäs konferenssi Maapallolla. Kellään ei toki ollut mitään pientä matkustelua vastaan, mutta mistä oli peräisin laivaston likviditeetin yhtäkkinen cresendo? Oliko veroäyriä korotettu? Ainakaan mellakoiden väheneminen ei osoittanut sen suuntaista korrelaatiota. Pikemminkin Bettusta tuntui että nyt saaduista asteroideista vähintään yhdessä oli ollut taas uraania. Silloin Gaussin-Leibnitzin nebuloosateoreema olisi saanut merkittävän reaaliaikaisen mesenaatin ja laivaston imbesillit olisivat arvatenkin innoissaan. Se selittäisi delekaation yhtäkkiä monta pykälää kasvaneen luokituksenkin. Se hyvä funktio laivastossa oli, että se jakoi voittonsa osakkailleen.
Divaanin rensorit rekisteröivät Bettun kaikki ruumiintoiminnot ja havaitsivat valkosolujen lisääntyneestä määrästä hänen ikävystyneisyytensä. Kohta divaani alkoi keinua miellyttävästi ja selkänojan pionikädet alkoivat hieroa hänen niskaansa huljuttaen nikamia toisiaan vasten. Keinunnan frekvenssi oli säädetty stimuloimaan latentteja lapsuusmuistoja. Kun kuulutus sitten informoi heidän koneensa viimein telakoituneen, hänen olonsa oli kuin olisi käynyt basalttikylvyssä. Sanalla sanoen hän tunsi itsensä levänneeksi, valmiiksi lennolle.
Bettu laittoi tulkin takaisin kurkkuunsa tarkistettuaan ettei se ollut vaurioitunut ja astui kuulutuksessa mainitulle K-väylälle. Tulkin kanssa sai olla Maapallolla tarkkana ettei juonut mitään minkä pH alitti yhdeksän, koska implanttien takuu ei kattanut itseaiheutettua korrodoitumista. Hallin puoliväliin tultuaan Bettu erotti lentokoneensa vihreät rubiinilaserit ja poistui väylältä pörhältääkseen lopun matkaa kävellen. Stuertti levitoi laskusiltaa myöten häntä vastaan skannatakseen hänet. Vasemman musculus maximuksen kohdalla skanneri antoi virheilmoituksen. Stuertti katsoi häneen kysyvästi, mutta Bettu vilautti hänelle lääkärintodistustaan ja pääsi ohitse. Hänellä oli ollut aamulla ruttoa, mutta DNA-arvot kommutoivat eikä epikriisissä ollut huomauttamista. Muita ei tullut, joten matka pääsi alkamaan heti kun koneen kyberneettinen kippari sai lähtöluvan.
Kone oli verhoilusta päätellen suhteellisen uusi, vaikka ulospäin sen integraalirakenne näytti edellisen sarjan Dolphinilta, joita Koalition aristokraatit olivat alkaneet suosia viimeaikaisen deflaation myötä. Käsinojien näppäimistöt olivat esimerkiksi koko lailla erilaiset kuin vanhoissa Dolphineissa, ja viimeistään lähtö paljasti koneen enintään kymmenen vuotta vanhaksi. Sen verran Bettukin tiesi lentokoneista, että tunnisti nousussa kolmivaiheisen nykäisyn; koneen primäärimoottorin täytyi olla otsonikalibroitu. Matka kohti Libanonia saattoi alkaa.
Jos arvelet että jotain olisi voinut tehdä vielä huonommin kuin ao. scifi-tarinassa, kerro rohkeansti. Olen valmis tarttumaan haasteeseen. Tuli vähän pitkän puoleinen, mutta olkoon se pahin virhe.
Täältä tullaan, Libanon
Kahdeksastoista oli puhunut, sondi oli ohitse. Delegaation jäsenet alkoivat poistua kohti Triumphiraatin ulko-ovia. Suurella osalla heistä oli warmerit. Vaikka päivä ei ollut erityisen kylmä, K2:n laella monsuuni puhalsi kuitenkin hyvin turbulenttisesti. Zacko ja Bettu astuivat oranssina hohtavalle hydroksyylimatolle. Se kuljetti heidät lähtöterminaaleille ihmisille sopivaksi optimisoidulla nopeudella. Bettu vilkaisi taimeriinsa, jonka kvartsilasipinnasta hänen verkkokalvolleen osuva fotonikimppujen virta aaltoili kauniisti. Ensin hän ilmeisesti ihmetteli hajamielisesti syytä ilmiöön, koska muisti jättäneensä plasmataimerinsa vetykäyttöiselle yöpöydälleen, Gibralttarin bunkkeriinsa. Sitten hän arvasi syyn ja vilkaisi yötaivaalle. Kyllä, aurora borealis se vain oli kokonaisheijastunut hänen taimerinsa lasista. Kylläpä se olikin tällä kertaa monivärinen ja intensiteettirikas. Beessi ja gulassi tanssahtelivat kilvan turkoosin keskialueen reunoilla kuin Vivaldin seitsemän vuodenaikaa. Et cetera, et cetera.
Bettu pyöritteli ajatuksissaan huomaamattaan warmerinsa potentiometriä vastapäivään ja havahtui ajatuksistaan kun hänen ruumiinlämpönsä yhtäkkiä laski. Ensin viilenivät tietenkin sormenpäät ja varpaat, joissa voimakentän vaikutus joutui ensiksi antautumaan ympäristön viileydelle. No, hän pyöräytti laitteensa hetkeksi kovemmalle teholle ja sormenpäiden hypotermia väistyi suloisen lämmön tieltä. Hydroksyylimatto oli kuljettanut heidät joTriumphiraatin lähtöterminaalin bituliittiovista kärjellään seisovan tetraedrin muotoiseen odotushalliin. He valitsivat lähimmän Reagan-tason looshin ja tilasivat päivän sulffaatittoman viilin amorfisena. Seuraavaa lentokonetta he joutuisivat odottamaan puolitoista tuntia, koska paneeli oli loppunut odotettua aikaisemmin. Looshin merkonomisesti laadukkaissa divaaneissa oli kuitenkin huomattavasti mukavampi kuluttaa nuo puolitoista odottelun tuntia, kuin staattisesti alijäykillä rahvaan väen odotuspenkeillä hallin puolella, jossa sisäilman helium teki äänestä naurettavaa sopraanoa.
Viilin arrivoiduttua Bettu poisti tulkin henkitorvestaan ja maistoi varovasti. Hieman synteettisen makuista, muttei toden totta jälkeäkään sulffaateista. Ei ollut aihetta reklamoida laivastolle, vaikkei olisi ollut väliksi vaikka kone olisi tullut nopeamminkin. Bettu vilkaisi ympärilleen. Zacko makasi liikkumattomana divaanillaan termot silmillään. Aina töissä, Bettu tuhahti itsekseen. Looshin toisessa nurkassa nelihenkinen arabipariskunta kävi kiivasta telepaattista keskustelua. Bettu oli nähnyt vastaavia keskusteluja kansainvälisillä kanavilla tärkeistä neuvotteluista joissa firmojen mentaatit päättivät tärkeistä asioista. Kahdeksastoistakin oli heidän kaltaisensa, mutta nämä arabit olivat ilmiselvästi eri solmusta kuin hän. Heidän arvomerkkinsä paljastivat heidän luokituksensa yltävän juuri ja juuri Reagan-tasolle. Muita Looshissa ei sitten ollutkaan, joten Bettu heitti tyhjentyneen viilipurkkinsa faradayn häkkiin ja asettui vertikaaliseen asentoon antaen suuntavektorinsa käydä yhteneväiseksi divaanin derivaatan tangentin kanssa.
Tämä oli delekaatiolle jo neljäs konferenssi Maapallolla. Kellään ei toki ollut mitään pientä matkustelua vastaan, mutta mistä oli peräisin laivaston likviditeetin yhtäkkinen cresendo? Oliko veroäyriä korotettu? Ainakaan mellakoiden väheneminen ei osoittanut sen suuntaista korrelaatiota. Pikemminkin Bettusta tuntui että nyt saaduista asteroideista vähintään yhdessä oli ollut taas uraania. Silloin Gaussin-Leibnitzin nebuloosateoreema olisi saanut merkittävän reaaliaikaisen mesenaatin ja laivaston imbesillit olisivat arvatenkin innoissaan. Se selittäisi delekaation yhtäkkiä monta pykälää kasvaneen luokituksenkin. Se hyvä funktio laivastossa oli, että se jakoi voittonsa osakkailleen.
Divaanin rensorit rekisteröivät Bettun kaikki ruumiintoiminnot ja havaitsivat valkosolujen lisääntyneestä määrästä hänen ikävystyneisyytensä. Kohta divaani alkoi keinua miellyttävästi ja selkänojan pionikädet alkoivat hieroa hänen niskaansa huljuttaen nikamia toisiaan vasten. Keinunnan frekvenssi oli säädetty stimuloimaan latentteja lapsuusmuistoja. Kun kuulutus sitten informoi heidän koneensa viimein telakoituneen, hänen olonsa oli kuin olisi käynyt basalttikylvyssä. Sanalla sanoen hän tunsi itsensä levänneeksi, valmiiksi lennolle.
Bettu laittoi tulkin takaisin kurkkuunsa tarkistettuaan ettei se ollut vaurioitunut ja astui kuulutuksessa mainitulle K-väylälle. Tulkin kanssa sai olla Maapallolla tarkkana ettei juonut mitään minkä pH alitti yhdeksän, koska implanttien takuu ei kattanut itseaiheutettua korrodoitumista. Hallin puoliväliin tultuaan Bettu erotti lentokoneensa vihreät rubiinilaserit ja poistui väylältä pörhältääkseen lopun matkaa kävellen. Stuertti levitoi laskusiltaa myöten häntä vastaan skannatakseen hänet. Vasemman musculus maximuksen kohdalla skanneri antoi virheilmoituksen. Stuertti katsoi häneen kysyvästi, mutta Bettu vilautti hänelle lääkärintodistustaan ja pääsi ohitse. Hänellä oli ollut aamulla ruttoa, mutta DNA-arvot kommutoivat eikä epikriisissä ollut huomauttamista. Muita ei tullut, joten matka pääsi alkamaan heti kun koneen kyberneettinen kippari sai lähtöluvan.
Kone oli verhoilusta päätellen suhteellisen uusi, vaikka ulospäin sen integraalirakenne näytti edellisen sarjan Dolphinilta, joita Koalition aristokraatit olivat alkaneet suosia viimeaikaisen deflaation myötä. Käsinojien näppäimistöt olivat esimerkiksi koko lailla erilaiset kuin vanhoissa Dolphineissa, ja viimeistään lähtö paljasti koneen enintään kymmenen vuotta vanhaksi. Sen verran Bettukin tiesi lentokoneista, että tunnisti nousussa kolmivaiheisen nykäisyn; koneen primäärimoottorin täytyi olla otsonikalibroitu. Matka kohti Libanonia saattoi alkaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä scifin lukemisesta, saatikka kirjoittamisesta juuri mitään,mutta itseäni häiritsi liian tiheä erikois-sanojen käyttö.Teki luettavan raskaaksi.Jospa kirjoittaisit "normaalia" tekstiä väliin, voisi se antaa ilmaa, näille erityis-sanoille.Osaat varmasti sanaston,mutta älä osaa liikaa:)
sivistyssanat varastavat koko shown, eikä juuri muulle jää tilaa.
Muutaman sanan syy-yhteys jäi epäselväksi ja jotkut sanat oli kirjoitettu väärin.
Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin; kyllä se scifiltä tuntui.