Tulisitko ?
Loputtomalta tuntuva väsymys,
luomieni alla rahnaava hiekka
ja halu polvistua äärelle vuoren
vain kasvaa.
Ei pitäisi antaa periksi
sille
joka käskee;
" luovuta jo, saat olla heikko "
Ketä minä sitten kuuntelen
ketä ?
Kuoreni alla on itkun lähde.
Pilvet riippuvat alhaalla
yhtä alhaalla
mieleni kanssa.
Siksikö täällä onkin niin pimeää ?
Tulisitko jo
työntämään pilvet pois
ja kutomaan minut tiukasti sinuun ?
Loputtomalta tuntuva väsymys,
luomieni alla rahnaava hiekka
ja halu polvistua äärelle vuoren
vain kasvaa.
Ei pitäisi antaa periksi
sille
joka käskee;
" luovuta jo, saat olla heikko "
Ketä minä sitten kuuntelen
ketä ?
Kuoreni alla on itkun lähde.
Pilvet riippuvat alhaalla
yhtä alhaalla
mieleni kanssa.
Siksikö täällä onkin niin pimeää ?
Tulisitko jo
työntämään pilvet pois
ja kutomaan minut tiukasti sinuun ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tai tuo "loistava" oli väärä kielikuva koska tuo tuntui niin hienon synkältä.
Viimeiset kolme riviä pilasivat hyvän synkkyyden. Siihen saakka oli loistavan synkkää.
Ehkä olen hieman synkällä päällä. mutta nuo rivit tuntuivat niin omakohtaisilta.
Toisaalta tuo lopun pieni (epä)toivon pilkahdus...
Koskaan ei saa (saisi) antaa periksi.
Elähän pistele sydäntäs
eläkä tie siihen huavoja.
Sinullakkii on lupa antoo
itelles anteeks jos siltä tuntuu.
niin,
olihan siinä synkkyyttä,
kieltämättä.
No voih,
huono valinta ne viimeiset rivit.
Mietin rehellisesti sanottuna itsekkin,
miten päätän runoni, ja olisi tainnut olla
sittenkin parempi kokonaisuus ilman noita
mainitsemiasi viimeisiä.
Sepäs se, ei saisi antaa periksi, ja jonkin-
laista toivoa siinä kai yrittelin herätellä.
Kiitti paljon kommentoinnista.
sydämeen taitaa tulla kyllä ihan
pistelemättäkin, luulisin niin.
Anteeksiantoa itselleen, anteeksiantoa
heikkoudelle -
tuntemuksia monenmoisia pitää ihmisen
sisin.
Kiitti zacharias.
ja väsynyt, kuoresi alla on itkun lähde, katso lähteeseen kirkkaaseen siellä silmät näät, ylös nousee ihminen lähteestä, puhu, kerro kaikki mikä sinua painaa, puhu sinä hän kuuntelee ja rakastaa sinut halua omakseen
Mielestäni tätä oli vaikea kommentoida senvuoksi tuli mitä tuli, pää ylväästi pystyyn Rellutar, olet ansainnut elämän kauneuden
Ihailtavan kaunis oli palautteesi,
toivoa herättävä ja rakastavia lauseita,
kiitos niistä.
Pää jos joskus painuukin, niin pitää vaan
sitkeästi yrittää nostaa se, aurinko tulee
aina esiin pilvien alta,
kiitos ystäväni.
Kerroit sen tunteella,,,,Lauantaita sinulle koskelle
niimpä, niin se vaan on tässä elämässä,
ja silloin taitaa syntyä ne tunteellisimmat
runot, ainakin itselläni.
Lauantaita sinne siskoseni, ja onnea sylin
täydeltä.