Tämä palsta ei ole mikään sellainen palsta josta saisit tietoa sijaisvanhemmuudesta,ja mitä se todella on.Tästä palstasta on tullut tappelu ja haukkuma palsta jossa molemmat osapuolet haukkuvat toisiaan.
Jos sinua kiinnostaa sijaisvanhemmuus ota yhteyttä PERHEHOITOLIITTOON (netti sivutkin on)tai PELASTAKAA LAPSET RY:HYN,sieltä voit kysellä lisää ja siletä löydät paikkakuntasi sijaisvanhmpia jotka mukana ry:toiminassa,esim:tiedottajia joilta voi kysellä lisää.
Sijaisvanhemmuus ei ole tällaista kun tämä palsta antaa ymmärtää-en tappele lasteni biol.vahnempien kanssa,meillä on ihan ok välit.Mutta on tehtävä työtä sen eteen ja oltava joustava.Mutta lasten etua ajatellen.
JOKAINEN LAPSI ANSAITESEE KODIN!
Jos sinua kiinnostaa sijaisvanhemmuus ota yhteyttä PERHEHOITOLIITTOON (netti sivutkin on)tai PELASTAKAA LAPSET RY:HYN,sieltä voit kysellä lisää ja siletä löydät paikkakuntasi sijaisvanhmpia jotka mukana ry:toiminassa,esim:tiedottajia joilta voi kysellä lisää.
Sijaisvanhemmuus ei ole tällaista kun tämä palsta antaa ymmärtää-en tappele lasteni biol.vahnempien kanssa,meillä on ihan ok välit.Mutta on tehtävä työtä sen eteen ja oltava joustava.Mutta lasten etua ajatellen.
JOKAINEN LAPSI ANSAITESEE KODIN!
Vastaukset 52
Vanhimmat
http://www.sijaisvanhemmaksi.fi/testaa/testaa.html
ei se nyt ihan noin mene.Mutta jos haluaa niin luulla ken estää?
Se on vain tehty siihen että voi itse miettiä olisiko siihen tehtävään.
Tutkittua tietotaitoa Afrikkalaisen kollektiivisen kasvatuksen mallista:
"
SYREENIN 21 hankkeessa tutkitaan etnisiä suhteita, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Tutkimuksen painopisteet hankkeissa vaihtelevat, mutta enemmistö on painottunut etnisten suhteiden tutkimukseen. Hankkeet kattavat lähes kaikki kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan edustamat tieteenalat. Lisäksi eri tieteenalojen erilaiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat ovat varsin hyvin edustettuna.
Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa 26 miljoonalla markalla, jonka lisäksi eri rahoittajat ovat sitoutuneet rahoittamaan yksittäisiä hankkeita yhteensä 2,2 miljoonalla markalla.
"
http://www.joensuu.fi/syreeni/tutkimusprojektit.html
Arvasinkin, ettei moniäitikulttuuri ole sijariryhmittymän omakeksimä. Lastensuojelumme perustuu etnisten ryhmien tutkimukseen, jota suomalaislapsiin kohdistuvan tutkimuksen puutteessa sovelletaan tänne havumetsävyöhykkeelle moniäitisyysideologialla Suomen ja länsimaisen ydinperhekeskeisyyden kustannuksella.
tai tee jotain hyödyllistä,mistä ihmeestä löydät ajan istua koneella aina?Piiitkiä sepostuksia ja linkki-viitteitä muista nettikeskusteluista/lehdistä/tutkimuksista(?)/jne....Olet aina äänessä,vastaamassa ja viisastelemassa vaikka et tietäisi asiasta mitään.
Tämäkin afrikka-juttu,,,hohohoijaa....
Get a life!
Moniäitikulttuurista tarkemmin:
"
3. Perhe-elämä ja suku
3.1. Mikä on perhe?
Afrikkalainen ei ajattele yksilökeskeisesti vaan yhteisöllisesti. Ihminen on aina osa suurempaa kokonaisuutta, perhettä tai sukua. Perhe tarkoittaa isän, äidin ja lapsien lisäksi myös isovanhempia, serkkuja, tätejä, setiä ja enoja. Perheeseen kuuluu siis koko suku ja se kantaa yhteistä vastuuta jäsenistään. Lapset kutsuvat äidikseen myös äitinsä sisaria eli tätejään. Serkkujaan he kutsuvat sisarikseen ja veljikseen. (Helander ym. 1996, s.12)
"
http://72.14.221.104/search?q=cache:nQd_j4gRomUJ:www.verkkopolku.com/file.php?a=ymca&f=Anna_Ylinen_Gambia.doc Afrikka perhe&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=5
Mene Arfikkaan katsomaan, jos et usko! Eli lapsi monelle.
nyt, että meidän sijaisperheiden pitäisi ottaa lapsen koko suku hoidettavaksemme?
Meillä on kaksi sijoitettua, eikä heidän kummankaan isossa suvussa ollut ketään, joka näistä lapsista olisi halunnut pitää huolta. Meille sijoittanut kunta etsii ensin, josko biosuvusta löytyisi sijoituspaikka lapsille. Ei löytynyt kummallekaan.
Meillä kaikilla on omat rajoituksemme luetun ja yleensä viestinnän ymmärtämisessä. Tietyn riman alle jää aina joukko ihmisiä, joiden kyvyt ja taidot eivät vaan ole sillä saralla kehittyneet, jotta tavallinen mustaa valkoisellakaan menisi jakeluun, mutta sieltäkin, kuten jokaisesta ihmisestä, löytyy varmaan muita avuja, jotka ovat paremmin hallinnassa.
Kaipasin vastausta, mistä on keksitty sijaisvanhempien viljelemä itseään koskeva äitittelyn ja isättelyn malli, ja löysin sen Afrikasta. Tähän afrikkalaiseen perhekulttuuriin varmaan pohjautuvat lastensuojeluviranomaisten huostaanotettujen lasten äideillekin suuntaamat käyttäytymisohjeet. Eikö olekin hienoa, että teorialle löytyi lähde, toisin kuin olen epäillyt.
"Viisautesi" olisi paljon uskottavampaa, jos osaisit kirjoittaa;)
Tytöttely, äitittely, lähes sama asia nykyisen arvomaailman mukaan.
Oikeille äideille:
"Äidit nuo, toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Heille on annettu voima ja valta, katsella korkeammalta." (Lauri Viita).
jota lapsi käyttää, siitä henkilöstä, joka hänet kasvattaa, ihan sama, onko se bio-, sijais-, tai adoptioäiti. Nyt ei ole kyse juridiikasta tai biologiasta, vaan lapsen oikeudesta valita läheisensä kutsumanimi. Ja jos sijareitten tms. lapsi kutsuu kasvattajiaan äidiksi tai isäksi, niin mitä se on Sinulta pois?
kun Sinä,SUURI JA VIISAS:Helinä,ratkaisit tämän meitä muita niin askarruttavan ja vaivaaman arvoituksen äidittelyn syistä?!!Olemme niin kiitollisia ja helpottuneita!ja ihan Afrikan kultuurin kehdosta löysit tämän tiedon.Olet niin täynnä viisautta että hirvittää,miten jaksat meidän muiden taviksien kanssa edes keskustella?!
Mutta Kiitos,nyt nukun paremmin kun selvis tuokin epäkohta ja vaikea asia.
Yhden lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. (afrikkalainen sananlasku)
Mitä useampi kokki sitä kehnompi soppa. (suomalainen sananlasku)
Suomeen rantautunut afrikkalaisperäinen yhteisöllisyys pitää sisällään sen, että lapsella voi olla monta äitiä ja isällä monta vaimoa. Rakkaudesta ja välittämisestä siinäkin on kyse, niin että mitä sijaisisän uusi vaimo on Sinulta, sijaisäiti pois.
Ja miehelläni ei ole uutta vaimoa, joten "päätelmäsi" on kovin epäonnistunut. Afrikastahan ihmislaji on lähtöisin, joten jospa se "yhteisöllisyys" on sisäistynyt jo kauan sitten:) Paitsi, että täällä perherakenne on toisenlainen. Afrikkalaisessa perheessä eletään yhdessä, täällä erikseen.
Halutessasi, emo monelle, voit tietenkin ivailun sijasta antaa jonkin paremman lähteen sijaisäitien harjoittaman moniäititeorian taustaksi. Odottelen...
Voi olla, että jokunen "puoliso monelle" voisi myös olla kiinnostunut teorian alkulähteistä.
Mistähän mahtaa johtua, että ne miehet siellä Afrikassa on "rakastavia ja välittäviä"?
Otappa nyt, kipikapi, selvää, että miksei siellä naisilla ole useampia miehiä. Eikö se olisi lapsille kivaa kun olisi monia isiä ja äitejä.
Taitaa olla miesten keksimää välittämistä...
Kahvikuppi on tyhjä, joten täytyy rientää siivoilemaan. Onneksi on tätä muutkin elämää kuin tämä netti.
Miehet tahtoo potkasta aisaan heti, kun kiinnostavampi on näkösällä. Menet harhaan siinä päätelmässäsi, etteikö juuri sinun miehelläsi olisi uusi vaimo katsottuna. Juuri sinunlaisiesi tuudittelijoiden ukot ovat pahimpia. Ja jäävät sille tielleen.
verisukulaisuuden edelle:
"
Esimerkiksi Modoun gambialaiseen perheeseen kuuluu noin 50 ihmistä. Modoun isällä on kaksi vaimoa ja paljon lapsia. Sukulaisten suuri määrä samassa taloudessa ei kuitenkaan vaikuta sukulaissuhteiden laatuun heikentävästi. Sukulaisuus ei ole Modoun mukaan sidottu verisukulaisuuteen vaan tunteeseen; usein äiti- tai sisaruspuolet saattavat olla omia rakkaampia. (Modou, 12.12.1999)
"
Lähde:
http://72.14.221.104/search?q=cache:nQd_j4gRomUJ:www.verkkopolku.com/file.php?a=ymca&f=Anna_Ylinen_Gambia.doc Afrikkalainen perhe&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=2
varma, että mieheni olisi katsonut uuden itselleen. Sinä et tunne minua, tai miestäni, et tiedä mitään elämästämme, joten turha spekuloida moista;) jos Sinulla on kokemusta tuudittelijoiden "ukoista", niin se on sinun häpeäsi, ei minun.
Jos kerran sijaisvanhempien biologisten lasten pitää hyväksyä sisarukseksi ja äitinsä äidinrakkauden kohteeksi sijaislapsi, niin miksei sijaisäiti voi hyväksyä puolisonsa rakkauden kohdetta, uutta naista. Laajennettu perhe ja yhteisöllisyys on vastavoima kehittyneiden maiden yksilökeskeiselle ja itsekkäälle ajattelulle. Mielestäni sijaisäitejen pitää elää itse niinkuin edellyttävät omien biologisten lastensa elävän, laajennetussa perheessä.
minä en. Sisarussuhteet ovat hiukan eri asia, kuin parisuhde, ainakin meillä=) Länsimaissa moni asia on kehittyneempi, kuin esim Afrikassa ja moniavioisuus on täällä lailla kielletty, adoptio ja sijoituslapsien hoitaminen ei.
Toki Sinä voit tehdä omalle kansanedustajallesi ehdotuksen uudesta laista, epäilen kyllä että saat vain kylähullun maineen, jos sen teet=) Avoin suhde voi sopia Sinulle, minulla ei.Olet kyllä tavattoman hassuihminen, noine "ajatuksinesi"...Kiitos hyvistä nauruista!
Luultavasti lain kunnioittamista olisi myös kaivannut ne lukemattomat bioäidit, joiden lapset opetetaan sijaisperheessä kutsumaan aivan toista naista äidiksi. Juridiikalla ja biologiallahan ei pitänyt sijaislapsille kehitellyissä nimikäytännöissä juurikaan olla sijaa, joten ei kai sijaisäitejenkään niin turhan tarkkoja pitäis lain kirjaimesta ja hengestä olla.
Yhteisöllisyys ja moniäitisyys ei ole minun keksintö, vaan ammoisten afrikkalaisten ja lastensuojeluviranomaisemme ovat sen omaksuneet sieltä.
lasta kutsumasta äidikseen sijais- tai adoptioäitiä=), vai kielletäänkö?!
Moniäitisyys ei ole sama asia, kuin moniavioisuus.
Ei laki kiellä elämästä laajennetussa perheessä, jossa on biologisia lapsia ja sosiaaliviranomaisten toimittamia sijaislapsia, vaimo ja rakastajattaria saman katon alla tai samassa pihapiirissä. Suvaitsevaisuudestahan siinä vain on kyse. Vai pelkäätkö, että ohi sossujen osoittaman sijaisäidin sijaislapsi lakaisikin kutsua rakastajarta äidiksi.
Äläppäs sotke sijaisäitejä adoptioäiteihin, joita koskevat aivan eri lait.
Laki ei kiellä asumasta vaikka kommuunissa, missä naidaan ristiinrastiin. Mutta sijaritkin yrittävät opettaa lapsia elämään tässä yhteiskunnassa, jossa perheen yleinen malli on; isä, äiti ja lapset. Jotkut meistä pidämme riittävänä, yhtä puolisoa. En, ymmärrä miten voit verrata sijaisperhettä moniavioisuuteen, aika kaukaa haettua. Jos vertaat sitä Afrikkaan, niin älä unohda, että siellä on lähihistoriassa syöty ihmisiäkin.
Eletään nyt vain Suomen lakien mukaan; lapsi saa kutsua kasvattajaansa äidiksi ja perheeseen kuuluvat isä ja äiti(tai jompikumpi).
Lapsi saa edelleenkin kutsua äidiksi ja isäksi kasvattajiaan, saivartelusi ei sitä muuksi muuta=)
kysymystä?
Afrikassa voi ottaa useampia vaimoja.
Täällä meilläkin siitä on nimityksiä. Esim.salarakas, rakastajatar ja toinen nainen...
Minä kasvatan mielelläni poikani arvostamaan naisia.
Se edellyttää sitä, että mieheni joutuu tyytymään yhteen naiseen(äitiin) perheessä.
Afrikassa voi lapsella olla useampia äitejä. Täällä meilläkin siitä on esimerkkejä sijaissysteemissä nykyään.
Minä toivoisin, että poikia ja tyttöjä kasvatettaisiin tunnistamaan oma äitinsä. Se edellyttää sitä, että sijaishoitaja joutuu tyytymään toimeksiantonsa mukaiseen rooliin sijaisperheessä.
Jospa Sinäkin ymmärtäisit, että lapsillakin on oikeuksia ja yksi oikeus on kutsua kasvattajaansa vaikka äidiksi. Vaikka toisaalta ei Sinun mesoamisesi asiasta sitä muuksi muuta...Yksikään lapsi ei vaihda kutsumanimeä, jotta Helinä saisi rauhan...;)
En minä ainakaan halua sanoa lapselle, ettet saa kutsua äidiksi.
Esim. lapsen harrastuksessa ei tiedetä, että lapsi, 7v, on sijoitettu. Itse joskus kysyi, että onko pakko kertoa ja sanoin ettei ole jos et halua. Siellä hän puhuu kuin Satu Ruotsalainen hiusvärimainoksessa: Kyllä, äiti. Ei tietenkään, äiti. Tottakai, äiti. Harrastus on toisella paikkakunnalla, eikä siellä ole lapsen tuttuja.
Onko sinulla todella niin kylmä sydän, kuten valitettavasti luulen, että lapsella ei ole oikeus kutsua minua äidiksi? Miksi pienen lapsen pitäisi olla "erilainen", koska sitähän he ovat monen mielestä. Ei tosin monenkaan sijaisvanhemman mielestä, vaan lapsia kuten muutkin lapset.
...jauhaa näitä juttujasi, heitellä linkkejäsi, tutkimuksiasi... Sinulla on ihan selkeästi joku ÄITI-syndrooma. Löytyisiköhän siitä jotakin linkkiä. Toisaalta elävöität kyllä näitä keskusteluja liittämällä joka keskusteluun jonkun ÄITI-aiheisen kommentin.
Kerrohan sitten mikä mielestäsi olisi sopivat nimet, joita sijaisvanhempien pitäisi käyttää: Sijaistäti, sijaissetä, lainatäti, varaherra, henkilöjokahoitaaminuamuttaeioleäitini...?
Olenko ymmärtänyt oikein, että Sinun mukaasihan lapsen ei saa alkaa luonnostaan kutsua sijaisvanhempia nimillä "äiti ja isä", vaan lapselle pitää heti vauvasta alkaen OPETTAA, että sinä ET ole minun lapseni, nämä biologiset vain ovat... olen vain sinun sijaishenkilö. Voi haloo!!!
Tämä saa nyt olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun sinun huvittaviin ÄITI-keskusteluihin osallistun.
Sijarithan täällä selittävät, että lapsella voi olla monta äitiä, kuten afrikkalaisessa kulttuurissa. On äiti siellä ja äiti täällä. On masu-äitiä, nimi-äitiä ja pelkkää äitiä. Ei kovin kehittyneeltä ydinperhekulttuurilta vaikuta.
sitä perhemallia antamaan, niin hyvä, kun jotkut pystyvät..Sijarit eivät puhu afrikkalaisesta mallista, sinä olet sen tehnyt.
Miksi kieltäydytte puhumasta afrikkalaisesta moniäitimallista ja yhteisöllisyyden tavoittelusta, nyt kun tiedostatte taustat. Aiemmin tässä ei kohdallanne ole ollut ongelmaa, lueskelkaapa vaan aiempia ketjuja. Sitäpaitsi, eivät ne suomalaiset sossut näitä soveltamianne jaetun vanhemmuuden ja moniäitisyyden malleja ja ohjeita omasta hatusta ole tempasseet. Vai niinkö luulette?
Eikö tuo jahkaaminen voi jo loppua Helinä hyvä.Täällä on varmasti enemmmän ja pahempiakin ongelmia ihmisillä kuin pohtia jotain hiton afrikkalaisia.Vai onko yrityksesi saada vain ketju mahdollisimman pitkäksi?
Kyllä jokainen lapsi itse päättää onko joku äidin nimen arvoinen ja sille et voi mitään.Oma lapseni ainakin on sanonut että minä olen aina hänen paras ja rakas äiti ja se missä on on vain...... Uskon lapseeni tuossa ja olen tyytyväinen ja luultavasti ovat siellä sen myös hyväksyneet.
Sanoohan lapset joskus vahingossa opettajiakin vahingossa äidiksi ja emme me siitäkään suutu ja ala rähistä keskustelupalstalla.
Silloin kyllä tuomitsen jos sijari alkaa painostaa että häntä on kutsuttava äidiksi,mutta ajatteleppa lapsia jotka ovat 1v tai ihan pieninä joutuneet sijoitetuksi ja kenties muut lapset kutsuu äidiksi niin ihan luonnollista on että lapsi matkii.Vanhemmat lapset osaa itse päättää kyllä asian.
Ja hyvin paljon on todellakin siitä kiinni mistä oloista lapsi on lähtenyt sijaiskotiin.Kutsuisitko sinä äidiksi tai isäksi ihmistä joka ei ole välittänyt sinusta tippaakaan tai jopa pahoinpidellyt sinua? Minä en ainakaan sillä miksi niin tekisin,velvollisuudestako,ehei.
Elä Suomessa vain Helinä niinkuin me muutkin.
Uskon, että sijarivanhemmuudessa on otettu tämä nimitysongelma opetussuunnitelmaan. Mokahan se olisikin, jollei näin tärkeää ja oleellista asiaa olisi käsitelty valmennuksen yhteydessä, Opetuksessa on nähdäkseni otettu malliksi afrikkalainen perhekulttuuri ja afrikkalainen yhteisöllisyys, siinä vaiheessa, kun etnisyys oli Suomessa muutenkin muotia ja sitä haluttiin levittää valtaväestöön. Niitämme sitä satoa nyt laajennetussa äitiydessä ja biologisen äitiyden mitätöimisessä ja vähättelyssä, sanokaa minun sanoneen. Ongelma ei ole yksilökohtainen niinkään vaan suomalaisen kulttuurin muutokseksi muodostumassa. Minusta se ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia eikä ole kysymys yksittäistapauksista tai yksilöllisestä valinnasta vaan toimintatavasta. Toimeksisaantisopimuksella toimivien naisten äitittelyssä on kyseessä on ajatusmalli ja eräänlainen lastensuojelupoliittinen näkemys ja linja. Minusta pitää tiedostaa mitä ollaan tekemässä ja mihin se johtaa. Lapsihan joutuu kotiutuessaan taas oppimaan, että biologinen äiti nyt onkin se varsinainen äiti, sensijaan että sijaisperheessä häntä olisi valmennettu juuri siihen sijaishoitajan äitittelyn sijasta. Tavoitehan on kotiuttaminen mahdollisimman pian, mutta sijaishoitajan äitittely viestittää jotain ihan muuta.
Lapsi on vaarassa sairastua, kun pitää alkaa valehdella kavereilleen sossujen kulissin ylläpitämistä varten, lojaaliudesta systeemille saadakseen ruokaa ja päästäkseen harrastuksiin. Myös välttääkseen kiusatuksi joutumisen ja eriarvoistumisen kaveriporukassa. Lapset tekevät mitä heiltä odotetaan ja mitä on pakko selvityäkseen hengissä ja joten kuten tervejärkisenä systeemistä ulos.
Oma lapseni sanoi, että voi kun hän ei karannut sossujen kynsistä kun oltiin sijoitukseen viemässä. Sijoitushistoria on raskas taakka hänelle. Häntä helpottaa paljon se, että hän saa purkaa nyt minulle sairaiden sijaisvanhempien
luona suorittamaansa vankeuden aikaa.
Tähdentäessäni hänelle, että hän joutui sairaiden sossujen ja sijareiden kohteeksi, jotka eivät ole vanhemmiksi sopivia, hän silminnähden helpottuu.
Eikö tuo lapsi pitäisi hoitaa niin, ettei hänen tarvitse hävetä oloaan. Hän oppii nyt häpeilyn, salailun, pimittämisen ja valehtelun jo 7-vuotiaana.
Kenties häpeä on syy, miksi hän ei kehtaa hakea harrastusta omalla paikkakunnallanne. Ilman muuta lapsi tarvitsee kiireesti uudet olosuhteet.
Sinä olet päätellyt, että Afrikassa on isoja perheitä, joissa miehellä monta puolisoa. Suomessa on perheitä, joissa yksi puoliso.
Sijaisperheissä on omia ja huostaanotettuja lapsia, yhtäläisyys Afrikkaan on se, että lapsella on biologiset- ja kasvattajavanhemmat, mitä sitten? Jos Sinun mielestäsi yhden yhtenäisyyden vuoksi, pitäisi elää muutenkin, kuin Afrikassa, niin olet keskimääräistä kessukampi. Sillä mitään järkeviä perusteita et asialle löydä.
Kyllä asia on niin, että lapsi saa kutsua ihmisiä miksi haluaa (hyvien käytöstapojen puitteissa) - ei häntä sido sen enempää sijaisvanhempien käymät PRIDE-kurssit kuin heidän ja biovanhempien allekirjoittamat toimeksiantosopimuksetkaan (joissa "nimittelyihin ei puututa).
Sijoituksia on monenlaisia, osa on määräaikaisia, osa lyhytaikaisia ja osassa toistaiseksi tehdyistä sijoituksista on jo ennalta nähtävissä, että lapsi tulee kotiutumaan vasta itsenäistymisvaiheessa.
On selvää, että määräaikaisissa ja lyhytaikaisissa sijoituksissa lapsi itsekin mieltää enemmän olevansa vain "lomalla" sijaisperheessä eikä alakaan kutsua sijaisperheen vanhempia isäksi ja äidiksi - näissä tapauksissa ovat biovanhemmatkin paljon mukana lapsen elämässä. Sellaisissa toistaiseksi tehdyissä sijoituksissa, joissa kotiutumisennuste on huono, eikä lapsi välttämättä edes tapaa biologisia vanhempiaan, on lapselle luonnollista pitää sijaiskotia kotinaan ja sijaiskodin vanhempia vanhempinaan - mikä ei poista sitä tosiasiaa, että lapsi tietää biologisen äitinsä synnyttäneen itsensä ja myöhemmin ymmärtää biologisen isänsäkin roolin elämänsä alkamisessa.
Yritättekö te sijaisvanhemmat nyt kertoa vastustavanne afrikkalaistyylisen yhteisöllisyyden ja laajennetun perheen sekä jaetun vanhemmuuden mallia Suomessa.
Voimmehan me poimia afrikkalaisuudesta hyvät mallit, ja jättää huonot pois. Katsos, kun me elämme mutenkin aivan erilaisessa yhteiskunnassa, kuin he.
Vastaan, vaikka eivät meille sijoitetut lapset mitenkään salaile olevansa sijoitettuja.
Muiden ihmisten asenteita eivät sijaisperheet tai sijoitetut lapset pysty muuttamaan - jos ihminen on kasvatettu lapsesta asti omassa perheessään tuntemaan ennakkoluuloa kaikkea "vierasta" kohtaan, niin minkäs sille voi ?
Lapsi, joka on kerran saanut kuulla olevansa huonompi kuin muut (tositarinaa opettajan suusta : "niin, sinuthan on sijoitettu") ei välttämättä halua tuoda asiaa esille.
Näillä lapsilla on usein synnynnäinen häpeän tunne, joka johtuu siitä, että heidän biologiset vanhempansa eivät ole kyenneet tarjoamaan heille heidän varhaisimpina elinkuukausinaan sitä turvaa ja huolenpitoa, johon ihmisen itsetunto ja omanarvontunto perustuu. Jos lapsen perusolettamus on "olen huono, en kelpaa mihinkään", niin ei tarvita kuin katse ja lapsi kokee häpeää.
Onneksi olkoon, olet juuri tajunnut asian ytimen...kai;)
Mitkä ovat afrikkalaisuudessa ne hyvät mallit, jotka haluat poimia Suomeen? Entä mitkä ovat ne huonot mallit, jotka jättäisit pois?
on kokonaisuudessaan kaukaa haettu. Afrikassa ne perheet elävät saman katon alla, tai vähintäänkin samassa pihapiirissä. Suomessa sijarit ja biot elävät erillään toisistaan, niin että arkipäivässä se sijari on lapsen läheisin henkilö. Eli en sinänsä näkisi mitään yhteyttä asioilla. Enkä ymmärrä, miksi sieltä(Afrikasta) pitäisi hakea mallia? Jos katsot, että tämä nykyinen on sieltä, niin mitä sitten? Nythän ei olla ostamassa yhteiskuntamallia Afrikasta, eli meidän ei tarvitse tehdä mitään valintoja.
Yhteisöllisyys ja jaettu vanhemmuus ei ole teidän sijareiden päätöksen vallassa. Sossut ovat sen teille lanseeranneet ja he sitä teiltä edellyttävät. Sossut edellyttävät teidän pitävän suhteita yllä sijaislasten biologisiin vanhempiin ja -sukuihin ja yhdessä näiden kanssa kasvattavan sijaislapsia aivan kuten vanha afrikkalainen sananlaskukin sanoo, "yhden lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä". Toimeksiannossanne perusteella ette voi kieltäytyä afrikkalaistyylisestä yhteisöllisyydestä ja jaetusta vanhemmuudesta menettämättä toimeksiantosopimustanne.
Omalta osaltanne ja vapaasta tahdostanne kuitenkin edesautatte yli toimeksiantosopimuksen ehtojenkin afrikkalaista moniäitikulttuuria asettumalla alttiiksi äitittelylle, jolloin sijaislapselle afrikkalaisen lapsen tavoin hämärtyy ja laajenee äiti-käsite kattamaan kaksi naisihmistä samoin kuin Afrikassa jossa sielläkin lapsella on monta äitiä ikivanhojen afrikkalaisten perinteiden mukaisesti tosin. Sensijaan meidän kulttuurissamme tämä usean samanaikaisesti pidettävän äidin tarina on uusi. Kun sossut esittävät tämän menetelmän hyväksymistä ja pyytävät bioäitiä antamaan lapselleen jakaa äitiin suunnatut tuntee myös hoitajalle, he varmaan toivovat sijaislapsen näin saavuttavan afrikkalaislapsen onnen.
Valitettavasti yhteisössämme, on vanhempia, jotka eivät hallitse vanhemmuuttaan ja näin lapsille täytyy etsiä vanhemmat, jotka sen tekevät. Ja jos se tuntuu afrikkalaiselle, niin mitä sitten? Tarkoitus ei kuitenkaan ole ottaa afrikkalaisuutta Suomeen. Vaan tarkoituksena on saada lapselle turvattu lapsuus, kun omat vanhemmat ovat siinä epäonnistuneet.
Edelleenkin esimerkkisi on kaukaa haettu; afrikkalaisen lapsen elinympäristö on hyvin kaukana suomalaislapsen vastaavasta.
Suomessa on kahdentyyppistä perhekulttuuria nyt. Tavisperheet (perinteiset siis) ja sijaisperheet, joiden jäsenet sijareiden omia lapsia myöten elävät afrikkalaisen laajennetun perheen tapaan yhteisöllisesti jaettua vanhemmuutta noudattaen ja rinnakkaisäitejen sykermässä.
???????
Eikö afrikassa muka arvosteta naisia? Olen ymmärtänyt, että heidän kulttuurinsa on matriarkaalisempi kuin meidän.