Alotin nyt syksyllä kone-inssin opinnot. Kivasti mennyt ja tykännyt tähän asti kovasti =)
Muutama opettaja on vain maininnut kun olen tuskaillut matikan kanssa että kenelläkään ei ole valmistuminen jäänyt kiinni matikasta.
Joten, sitä kysyisin jo valmistuneilta insseiltä että onko minun parilla matikan kurssin numerolla niiiin suuri merkitys työtä haettaessa?
Siis tietysti on merkitystä mutta miten suuri? Mitä työantajat arvostavat hakijassa?
Kiitoksia paljon jo etukäteen ja anteeksi tälläinen vuodatus :)
-Heidi-
Muutama opettaja on vain maininnut kun olen tuskaillut matikan kanssa että kenelläkään ei ole valmistuminen jäänyt kiinni matikasta.
Joten, sitä kysyisin jo valmistuneilta insseiltä että onko minun parilla matikan kurssin numerolla niiiin suuri merkitys työtä haettaessa?
Siis tietysti on merkitystä mutta miten suuri? Mitä työantajat arvostavat hakijassa?
Kiitoksia paljon jo etukäteen ja anteeksi tälläinen vuodatus :)
-Heidi-
Vastaukset 16
Vanhimmat
Moi Heidi
Tästä ei kaikki pidä mutta numeroilla ei ole mitään merkitystä myöhemmin. Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen saattaa olla poikkeus ja on täysin riippuvainen firmasta/tehtävästä. Jos haet esim. lujarin paikkaa varmasti tuijotetaan FEM/lujari/matematiikka -numeroita mutta 98% ensimmäisistä paikoista riittää sopiva kokemus, lopputyö ja kurssipainotus. Muuntokoulutus ins->DI voi olla huonolla todistuksella hankala aloittaa kun hyvän torkan omaavat ovat etusijalla. Tosin monet hyvän torkan omaavat jatkavatkin suoraan kun eivät ole ensimmäistä paikkaa edes saaneet.
Eli suosittelen hyvän harjoittelupaikan etsintää jo nyt ja nousevaa kehitystä harjoitteluun. Myös ensimmäinen työpaikka kannattaa valita tarkasti. Onnea matkaan. Ratkaisut jotka teet nyt eivät välttämättä ole lopullisia. En minäkään päätynyt alalle jota opiskelin pääaineena ja melko varmasti en jää eläkkeellekään näistä hommista. Monipuolisuutta valinnaisiin eikä kaikkien tarvitse kiinnostaa!
Kiitos paljon neuvoistasi :) Näin minäkin sen ajattelin mutta halusinpa viisaampien neuvoja.
Muuten koulu sujuu hyvin ja uskoakseni olis suht hyvä lopputodistus tulossa, mutta se matikka..
No, jospa se siitä. :)
Ins -> DI koulutuksessa vieressäni istui kaveri joka oli puolivuotta aiemmin valmistunut amk ins. joka ei osannut integroida ja kertoi ettei koskaan ole integroinut!! että se siitä ins (amk) matematiikan opetuksen tasosta - se varmaan pitää paikkaansa ettei kenenkään valmistuminen ole jäänyt matikasta kiinni (ainakaan em. henkilön).
Sitten onkin taas hyvä syy miettiä miksi ins (amk) tutkinnon arvostus on mitä on? Jos kerran kaikki saavat todistuksen tasosta riippumatta.
No totuuden nimissä täytyy sanoa etten kyllä työelämässä ole montaa kertaa tarvinnut integroida, ja varmaan tämä em. kaveri on joissain optimointihommissa ihan guru kun optimoi nuo matikan opinnotkin, mutta tiedän että DI-lappuja hän ei saa kuouraan ennekuin hallitsee matikan ja integroinnin.
mutta miltähän linjalta moinen ihme on valmistunut?
Teknisissä koulutusohjelmissa ei voi välttyä integroinnilta. Toki ne kai voi jotenkin laistaa, mutta vahingossa niin ei voi käydä ettei ikinä olisi joutunut integroimaan.
Ehkä tietty siten, ettei tunneilla tee mitään, eikä kotona, harkoissa ja labroissa joku muu aina laskee. Välikokeet tai tentit vetää hikisellä minimillä tai jollain armolla. Mutta näistä tuskin voi AMK:ta syyttää.
Tapauksesta on muutama vuosi aikaa ja kaveri oli opiskellut Oulussa tuta tai tute puolella? sori en tarkemmin muista kun en ole itse siellä opiskellut, enkä tiedä kumpi siellä on vai onko molemmat? Saattoihan tietysti kaveri vedättää että me muut tehtiin ne ryhmätyön laskut.
Pointtini kuitenkin Heidillekin on että tärkeämpää kuin tutkintonimike tai arvosana on osaaminen. Kunhan on saanut sen ensimmäisen työpaikan voi omalla asenteella sekä oppimishalulla paikata paljon ja keskittyä niihin erityistaitoihin joita todella työssään tarvitsee.
PS. toisessa ketjussa kerrottiin ja pidettiin provona että jossain AMK:ssa olisi teekkareita ollut tuntiopeina. Voin vahvistaa että tiedän Oulussa ainakin näin olleen, joten ihmetellä täytyy mistä tämä kaikki kauna johtuu.
Korkeakoulutus on mahdollistettava älykkyysosamäärällä n 85, muuten opetusministeriön tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta ei toteudu. Tuolla älykkyydellä on siis pystyttävä myös valmistumaan, joten opetus on mitoitettava sen mukaiseksi.
Millaisia matemaattisia valmiuksia luulet tuolla aineksella olevan? Ehkä nelilaskin riittää?
Amk:ssa matikassa ja fyssassa on aivan eri tavoitteet ja systeemit kuin (teknillisessä) yliopistossa. Hatusta heittäisin, että 50 % juuri valmistuneista amk-insseistä ei osaisi integroida käsin yhtään mitään.
Kuitenkin, matikan kursseilla sitä integrointia on aivan varmasti harjoiteltu, mutta sitä ei välttämättä ole tarvinnut oppia. Meillä oli ekana vuotena matikan kurssi missä ensimmäinen välikoe oli kaksiosainen; ekassa osiossa ei saanut käyttää laskinta ja joku simppeli intergrointi- ja derviointitehtävä siinä oli. Tuo oli ainut kerta, kun matikkaa pähkäiltiin ilman symbolista laskinta, joten ei varmasti mikään ihme jos käsin integroinnit eivät monilta insseiltä suju.
Koko koulussa tuntuisi olevan vallalla sellainen filosofia, että tärkeintä on saada oikea vastaus keinolla millä hyvänsä. Esimerkiksi meillä kaikissa lujuuslaskennan kursseissa sai kokeissa käyttää aivan kaikkia käsiinsä saamiaan materiaaleja hyväksi (kyllä silti nollia tuli). En tiedä onko se sitten hyvä vai huono filosofia, mutta näinhän se on työelämässäkin. Ei ketään kiinnosta oletko esimerkiksi paineastian materiaalivahvuuden valinnut oikein a) kopioimalla laskut lähdeteoksesta ja syöttämällä ne vain tyhmänä tietokoneelle vai b) johtanut kaikki kaavat tunnollisesti ja laskenut paperilla pari A4-arkkia täyteen.
Integrointia huolestuneempi olen siitä, että monelta inssiltä ei suju edes yhtälön ratkaisu ilman laskimen pelastavaa solve-toiminto... Noita ongelmia kun tulee töissäkin vastaan.
Ei siis todellakaan kannata luottaa siihen, että amk-inssi osaisi matikkaa. Mutta kannattaa välttää yleistystä; hyvin opetuksen sisäistänyt amk-inssi osaa kyllä matikkaa ihan siinä kuin se tavallinen DI. Joku teknis-luonnontieteellisen DI menee tietenkin jossain ihan omissa sfääreissään :D
"Millaisia matemaattisia valmiuksia luulet tuolla aineksella olevan? Ehkä nelilaskin riittää?"
Päinvastoin. Mitä vaikeampaa matikkaa opiskelee, sitä yksinkertaisempaa laskinta tarvitsee.
Amk-inssiopiskelijat käyttävät kai yleensä TI-89 -laskinta, teekkareilla on TI-86 tai vastaava ja matemaattis-/teknis-luonnontieteellisessa opiskelevat käyttävät sitä aurinkokennoilla toimivaa nelilaskinta.
Uskomatonta. Valmistuin muinaisesta tekusta teknikoksi 80-luvun puolivälissä. Tuolloin teknikoiltakin edellytettiin integroinnin hallinta.
Tuolloin laskimet olivat ihan eri tasolla kuin tänä päivänä, joten hommat vaadittiin osattavaksi myös käsipelillä.
Mitä hämmästeltävää tuossa on? AMK-hommahan on täysi susi ja asia on ollut jo kauan työantajapuolenkin tiedossa. Ei tämän päivän insseistä ole teknikoiden korvaajiksi vaikka päättäjät mitä höpöttäisivät. Saati sitten oikeiden insinöörien hommiin.
aivan varmasti.
Mutta eikös AMKissa integroida jo matikan peruskurssilla heti alkuun?
Opistoasteen teknikon tutkinnon suorittaneena tiedän eron teknikoiden ja inssien välillä. Vanhat teknikot tietävät kokemuksensa kautta enemmän kuin vastavalmistunut inssi joten heitä on turha verrata keskenään. Jos työnantajapuoli ei arvostaisi AMK-tutkintoja miksi työttömyys% on insseillä
Koska heidän on pakko ottaa mitä tarjolla on. Se ei tarkoita, että he välttämättä saisivat haluamansa.
Meillä integroitiin muistaakseni vasta toisella kurssilla. Mutta siis käsin integrointia ei paljoa harrastettu. Kun perusteet oli opittu, niin sitten kaikki tehtiin laskimilla. Sinänsä en ihmettele, jos joku inssi ei muista miten integroitiin tai ei koskaan sitä kunnolla oppinut. Laskimella ne kaikki kuitenkin sai kuitenkin ratkaistua koulussa ilman sen kummempaa pohtimista.
Voiko amk insinööri valmistuttua tehdä lujarin töitä?