Säästämisestä ja kuluttamisesta on jauhettu iät ja ajat. Tällä hetkellä kun maan talous on kohdillaan,rahaa tulee ja menee ihan normaalisti. Kun asiat ovat tällä mallilla,herää kysymys,onko pakko säästää? Pahan päivän varalle? Kehottaisin kuitenkin miettimään,mikä on viisasta. Itse kuulun siihen sukupolveen,jolle toitotettiin säästämisestä ja se malli on juurtunut aika syvälle ikäryhmämme tapaan elää. Pankkitiliä katsoessani koen onnistuneeni säästämisessä ihan kohtalaisesti,mutta välillä säästöt jopa ahdistavat. Ihmisen elämä on kutenkin ennalta arvaamaton,joten mitä tahansa voi sattua. Jos esim. vakava sairastuminen tai kuolema iskee,niin raha ei paljon lohduta. Kun lähtö joskus tulee,niin mitään ei täältä mukaansa saa. Ihanne tilanne olisikin se,että tili näyttäisi nollaa,kun viimeiset kemut on pidetty. Yli varojen eläminen on taas ihan eri juttu.
Onko pakko säästää?
Elän vain kerran
101434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin, mainitsit onnistuneesi säästämisessä kohtalaisesti eli rahaa löytyy ns. pahan päivän varalle.
Onhan se sillä lailla, että rahaa ei näe ongelmana, jos sitä on. Eli raha ei tee onnelliseksi mutta kyllä se rauhoittaa.
Mielestäni jonkin verran pitäisi kuitenkin olla aina tilillä pelivaraa. Esim. jos asuntoon tulee putkiremontti, kosteusvaurio, autosta kilahtaa vaihdelaatikko, pyykkikone menee rikki, jäät työttömäksi, tulee sairaus tms. eikä tilillä olisi yhtään ylimääräistä niin ongelmia tulee ja joudutaan mahdollisesti turvautumaan kulutusluottoihin tai tekstiviestivippeihin -> kierre on valmis.
Itse tunnen muutamia pariskuntia, jotka käyvät normaalissa palkkatyössä mutta kuluttavat kaiken mitä tulee. Taulutelkkareita, kotiteattorisysteemejä, auton vaihto, uusia huonekaluja... Ei hyvä.
Pelivara. Mikä on riittävä pelivara? Voihan olla,että kämppä palaa alta,vakuutus korvaa aineelliset vahingot, mutta miten tunnearvon?
Pelivaralla ei saa tunnearvoa takaisin,jos kysymyksessä on itselle korvaamaton esine,kuva,koru tms. Kohtuullisesti elämällä jää ihan riittävästi säästöön yllättäviä menoja varten,joten niitä menoja varten ei tarvitse erikseen säästää. Jos säästää haluaa,kannattaisi osa rahoista kuluttaa omien halujen mukaisesti. Joillekkin se voi olla vaikkapa uusi Taulu-televisio. Sellainen kuluttaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Säästäminen "pahan päivän varalle" ei ole multa koskaan luonnistunut, mutta heti kun olen alkanut säästämään jotain tiettyä tavoitetta varten (saatan jäädä työttömäksi ja/tai lähteä opiskelemaan, vaikka pitempi ulkomaan matkakin kummittelee haaveissa) niin onnistuu paljon paremmin.
Eli kyllä ne rahat vielä joskus käytän, kunhan saan kasaan sen verran että on jotain käytettävää.
Säästän tällä hetkellä melko tiukasti tavoitteena työelämästä poistuminen 50-vuotiaana. Nyt olen 45 ja kasassa on noin puolet siitä summasta, jonka tarvitsisin eläkeikään mennessä. Vielä muutama vuosi säästämistä ja sijoitussalkun kasvattelua, niin aamuherätykset ovat ohi. Minulle elintasoa on se, että voin tehdä mitä huvittaa silloin kun huvittaa.
...jos et saakkaan rahoja kasaan tai terveys pettää? Kuka vie potin jos viikatemies iskee?
Ai kun tuntuu tutulta!
Itse asetin tavoitteen noin 40:nä.
Normaalielämään kuuluvista perustarpeista ja matkustelusta tinkimättä kertyi järkevästi käyttäen työläisperheen tuloista pesämunaa sen verran että voin 53:na pistää hanskat naulaan.
Muutaman vuoden ajan tein harvenevin välein lyheneviä työpätkiä.
Vaimon kanssa nautimme suunnattomasti juuri tuosta päätöksenteon vapaudesta.
Muutimme kerrostaloon koska edelleenkin pidämme matkustelusta.
Huomenna olemme lähdössä epämääräiseksi ajaksi Espanjaan. Ei siinä mitään eksoottista ole mutta erilaista kuitenkin.
Samoin hetken oikkujen toteuttaminen antaa vapauden tunteen.
Onnittelen sinua vilpittömästi järkevästä toiminnasta oman elämän hallitsemiseksi.
Samoin siitä että teet ratkaisut ajoissa ja pystyt vielä nauttimaan elämästäsi, toisin kuin marginaalisten eläke-eurojen metsästäjät lyhenevässä elämässään.
Upeaa! Onneksi olkoon!
Eiköhän viidenkympin jälkeen vielä ole koko joukko terveitä vuosia nautittavaksi. Ilman työnteon painetta niitä luultavasti on enemmän, ja ennen kaikkea nauttimiseen on aikaa. Säästämisestä ei ole sanottavasti stressiä aiheutunut. Raha rauhoittaa.
Tämänhetkinen varallisuuteni mahdollistaisi 7 - 8 vapaavuotta. Sekin on jo parempi kuin joutua puskemaan 65:een asti. Jokainen työvuosi taas lisää säästöjä yhden vuoden kulutuksen verran. Sijoitustuotoista sitten riippuu se viimeinen silaus. Ja kun vapaavuosien määrä ja aika eläkeikään kohtaavat, tavoite on täynnä. Eikä siihen enää kauan mene, jollei maailma aivan täysin mullistu.
Viikatemiehestä en ole huolissani. Vapaaherralla on aikaa hoitaa terveyttään. Ja 3 - 4 lähivuotta joka tapauksessa vielä menee töissä, joten siltä kannalta on sama, säästinpä tai en. Tuskin työnteko varsinaisesti auttaa terveyden ylläpitämisessä. Ja jos sattuisinkin kuolemaan, pikkuveli saa rahat ja pääsee vuorostaan itse helpommalla.
Minäkin elän vain kerran enkä aio hukata liiaksi vuosia kerätäkseni rahaa turhaan kulutukseen.
Lopetettuani työn teon parani terveyteni oleellisesti.
Ryhdyin hoitamaan lihas- ja aerobista kuntoa
ja pystyin luopumaan verenpainelääkityksestä.
Tuskin tarvitsee enempää todistella!
säästämiseen. Olen 54 vuotias ja vielä on asuntolainaa. ja kaikki tulot menevät elämiseen (eikä siinä mitään ylimääräistä kuluttamista). Elän säästeliäästi , ostan kirppikseltä ja huutokaupoista kaiken tarvitsemani. Nyt pankissa ruvettiin kauppaamaan eläkevakuutusta, mutta totesin ettei siinä ole mitään järkeä, asuntoni saa sitten olla hätävarani jos oikein kehnosti menee. Teen nyt pätkätöitä, ja jos pätkät kokonaan loppuvat niin sitten ollaan kohta eläkeputkessa, voihan sen niinkin otaa että pääsee vapautta nauttimaan.
Rahalla saat nimenomaan terveyttä. Voit mennä yksityislääkärille vaikka leikkaukseen, ei tarvitse kuihtua vuosien jonoissa. Näe vanhana lukea, kun voit leikkauttaa kaihisi ajoissa. Lääkkeistä käytät parhaita etkä vain halvimpia. Kuntoutukseen ja virkistykseen voit käyttää rahaa. Hampaasi voit pitää kunnossa, vaikka teettää implantit jotka ovat todella kaliita. Kun purukalusto on hyvä niin muukin kunto pysyy hyvänä. Voit syödä tuoreita hyviä ja vaihtelevia elintarvikeita eikä halvimpia ja vanentuneita halpakorista. Voit hierottaa ja hoidattaa itseäsi. Kotisi voi olla väljä ja viihtyisä, voit käyttää siivouspalveluja, etkä tipu tikkailta ikkunoita pestessäsi vanhanakaan.
Käytä siis rahojasi hyväksesi. Rahalla saa terveytä, vai oletko nähnyt varakkaita vuosia hammaslääkäri- tai muissa hoitojonoissa? Varakkaana turvaat myös vanhuutesi. Yksikää ns. päättäjä ei itse tule kuolemaan vanhainkodissa märissä vaipoissa aliravitsemukseen tai nestevajaukseen. Heillä on varaa asialliseen hoitoon.