Muuntogeeniset riisierät

"Ja aivan turhaan. Mikä on ko. toimenpiteen varsinainen hyöty?"

Että noudatetaan lainsäädäntöä ja annetaan kuluttajalle oikeus valita mitä syö.

"Kustannuksina ainakin arvonsa menettänyt erä riisiä eli menettejä rajoja, jotka kyseinen firma perii kyllä myöhemmin asiakkailtaan muissa tuotteissa."

Oma on mokansa, että työntää markkinoille laittomia tuotteita. Yhtä lailla laitonta olisi, jos tuote sisältäisi vaikka DDT:tä. Tyhmä yritys ei selvitä mitä raaka-aineita käyttää. Sen kannattaa myös sälyttää kustannus raaka-aineen myyjäyhtiölle, jotta ne ottaisivat jatkossa aiheen tosissaan. Tai vaihtaa raaka-aineen toimittajaa.

"Onko yksikään riisinsyöjä saanut mitään terveydellisiä haittoja geenimuunnellusta riisistä? Todisteita esille!"

Heh, todisteitapa tosinkin. Näitä gm-riisilajikkeita, kun ei ole tutkittu lainkaan vaikutuksiltaan ihmisiin tai eläimiin. Eikä ole myöskään yhtäkään pitkäaikaista ihmistestausta millään gm-elintarvikkeilla tehty.

Kansainvälisesti on myös käytössä Rion sopimuksen pohjalta ennaltavarautumisen periaate, joka velvoittaa todistamaan uuden biologisesti riskialttiin tuotteen juuri niin päin, että sen turvallisuus täytyy todistaa eikä toisin päin.

"GM-vouhotus on jo aikaa sitten saanut uskonnollisia piirteitä."

En tiedä mitä tarkoitat gm-vouhotuksella. Mutta, kun vaaditaan tieteellistä näyttöä turvallisuudesta eikä pitäydytä mystiikassa tai uskonnollisissa argumenteissa on vouhottamisväite argumentun ad hominem.

Gm-proponenteilla on myös usein hyvin tieteellisuskonnollisia puolustuspuheenvuoroja. Onko se vouhottamista vai ainostaan terveydestä ja ympäristöstä huolehtiminen?

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus eettisiin valintoihin ja siksi esimerkiksi keinotekoiset gm-kynnysarvot (eli esim. 0,9% gm-pitoisuutta sallitaan kaikissa tavanomaisissa tuotteissa) ovat ongelmallisia.

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

"Ja aivan turhaan. Mikä on ko. toimenpiteen varsinainen hyöty?"

Että noudatetaan lainsäädäntöä ja annetaan kuluttajalle oikeus valita mitä syö.

"Kustannuksina ainakin arvonsa menettänyt erä riisiä eli menettejä rajoja, jotka kyseinen firma perii kyllä myöhemmin asiakkailtaan muissa tuotteissa."

Oma on mokansa, että työntää markkinoille laittomia tuotteita. Yhtä lailla laitonta olisi, jos tuote sisältäisi vaikka DDT:tä. Tyhmä yritys ei selvitä mitä raaka-aineita käyttää. Sen kannattaa myös sälyttää kustannus raaka-aineen myyjäyhtiölle, jotta ne ottaisivat jatkossa aiheen tosissaan. Tai vaihtaa raaka-aineen toimittajaa.

"Onko yksikään riisinsyöjä saanut mitään terveydellisiä haittoja geenimuunnellusta riisistä? Todisteita esille!"

Heh, todisteitapa tosinkin. Näitä gm-riisilajikkeita, kun ei ole tutkittu lainkaan vaikutuksiltaan ihmisiin tai eläimiin. Eikä ole myöskään yhtäkään pitkäaikaista ihmistestausta millään gm-elintarvikkeilla tehty.

Kansainvälisesti on myös käytössä Rion sopimuksen pohjalta ennaltavarautumisen periaate, joka velvoittaa todistamaan uuden biologisesti riskialttiin tuotteen juuri niin päin, että sen turvallisuus täytyy todistaa eikä toisin päin.

"GM-vouhotus on jo aikaa sitten saanut uskonnollisia piirteitä."

En tiedä mitä tarkoitat gm-vouhotuksella. Mutta, kun vaaditaan tieteellistä näyttöä turvallisuudesta eikä pitäydytä mystiikassa tai uskonnollisissa argumenteissa on vouhottamisväite argumentun ad hominem.

Gm-proponenteilla on myös usein hyvin tieteellisuskonnollisia puolustuspuheenvuoroja. Onko se vouhottamista vai ainostaan terveydestä ja ympäristöstä huolehtiminen?

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus eettisiin valintoihin ja siksi esimerkiksi keinotekoiset gm-kynnysarvot (eli esim. 0,9% gm-pitoisuutta sallitaan kaikissa tavanomaisissa tuotteissa) ovat ongelmallisia.

Lue lisää

Kuka sen aloitti, Linné? Ollaan skruudattu muunnettuja safkoja 200 vuotta. Höh!

ajattelevafossiili kirjoitti:

Kuka sen aloitti, Linné? Ollaan skruudattu muunnettuja safkoja 200 vuotta. Höh!

Jos väität valinta- ja risteytysjalostuksen olevan jotain samaa, kuin muuntogeenitekniikan olet pahasti väärässä luulossa.

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

Jos väität valinta- ja risteytysjalostuksen olevan jotain samaa, kuin muuntogeenitekniikan olet pahasti väärässä luulossa.

Risteytyksen tai satunnaismutageneesin lopputulos on aina vähän arpapeliä. Jatkojalostukseen ja -tuotantoon valitaan ne, mitkä näyttää ja maistuu hyvältä, on satoisa - siis taloudellisesti kannattava. Ei niitä sen perusteellisemmin tutkita. Eikä kukaan vaadikaan.

Geenimuuntelussa tiedetään tarkkaan, mitä on muutettu ja mitä muutoksella halutaan saada aikaan. Osataan ja tarkkaan tutkitaan muutoksen aiheuttamat seuraamukset.

hallittu muutos kirjoitti:

Risteytyksen tai satunnaismutageneesin lopputulos on aina vähän arpapeliä. Jatkojalostukseen ja -tuotantoon valitaan ne, mitkä näyttää ja maistuu hyvältä, on satoisa - siis taloudellisesti kannattava. Ei niitä sen perusteellisemmin tutkita. Eikä kukaan vaadikaan.

Geenimuuntelussa tiedetään tarkkaan, mitä on muutettu ja mitä muutoksella halutaan saada aikaan. Osataan ja tarkkaan tutkitaan muutoksen aiheuttamat seuraamukset.

Lue lisää

Risteytysjalos tai jo käsittääkseni lähes lopetettu (kulta-aika 60-70-luvuilla) mutageneesijalostus eivät saa aikaan sellaisia lisääntymiskykyisiä muutoksia, joita gm-tekniikalla saadaan aikaan tuomalla geenejä täysin eri lajeista.


Geenimuuntelussa ei todellakaan tiedetä tarkkaan mitä tehdään, vain teoriassa. Markkinoilla olevista gm-lajikkeista on löydetty useita geeninpätkiä, jotka ovat sinne eksyneet labrassa eikä yhtiöillä ole tietoa miten ja mikä niiden merkitys kasvissa on.

Gm-tekniikat aiheuttavat myös laajoja mutaatioita tahattomasti: http://www.econexus.info/pdf/ENx-Genome-Scrambling-Report.pdf

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

Risteytysjalos tai jo käsittääkseni lähes lopetettu (kulta-aika 60-70-luvuilla) mutageneesijalostus eivät saa aikaan sellaisia lisääntymiskykyisiä muutoksia, joita gm-tekniikalla saadaan aikaan tuomalla geenejä täysin eri lajeista.


Geenimuuntelussa ei todellakaan tiedetä tarkkaan mitä tehdään, vain teoriassa. Markkinoilla olevista gm-lajikkeista on löydetty useita geeninpätkiä, jotka ovat sinne eksyneet labrassa eikä yhtiöillä ole tietoa miten ja mikä niiden merkitys kasvissa on.

Gm-tekniikat aiheuttavat myös laajoja mutaatioita tahattomasti: http://www.econexus.info/pdf/ENx-Genome-Scrambling-Report.pdf

Lue lisää

Jo on asiantuntija. Geenit eikä etenkään niiden pätkät toimi yksikseen missään. Ei edes alkuperäis isännässä.

tarkista tietosi kirjoitti:

Jo on asiantuntija. Geenit eikä etenkään niiden pätkät toimi yksikseen missään. Ei edes alkuperäis isännässä.

Kyllä DNA-sekvensseillä, jotka joskus ovat geenejä, joskus säätelyosia, on ihan omaakin elämää. Joskus ne vaikuttavat ihan eri puolella genomia olevaan geeniin, joskus viereiseen sekvenssiin jne.

Esimerkiksi transposonien ('hyppivät geenit') tutkimus on osoittanut geenitekniikassa 70-90-luvuilla tehtyjen perusolettamuksien olevan paljon monimutkaisempia ja asettavat väitteet geeniteknikkojen varmuudesta geenien toiminnasta kyseenalaiseksi.

Varsinkin mikrobien evoluutio on nimenomaan sitä, että ne ovat ottaneet DNA-pätkiä ympäristöstään, muista eliöistä tai irrallisia, ja sitten niidem genomissa pätkillä voi olla suuria merkityksiä eliöiden toiminnalle.

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

Kyllä DNA-sekvensseillä, jotka joskus ovat geenejä, joskus säätelyosia, on ihan omaakin elämää. Joskus ne vaikuttavat ihan eri puolella genomia olevaan geeniin, joskus viereiseen sekvenssiin jne.

Esimerkiksi transposonien ('hyppivät geenit') tutkimus on osoittanut geenitekniikassa 70-90-luvuilla tehtyjen perusolettamuksien olevan paljon monimutkaisempia ja asettavat väitteet geeniteknikkojen varmuudesta geenien toiminnasta kyseenalaiseksi.

Varsinkin mikrobien evoluutio on nimenomaan sitä, että ne ovat ottaneet DNA-pätkiä ympäristöstään, muista eliöistä tai irrallisia, ja sitten niidem genomissa pätkillä voi olla suuria merkityksiä eliöiden toiminnalle.

Lue lisää

Oletko tutustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu "tarpeettomien geenien" häviämistä organismeista? Mikäli organismi 'ottaa ympäristöstään' jonkin geenin (tai se siirretään siihen), niin sillä geenillä pitää olla jotain positiivista vaikutusta yksilölle, jotta se geeni säilyisi populaatiossa. Mikäli geenillä ei ole vaikutusta tai se on jopa yksilölle haitallinen, niin silloin se geeni poistuu populaatiosta varsin nopeasti - survival of the fittest.

Lisäksi et näytä osaavan arvioida todennäköisyyksiä erinäisille asioille. Geenien siirtäminen organismista toiseen on varsin työlästä jopa laboratoriossa, jossa kaikki yksittäiset olosuhteet pyritään muokkaamaan optimaalisiksi geenin siirrolle. Luonnossa toki tapahtuu spontaaneja geenin siirtymisiä, mutta eliölle hyödyllisiä ja populaatiossa säilyviä geeninsiirtymisiä tapahtuu vain yksittäisiä kertoja tuhansien vuosien aikana. Jos geenit voisivat siirtyä eliöistä toisiin helpommin, niin luonnostahan pitäisi silloin löytyä päivittäin uusia eliölajeja, mutta ainakin minä olen viime aikoina kuullut uutisia vain sukupuutoista.

Lisäksi viittauksesi transposoneihin ei liity tähän aiheeseen mitenkään. Ne 'hyppivät' vain genomin sisällä eivätkä genomien välillä eliöstä toiseen. Viittaat myös bakteerien tapaan kerätä DNA:ta ympäristöstään väärällä tavalla. Bakteerit eivät missään tapauksessa säilytä genomissaan mitään ylimääräistä painolastia, kuten 'rikkakasvimyrkyltä suojaavaa geeniä'.

molekyylibiologi kirjoitti:

Oletko tutustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu "tarpeettomien geenien" häviämistä organismeista? Mikäli organismi 'ottaa ympäristöstään' jonkin geenin (tai se siirretään siihen), niin sillä geenillä pitää olla jotain positiivista vaikutusta yksilölle, jotta se geeni säilyisi populaatiossa. Mikäli geenillä ei ole vaikutusta tai se on jopa yksilölle haitallinen, niin silloin se geeni poistuu populaatiosta varsin nopeasti - survival of the fittest.

Lisäksi et näytä osaavan arvioida todennäköisyyksiä erinäisille asioille. Geenien siirtäminen organismista toiseen on varsin työlästä jopa laboratoriossa, jossa kaikki yksittäiset olosuhteet pyritään muokkaamaan optimaalisiksi geenin siirrolle. Luonnossa toki tapahtuu spontaaneja geenin siirtymisiä, mutta eliölle hyödyllisiä ja populaatiossa säilyviä geeninsiirtymisiä tapahtuu vain yksittäisiä kertoja tuhansien vuosien aikana. Jos geenit voisivat siirtyä eliöistä toisiin helpommin, niin luonnostahan pitäisi silloin löytyä päivittäin uusia eliölajeja, mutta ainakin minä olen viime aikoina kuullut uutisia vain sukupuutoista.

Lisäksi viittauksesi transposoneihin ei liity tähän aiheeseen mitenkään. Ne 'hyppivät' vain genomin sisällä eivätkä genomien välillä eliöstä toiseen. Viittaat myös bakteerien tapaan kerätä DNA:ta ympäristöstään väärällä tavalla. Bakteerit eivät missään tapauksessa säilytä genomissaan mitään ylimääräistä painolastia, kuten 'rikkakasvimyrkyltä suojaavaa geeniä'.

Lue lisää

Olen tutustunut ohimennen myös noihin tutkimuksiin. Ongelmana on, että kukaan ei osaa sanoa mitä merkitystä milläkin sekvenssillä on eliölle. Esimerkiksi herbisiditoleranssigeenit ovat myös muuttaneet kasvin ligniinipitoisuutta muuttaen sen selviytymistä ja tuholaisalttiutta.

Ihmisten ja kasvien genomeissa on myös paljon sinne tutkijoiden arvioiden mukaan evoluution aikana uinumaan jääneitä geenin pätkiä. Niillä ei ehkä juuri nyt ole merkitystä, mutta ne saattavat aktivoitua GMOsta peräisin olevan synteettisen geenin käydessä tai jäädessä genomiin.


Mitä tulee todennäköisyyksiin ovat erityisesti bakteereita tutkivat norjalaiset GENOK:n tutkijat esittäneet, että geenisiirtymän olevan huomattavasti oletettua yleisempää. Kyse on nykyisten tutkimusmenetelmien puutteista ettei niitä löydetä, sillä maassakin on niin monia miljoonia bakteereita. Ja kuitenkin yhdessä tullut geenimuunnos saattaa moninkertaistua hetkessä ja muuttua merkittäväksi.

Itse sekoitat nyt asioita. Yksittäisten geenien siirtymä ei korkeammilla eläimillä merkitse uuden lajin syntymistä.

Huvittavaa, että gm-proponentit muutama vuosi sitten kiistivät horisontaalisen geenisiirtymän. Kun se on osoitettu hyvin mahdolliseksi aletan puhua, että se on merkityksetön. Mitä seuraavaksi?

Viittasin transposoneihin nimenomaan genomin sisäisenä toimintana, kunhan luet ilman värilaseja aikaisemman tekstini. Se on osoitus siitä, että genomi on muuttuva ja geenien toiminta paljon geenitekniikan virheellistä paradigmaa: yksi geeni, yksi proteiini - monimutkaisempaa.

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

Olen tutustunut ohimennen myös noihin tutkimuksiin. Ongelmana on, että kukaan ei osaa sanoa mitä merkitystä milläkin sekvenssillä on eliölle. Esimerkiksi herbisiditoleranssigeenit ovat myös muuttaneet kasvin ligniinipitoisuutta muuttaen sen selviytymistä ja tuholaisalttiutta.

Ihmisten ja kasvien genomeissa on myös paljon sinne tutkijoiden arvioiden mukaan evoluution aikana uinumaan jääneitä geenin pätkiä. Niillä ei ehkä juuri nyt ole merkitystä, mutta ne saattavat aktivoitua GMOsta peräisin olevan synteettisen geenin käydessä tai jäädessä genomiin.


Mitä tulee todennäköisyyksiin ovat erityisesti bakteereita tutkivat norjalaiset GENOK:n tutkijat esittäneet, että geenisiirtymän olevan huomattavasti oletettua yleisempää. Kyse on nykyisten tutkimusmenetelmien puutteista ettei niitä löydetä, sillä maassakin on niin monia miljoonia bakteereita. Ja kuitenkin yhdessä tullut geenimuunnos saattaa moninkertaistua hetkessä ja muuttua merkittäväksi.

Itse sekoitat nyt asioita. Yksittäisten geenien siirtymä ei korkeammilla eläimillä merkitse uuden lajin syntymistä.

Huvittavaa, että gm-proponentit muutama vuosi sitten kiistivät horisontaalisen geenisiirtymän. Kun se on osoitettu hyvin mahdolliseksi aletan puhua, että se on merkityksetön. Mitä seuraavaksi?

Viittasin transposoneihin nimenomaan genomin sisäisenä toimintana, kunhan luet ilman värilaseja aikaisemman tekstini. Se on osoitus siitä, että genomi on muuttuva ja geenien toiminta paljon geenitekniikan virheellistä paradigmaa: yksi geeni, yksi proteiini - monimutkaisempaa.

Lue lisää

En tainnut aikaisemmin täysin ymmärtää mitä tarkoitit transposoni-viittauksella. Siinä olet erittäin oikeassa että yksittäisten geenien vaikutus eliölle on hyvin monimutkainen prosessi. Tässä hyvä sivu kaikille niille, jotka edelleen luulevat että 1 geeni = 1 proteiini http://www.tsv.fi/TTAPAHT/003/portin.htm

Yksittäisten geenien siirtymisellä ja uusien lajien syntymisellä tarkoitin sitä, että yksittäiset geenisiirtymät johtaisivat kumuloituessaan lajiutumiseen. Siis missään vaiheessa en väittänytkään yhden geenin siirtymisen johtavan uuteen lajiin. Geenien siirtyminen eukaryooteista prokaryootteihin on todellisuudessa hyvin hidasta ja harvinaista. Tästä hyvä osoitus on se, että ihmisessä elää 10-kertaa enemmän bakteerisoluja kuin ihmissoluja. Silti bakteerit säilyvät bakteereina, koska niille ei ole mitään hyötyä vastaanottaa ihmisen geenejä.

Olen kanssasi samaa mieltä myös siinä, ettei nyt vielä ole aika ottaa kaikkia GMO-tekniikoiden mahdollistamia sovellutuksia rajoittamatta käyttöön. Mutta toisaalta vastustan myös GMO-tekniikoiden käytön totaalista kieltämistä. Olen siis lähinnä kannalla "maltti on valttia."

Minun mielestäni moderneja jalostustekniikoita voitaisiin Suomessakin käyttää jo nyt enemmän perinteisen jalostuksen tukena ja tehostamisena: Siirrettäessä "maukkaita pieniä omenoita" tuottavaan kantaan "pahanmakuisia isoja omenoita" tuottavasta kannasta "isoja"-geeni aikaansaataisiin lajike, joka tuottaisi "maukkaita isoja omenoita". Sama lopputulos voitaisiin tietysti saada tehtyä perinteisillä risteytyksilläkin, mutta samalla uuteen lajikkeeseen voisi siirtyä ei-toivottuja ominaisuuksia. Kun geenisiirto tehtäisiin kohdennetusti, tältä ongelmalta voitaisiin välttyä.

Lajirajojen yli tapahtuvia geenien siirtoja (mitä luonnossa vastaa horisontaalinen geenisiirtymä) pitäisi minunkin mielestäni tehdä vain hyvin vähäisissä määrin. Lisäksi tällöin pitäisi tehdä riskianalyysit erityisen tarkasti ja siirrettävien geenien tulisi olla jo entuudestaan hyvin tarkasti tunnettuja. Tähän mennessä tehdyistä "lajirajat ylittävistä" GMO-sovellutuksista pidän erityisen hyvinä Golden Rice ja Huomen-lehmä -projekteja.

Toivoisin että nämä esimerkit saisivat GMO-asioihin "ylikriittisesti" suhtautuvat ihmiset näkemään myös ne positiiviset puolet uuden teknologian tuomassa kehityksessä. Tällä hetkellä "puolustajat" ja "vastustajat" kun tuntuvat olevan mielipiteinensä niin kaukana toisistaan, ettei rakentavaa keskustelua pysty kunnolla muodostumaan.

molekyylibiologi kirjoitti:

En tainnut aikaisemmin täysin ymmärtää mitä tarkoitit transposoni-viittauksella. Siinä olet erittäin oikeassa että yksittäisten geenien vaikutus eliölle on hyvin monimutkainen prosessi. Tässä hyvä sivu kaikille niille, jotka edelleen luulevat että 1 geeni = 1 proteiini http://www.tsv.fi/TTAPAHT/003/portin.htm

Yksittäisten geenien siirtymisellä ja uusien lajien syntymisellä tarkoitin sitä, että yksittäiset geenisiirtymät johtaisivat kumuloituessaan lajiutumiseen. Siis missään vaiheessa en väittänytkään yhden geenin siirtymisen johtavan uuteen lajiin. Geenien siirtyminen eukaryooteista prokaryootteihin on todellisuudessa hyvin hidasta ja harvinaista. Tästä hyvä osoitus on se, että ihmisessä elää 10-kertaa enemmän bakteerisoluja kuin ihmissoluja. Silti bakteerit säilyvät bakteereina, koska niille ei ole mitään hyötyä vastaanottaa ihmisen geenejä.

Olen kanssasi samaa mieltä myös siinä, ettei nyt vielä ole aika ottaa kaikkia GMO-tekniikoiden mahdollistamia sovellutuksia rajoittamatta käyttöön. Mutta toisaalta vastustan myös GMO-tekniikoiden käytön totaalista kieltämistä. Olen siis lähinnä kannalla "maltti on valttia."

Minun mielestäni moderneja jalostustekniikoita voitaisiin Suomessakin käyttää jo nyt enemmän perinteisen jalostuksen tukena ja tehostamisena: Siirrettäessä "maukkaita pieniä omenoita" tuottavaan kantaan "pahanmakuisia isoja omenoita" tuottavasta kannasta "isoja"-geeni aikaansaataisiin lajike, joka tuottaisi "maukkaita isoja omenoita". Sama lopputulos voitaisiin tietysti saada tehtyä perinteisillä risteytyksilläkin, mutta samalla uuteen lajikkeeseen voisi siirtyä ei-toivottuja ominaisuuksia. Kun geenisiirto tehtäisiin kohdennetusti, tältä ongelmalta voitaisiin välttyä.

Lajirajojen yli tapahtuvia geenien siirtoja (mitä luonnossa vastaa horisontaalinen geenisiirtymä) pitäisi minunkin mielestäni tehdä vain hyvin vähäisissä määrin. Lisäksi tällöin pitäisi tehdä riskianalyysit erityisen tarkasti ja siirrettävien geenien tulisi olla jo entuudestaan hyvin tarkasti tunnettuja. Tähän mennessä tehdyistä "lajirajat ylittävistä" GMO-sovellutuksista pidän erityisen hyvinä Golden Rice ja Huomen-lehmä -projekteja.

Toivoisin että nämä esimerkit saisivat GMO-asioihin "ylikriittisesti" suhtautuvat ihmiset näkemään myös ne positiiviset puolet uuden teknologian tuomassa kehityksessä. Tällä hetkellä "puolustajat" ja "vastustajat" kun tuntuvat olevan mielipiteinensä niin kaukana toisistaan, ettei rakentavaa keskustelua pysty kunnolla muodostumaan.

Lue lisää

Olen iloinen, että sain selitettyä asian selvemmin.

En ole totaalisen vastaan geenitekniikkaa. Näen geenitekniikan kiehtovana välineenä selvittää elämää.

Geenitietoa voitaisiin myös hyvin käyttää avuksi perinteisessä jalostuksessa, merkkigeenien avulla. MTT onkin käyttänyt esim. naudan lypsyominaisuuksien jalostuksessa merkkigeenejä onnistuneesti.

Mutta geeninsiirtojen tulisi vielä jäädä laboratoriokokeiluhin pitkän aikaa. Geenien ja siirtogeenitekniikan työkaluja tulisi tutkia perustutkimuksena vielä useita vuosia ilman suoraa kaupallistamistarkoitusta.

Mielestäni esitetyt väitteet (ja niiden realisoituminen erit.) gm-kasveista saatavista eduista eivät ole riittävä peruste geenitekniikan nopeaan käyttöönottoon ennen, kuin tietoa on enemmän.

Toivon siis sinulle ja monille muillekin julkista rahoitusta tutkimukseen, että kaupallistamiseen tähtääviä tuotteita ei tarvitsisi tuottaa suurella riskillä.

...

en ostais........ kirjoitti:

...

...et osaa perustella päätöstäsi.

Taidat olla yksi niitä uskonnollistyyppisen GM-pelottelun uhreja.

ei peloteltu kirjoitti:

...et osaa perustella päätöstäsi.

Taidat olla yksi niitä uskonnollistyyppisen GM-pelottelun uhreja.

GMO-ruoalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan se vaikuttaa ihmisen ruumiiseen -ei sieluun.

kaalto kirjoitti:

GMO-ruoalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan se vaikuttaa ihmisen ruumiiseen -ei sieluun.

"GMO-ruoalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan se vaikuttaa ihmisen ruumiiseen -ei sieluun."

Millä tavoin vaikuttaa? Vaikuttaako muulla tavoin kuin vastaava muuntelematon?

Todisteita, jos vastauksesi jälkimmäiseen kysymykseen on kyllä!

Minun tietooni ei tullut yhtä ainutta haittavaikutusta.

....aivan kuin sanot... Tietyt friikit vaan jaksaa jauhaa ja pelotella asialla, koska siinä on sana GEENI, asian on pakko olla paha ja kansa saadaan helposti puolelle.. Nämä pelkäävät että geenimuuntelulla saadaan ratkaistua ruokaongelmia ja näin heille ei jää valittamisenaihetta... Entiedä miten he uskaltavat syödä tavallista GEENEJÄ sisältävää ruokaa...tai perunaa ja porkkanaa samaan aikaan... siinähän kahden lajin geenit on samaan aikaan mahassa...

"Pelotta ihmiset syö kaikkia uusia hedelmiä ja ulkomailta tuotuja juttuja, jotka sisältää ties mitä, mitä ei ole ennen syönyt. Kyllä niillekin voi olla allerginen."

Juu. Itsellänikin on paljon allergioita.
Mutta harvan allergia on heti tappava.
Syöminen on käytännössä ainoa tapa saada selville
kelpaako uusi tuote itselle syötäväksi tai ei.