Elikkäs.. Kerron tässä mun asiani ja sanottavani. Mun tarinani..
Olipa kerran ilta 8.9.06. Olin siinä sitten kaverin kanssa ottamassa hiukan olutta, iha rauhallissa merkeissä ja kivaa pitämässä. Mentiin siitä sitten yhden kaverin tyköä kaverini poikaystävän luo. Siellä oli sitten eräs poika, he olivat kaksistaan siellä kun me sinne saavuttiin. Menin sitte sohvalle istumaan kaverini ja hänen poikakaverinsa viereen. Pojan kaveri istui toisella tuolilla hetken matkan päässä. Hetki siinä sitten juteltiin kaikki kaikkien kanssa, ja ilta suju tosi mukavasti :) Kohta sanoi tämä tuntematon jätkä että mahtusiko hänkin sohvalle, vai onko siellä vielä tilaa. Tiivistin sinä sitten ja hän tuli viereeni. Jonkun ajan päästä kuitenkin kaverini ja hänen poikakaverinsa lähtivät talon toiseen päähän (ei mitään rakastelu hommia puuhailemaan, vaan ihan muutenn vain) Jäätiin siinä sitte kaksistaan ja kohta poika laitoi käden olalleni. Katsoin häntä hiukan epäilevästi, mutta kun katoin niihin silmiin, mä olin myyty. Poika hymyili, hymyilin takas. Siinä sitten istuttiin, varmaan vartti, juteltiin ja naurettiin, oli tosi mukavaa!
Hetken päästä siinä sitten kun sanoin jotain, poika katsoi mua tosi syvälle silmiin, niin sulosesti etten oo nähny kenenkää kattovan nii ihanasti, kellään ei oo ikinä ollu yhtä ihanat silmät jokka olis kattonut niin kauniisti, viattomasti. Siitä se sitten johti suudelmaan, pitkään ja hartaaseen sellaseen. Se poika osas tän homman! Se suuteli aivan jumalallisesti, ja olin iha sulaa vahaa siinä. Meni hetki, toinenki. Juteltiin, pussailtiin ja naurettiin. Kohta alettiin suudella kunnolla, makoiltiin sohvalla ja puhuttiin. Ihana poika ei vastausta. Ei vastausta pariin päivään. Hänen kaverinsa kertoi että hän ei pahemmin viesteihin vastaile. Laitoin galleriassa kommenttia-> ei vastausta. Soitin, puhui kyllä joo, kauniisti, mutta ikinä ei ole mulle soittanut. Kerran vastasi viesteihin. Kun soitan, puhuu nykyään vähän tönkösti, ihan kuin "jätämutrauhaan"/"eikiinnosta".. :,/ Laitoin viestiä-> ei vastausta. laitoin että jos ei kiinnosta niin ei sit, mut jos edes pientä yhteyttä haluis pitää niin vastais jotain-> ei vastausta-> laitoin galleriassa, ei vastausta.
Poika siis pyyhki minut elämästään, okei hyväksyn sen (omalla tavallani, mutta toisaalta olen haikee...:/ :D ) mutta ei vastaa, ei mihinkään.. ei mitään.. oot pettynyt.. oon ihastunut.. vituttaa ja sattuu.. huoh.. toivoin vaan niin et se ei olis ollut mikään vitun "yhdenillanjuttu".. vihaan niitä..
Olipa kerran ilta 8.9.06. Olin siinä sitten kaverin kanssa ottamassa hiukan olutta, iha rauhallissa merkeissä ja kivaa pitämässä. Mentiin siitä sitten yhden kaverin tyköä kaverini poikaystävän luo. Siellä oli sitten eräs poika, he olivat kaksistaan siellä kun me sinne saavuttiin. Menin sitte sohvalle istumaan kaverini ja hänen poikakaverinsa viereen. Pojan kaveri istui toisella tuolilla hetken matkan päässä. Hetki siinä sitten juteltiin kaikki kaikkien kanssa, ja ilta suju tosi mukavasti :) Kohta sanoi tämä tuntematon jätkä että mahtusiko hänkin sohvalle, vai onko siellä vielä tilaa. Tiivistin sinä sitten ja hän tuli viereeni. Jonkun ajan päästä kuitenkin kaverini ja hänen poikakaverinsa lähtivät talon toiseen päähän (ei mitään rakastelu hommia puuhailemaan, vaan ihan muutenn vain) Jäätiin siinä sitte kaksistaan ja kohta poika laitoi käden olalleni. Katsoin häntä hiukan epäilevästi, mutta kun katoin niihin silmiin, mä olin myyty. Poika hymyili, hymyilin takas. Siinä sitten istuttiin, varmaan vartti, juteltiin ja naurettiin, oli tosi mukavaa!
Hetken päästä siinä sitten kun sanoin jotain, poika katsoi mua tosi syvälle silmiin, niin sulosesti etten oo nähny kenenkää kattovan nii ihanasti, kellään ei oo ikinä ollu yhtä ihanat silmät jokka olis kattonut niin kauniisti, viattomasti. Siitä se sitten johti suudelmaan, pitkään ja hartaaseen sellaseen. Se poika osas tän homman! Se suuteli aivan jumalallisesti, ja olin iha sulaa vahaa siinä. Meni hetki, toinenki. Juteltiin, pussailtiin ja naurettiin. Kohta alettiin suudella kunnolla, makoiltiin sohvalla ja puhuttiin. Ihana poika ei vastausta. Ei vastausta pariin päivään. Hänen kaverinsa kertoi että hän ei pahemmin viesteihin vastaile. Laitoin galleriassa kommenttia-> ei vastausta. Soitin, puhui kyllä joo, kauniisti, mutta ikinä ei ole mulle soittanut. Kerran vastasi viesteihin. Kun soitan, puhuu nykyään vähän tönkösti, ihan kuin "jätämutrauhaan"/"eikiinnosta".. :,/ Laitoin viestiä-> ei vastausta. laitoin että jos ei kiinnosta niin ei sit, mut jos edes pientä yhteyttä haluis pitää niin vastais jotain-> ei vastausta-> laitoin galleriassa, ei vastausta.
Poika siis pyyhki minut elämästään, okei hyväksyn sen (omalla tavallani, mutta toisaalta olen haikee...:/ :D ) mutta ei vastaa, ei mihinkään.. ei mitään.. oot pettynyt.. oon ihastunut.. vituttaa ja sattuu.. huoh.. toivoin vaan niin et se ei olis ollut mikään vitun "yhdenillanjuttu".. vihaan niitä..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aivan samat tunteet.. vähän samantapaisessa tilanteessa. :/ Ja muistan, ei kyl kivalta tuntunu. Pahinta oli se, kun ei tiennyt että minkätakia se joku oli pyyhkinyt sut elämästään.
Mutta tommosilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatia kyky. Niille ei ole koskaan opetettu välittämään toisesta tai ajattelemaan miltä toisesta tuntuu. Tulevat vielä häviämään paljon elämässä.
Siispä unohda koko juttu ja ei kun eteenpäin, sano mummo lumessa!!! :)
Et varmasti ole ainoa. Minulle ja monelle muullekkin on käynyt samalla lailla. ja me kaikki tiedämme miltä sinusta tuntuu.. :(
Pojat ovat vain kirjota joita ei pysty lukemaan, saatikaan jos edes auki saa.
Parasta ehkä on, että yrität parhaasi mukaan unohtaa kyseisen pojan vaikka se vaikeaa onkin ja koitat keskittyä elämään elämääsi eteenpäin :)
Voih että ;/ ei kyllä varmasti oo sit niillä tunteita.. Mutta mutta.. kiitos vinkeistä ja pakkohan se vaan on jätkä unohtaa, vaiks ei mitenkään haluis ja hankalaa tulee olemaan.. :,| Muttah.. Niin se vaan on, jätkä ei välitä musta, sillä selvä. Jatkan siis elämääni ilman häntä, ja unohdan hänet ja hänen upeimmat silmänsä..
Vähä tollee mullekki käyny... Mut toisaalta tajuan:D ja silloin ku nähtiin jätkän kans, oli tosi mukavaa. jäi hyvä fiilis, ja jonku verra pidetty yhteyttä, mut aika huonost:/ ei voi mtn jos joku pyyhkii elämästää... varsinki jos asuu eri paikkakunnal, niinku mulla...