Hirsitalon tiivistäminen

lahottaa? On tainnut olla rakennuskorjausneuvojalla jotain muutakin rakenteellista vikaa jos noin on käynyt?

ne hirret kirjoitti:

lahottaa? On tainnut olla rakennuskorjausneuvojalla jotain muutakin rakenteellista vikaa jos noin on käynyt?

Lahovauriot harvemmin johtuvat vain yhdestä syystä, yleensä se on useamman asian summa.
Esimerkiksi olen nähnyt täysin terveitä höyrysululla varustettuja hirsitaloja tai sateen säännöllisesti kastelemia, täysin terveitä hirsiaittoja. Silti joskus koko rossipohjaisen lattian voi lahotta se, että talo on savimaassa, alavalla paikalla ja ruusupensaiden ympäröimänä (liian korkea kosteusprosentti eikä ilma kulje riittävästi).

Ikkunan alapuolet ja alimmat hirret ovat kai yleisimmät lahopaikat. Molemmissa tapauksissa vesi voi tulla rakennusvirheestä johtuen valumalla, mutta vielä yleisemmin laho johtuu siitä, että ikkunan alle muodostuu kastepiste, lämpimän sisäilman jäähtyessä seinän sisässä.

Alimman hirren kohdalla kastepiste syntyy siksi, että kivijalka varaa hirttä paremmin kylmää ja lämmintä, jonka vuoksi ilman lämmitessä kylmään kivijalkaan kondensoituu vesipisaroita.
(kapillaarinen veden nousu on sitten ihan eri juttu).
Molemmissa tapauksissa hirsi kestää tällaisen pienen kondensoitumisen, mikäli hirsi pääsee tuulettumaan.
Jos kivijalan ja alimman hirren tiivistää liian tiiviiksi, hirsi lahoaa (ellei rakennuspaikka ole eritysen tuulinen tai jokin muu ilmiö tehostaa tuuletusta).

Jussi P. kirjoitti:

Lahovauriot harvemmin johtuvat vain yhdestä syystä, yleensä se on useamman asian summa.
Esimerkiksi olen nähnyt täysin terveitä höyrysululla varustettuja hirsitaloja tai sateen säännöllisesti kastelemia, täysin terveitä hirsiaittoja. Silti joskus koko rossipohjaisen lattian voi lahotta se, että talo on savimaassa, alavalla paikalla ja ruusupensaiden ympäröimänä (liian korkea kosteusprosentti eikä ilma kulje riittävästi).

Ikkunan alapuolet ja alimmat hirret ovat kai yleisimmät lahopaikat. Molemmissa tapauksissa vesi voi tulla rakennusvirheestä johtuen valumalla, mutta vielä yleisemmin laho johtuu siitä, että ikkunan alle muodostuu kastepiste, lämpimän sisäilman jäähtyessä seinän sisässä.

Alimman hirren kohdalla kastepiste syntyy siksi, että kivijalka varaa hirttä paremmin kylmää ja lämmintä, jonka vuoksi ilman lämmitessä kylmään kivijalkaan kondensoituu vesipisaroita.
(kapillaarinen veden nousu on sitten ihan eri juttu).
Molemmissa tapauksissa hirsi kestää tällaisen pienen kondensoitumisen, mikäli hirsi pääsee tuulettumaan.
Jos kivijalan ja alimman hirren tiivistää liian tiiviiksi, hirsi lahoaa (ellei rakennuspaikka ole eritysen tuulinen tai jokin muu ilmiö tehostaa tuuletusta).

Lue lisää

Jotenkin tuntuu, että onkohan niin - oli sitten kyseessä mikä tahansa rakennus - että johonkin väkisinkin syntyy kondenssipinta tai kastepiste ilman kondenssipintaa, kun ulkona kuitenkin on usein kylmempi ilma kuin sisällä?
Väkisinkin lämpötila laskee kun lähestytään ulkoilmaa, sitten jos vettä on riittävästi ilmassa niin sitenhän se tiivistyy kun lämpötila laskee riittävästi? Mikä avuksi?
Kosteuspitoisuudetkin vaihtelevat ilmassa ja kosteus liikkuu jatkuvasti.

Mihin kastepiste kannattaisi "yrittää ohjata"
1) hirsiseinässä?
2) tavallisessa puutalon seinässä
jotta pääsisi tuulettumaan ja kuivamaan ajoissa.

Väkisinkin tuntuu, että puuosa on pakko aina laittaa kivijalan päälle, vaikka kivijalka aina jossakin vaiheessa on altis kondenssille kun se lämpenee niin hitaasti...? Monimutkaista!

Ei ole mitään erityistä syytä miksi uretaanilla ei voisi tiivistää ikkunan karmeja hirsitalossa.Ellei syyksi lasketa muoviperustaista materiaalia perinteisessä puussa.

Teitin rakennuskorjaus neuvojanne on neuvonutvirheellisesti tai olette tulkinneet väärin.

Jussi P. kirjoitti:

Lahovauriot harvemmin johtuvat vain yhdestä syystä, yleensä se on useamman asian summa.
Esimerkiksi olen nähnyt täysin terveitä höyrysululla varustettuja hirsitaloja tai sateen säännöllisesti kastelemia, täysin terveitä hirsiaittoja. Silti joskus koko rossipohjaisen lattian voi lahotta se, että talo on savimaassa, alavalla paikalla ja ruusupensaiden ympäröimänä (liian korkea kosteusprosentti eikä ilma kulje riittävästi).

Ikkunan alapuolet ja alimmat hirret ovat kai yleisimmät lahopaikat. Molemmissa tapauksissa vesi voi tulla rakennusvirheestä johtuen valumalla, mutta vielä yleisemmin laho johtuu siitä, että ikkunan alle muodostuu kastepiste, lämpimän sisäilman jäähtyessä seinän sisässä.

Alimman hirren kohdalla kastepiste syntyy siksi, että kivijalka varaa hirttä paremmin kylmää ja lämmintä, jonka vuoksi ilman lämmitessä kylmään kivijalkaan kondensoituu vesipisaroita.
(kapillaarinen veden nousu on sitten ihan eri juttu).
Molemmissa tapauksissa hirsi kestää tällaisen pienen kondensoitumisen, mikäli hirsi pääsee tuulettumaan.
Jos kivijalan ja alimman hirren tiivistää liian tiiviiksi, hirsi lahoaa (ellei rakennuspaikka ole eritysen tuulinen tai jokin muu ilmiö tehostaa tuuletusta).

Lue lisää

"Ikkunan alapuolet ja alimmat hirret ovat kai yleisimmät lahopaikat. Molemmissa tapauksissa vesi voi tulla rakennusvirheestä johtuen valumalla, mutta vielä yleisemmin laho johtuu siitä, että ikkunan alle muodostuu kastepiste, lämpimän sisäilman jäähtyessä seinän sisässä."

Muodostuuko kastepiste vain ikkunan alle? Miksi se ei muodostu ikkunan ympärille?

uretaani karmin ja karapuun väliin. Ja laskeutumisen takia sitä ei voi laittaa ikkunan ylä/alapuolelle ainakaan 2-3 vuoteen. Kiinnitettiinkö teillä ikkunarmit suoraan hirteen kiinni?

laitettiin kirjoitti:

uretaani karmin ja karapuun väliin. Ja laskeutumisen takia sitä ei voi laittaa ikkunan ylä/alapuolelle ainakaan 2-3 vuoteen. Kiinnitettiinkö teillä ikkunarmit suoraan hirteen kiinni?

Lue lisää

Uretaani laitetaan ikkunoissa ei karan ja karmin väliin vaan karapuussa kiinni olevan t-laudan ja karmin väliin. Jos t-lauta jätetään pois niin uretaani ottaa kiinni hirren päihin ja estää painumisen.
Termit on vähän epäselviä joskus koska jotkut pitävät t-lautaa ja karaa samana asiana.

Yläpuolelle en suosittele uretaania edes sen parin vuoden jälkeen. Mieluummin villaa.Alapuolelle voi laittaa uretaania koska ikkuna laskee hirren mukana.

ne hirret kirjoitti:

lahottaa? On tainnut olla rakennuskorjausneuvojalla jotain muutakin rakenteellista vikaa jos noin on käynyt?

Saman asian löytää museoviraston korjauskorteista, jos sattuu kiinnostamaan.

Tämä korjausneuvoja on työskennellyt pitkään vanhojen rakennusten korjaamisen parissa ja tutustunut työssään uretaanin aiheuttamiin vaurioihin ikkunan karmien tiivistämisessä.

Meillä oli yksi ainut oikein laho ikkunan poka Syyksi löyti tiivistysmateriaali. Joku oli tiivistänyt ikkunan muovipussilla ja lahio oli tasan tarkkaan siinä missä muovikin. Ei nyt ihan vastaa uretaania, mutta kuitenkin. Muut ikkunat olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa ollakseen yli sata vuotiaita.

tyyliin se kirjoitti:

Uretaani laitetaan ikkunoissa ei karan ja karmin väliin vaan karapuussa kiinni olevan t-laudan ja karmin väliin. Jos t-lauta jätetään pois niin uretaani ottaa kiinni hirren päihin ja estää painumisen.
Termit on vähän epäselviä joskus koska jotkut pitävät t-lautaa ja karaa samana asiana.

Yläpuolelle en suosittele uretaania edes sen parin vuoden jälkeen. Mieluummin villaa.Alapuolelle voi laittaa uretaania koska ikkuna laskee hirren mukana.

Lue lisää

Hirsitalossakin tehdään ikkunan ja oven asennus alapinnastaan "jäykäksi". Siis karmi vaaitaan alapinnan avulla suoraan ja sen jälkeen ristimittaan sivuruuveilla, Yläkarmiin ei kosketa. Kun ikkuna tai ovi käy = liikkuu kunnolla saa alakarmin tai kynnyksen jopa ruuvata ikkuna/ovipenkkiin kiinni. Mikäli alaosaan on jouduttu jättämään passausrakoa voi sen täyttää vaikka uretaanilla. Jos pinta oli suora ja rakoa ei tarvita tulee villaa tai rivettä laittaa tasinen nauha jo asennuksen yhteydessä, jotta kylmäsiltaa ei synny.
Minä en laittaisi karmin sivuille karalautaa vasten uretaania vaan rivettä tai villaa. Jos uretaania laitat siinä tulee olla huolellinen ja varustaa karmiaukko riittävillä pönkäpuilla uretaanin asennuksen ja kuivumisen ajaksi. Muuten voi olla, ettei ikkuna tai ovi aukea kun uretaani on paisuuntuessaan liikuttanut karmia.
Milloinkaan ei saa painumavaraa karmin yläpuollta tiivistää joustamattomalla eristeellä, sillä hirsi elää koko elinikänsä.

kiittää vastauksistanne. Tuli mielikuva, että uretaani ei haittaa, jos hirsivarvit pääsevät tuulettumaan kunnolla. Hyvä.
Uretaanin käyttö vaan tuntui niin kummalta (en ole aiemmin hirsitaloissa tälläistä ratkaisua nähnyt).
Bitumihuopakaistaleetkin on siellä missä pitää.

uretaanilla? kirjoitti:

kiittää vastauksistanne. Tuli mielikuva, että uretaani ei haittaa, jos hirsivarvit pääsevät tuulettumaan kunnolla. Hyvä.
Uretaanin käyttö vaan tuntui niin kummalta (en ole aiemmin hirsitaloissa tälläistä ratkaisua nähnyt).
Bitumihuopakaistaleetkin on siellä missä pitää.

Lue lisää

Tarkennuksena edelliseen kommenttiini.
Mikäli on pakko käyttää isojen rakojen tiivistämiseen PU-massaa, tulee huolehtia, että nämä rakneteet pääsevät hengittämään luonnollisesti sisältä tulevan kosteuden ulos. Itse liitos on neutraali, jos em. olosuhteet toimivat. Näin ei aiheudu home- tai lahohaittoja tästä syystä.
Missään tapauksessa uretaania ei saa käyttää lisäeristeenä hirren ja sen päälle asennettavan ulkovuorin välissä, esim. vanhanmallisten talonpoikaistalojen saneerauksessa.