SISARUS LYÖ

Siis niinkuin huomaat, näpäytyksin ja napautuksin ei pitkälle pötkitä. Nyt otatte jakson jossa annatte niin paljon aikaa isommalle kuin ikinä keksitte, ja sen jälkeen palaatte "normaaliin päiväjärjestykseen" eli tavalliseen määrään huomiota kuullekin perheenjäsenelle. Saatatte saada mukaan pikkuapulaisen joka auttaa äitiä, hakee vie vaippaa jne. Kerro isommalle, että sinä huolehdit yhtä paljon hänestä kuin pienestäkin, ehkä hän ei itse huomaa. Sano että nyt vauva syö, syödään me kohta äidin kanssa yhdessä jotain mitä vauva ei vielä saa syödä jne. Sitten menette hänen valitsemaansa puistoon leikkimään kun vauva nukkuu, ja sinä voit "leikkiä" isomman kanssa. Kun isommalla on leikki kesken, sopikaa että hän leikki sen loppuun esim omassa huoneessa, ja te pidätte huolen että vauva ei silloin utle sinne. Sitten on taas sellaisten leikkien aika, että vauva voi tulla huoneeseen. Opeta vaihtamaan lelu toiseen, eli jos vauvalla jotain mitä isompi haluaa, niin pyydä tarjoamaan toista lelua tilalle. Vauva usein vaihtaa mielellään. Hänellä voi olla leluja, joilla ei saa leikki silloin kun vauva hereillä koska ovat vaarallisia. Otatte ne esille kun vauva nukkuu, ja leluista tulee erittäin kiinnostavia. Nukuttakaa aina isompikin, lukekaa isin kanssa vuorotellen iltasatu tms. ja jutelkaa hetki miten päivä on mennyt, ja mitä kivaa seuraavana päivänä taas tehdään. Jos on tapahtunut lyömisiä, niin ei kiinnitetä huomita liikaa niihin iltapuheissa, vaan kehutaan hyvin menneitä asioita.

Teidän vanhempi lapsi on mustasukkainen; hän kokee vauvan jollain lailla uhkana ja sen takia pyrkii satuttamaan pientä. Tuollainen syliin ottaminen/tiputtaminen on vaarallista mutta 3,5-vuotias lapsi ei tajua kuitenkaan pohjimmiltaan KUINKA vaarallista se on.
En usko että vanhemman lapsen napsauttaminen tässä asiassa auttaa sillä käyttäytymisellään hän vain hakee äitinsä/isänsä huomiota ja jos sitten menet ja napsautat, saattaa olla että hän alkaa käyttäytymään vielä ikävämmin vauvaa kohtaan.
Antakaa aikaa myös esikoiselle, omia pieniä hetkiä.. vaikka iltasatu illalla. Käy kaupassa kahdestaan esikoisen kanssa jos mahdollista ym. pikkujuttuja. Hän huomaa että vaikka taloon onkin tullut vauva, ei häntä silti ole unohdettu eikä hänen tarvitse "kilpailla paikastaan" vauvan kanssa.
Meille syntyi vauveli tuossa alkuvuodesta jolloin esikoinen täytti jo viisi vuotta. Yritin viettää kahdenkeskistä aikaa myös vanhemman lapsemme kanssa mutta se on ihan tosi että kyllä siinä vauvassa on varsinkin alkuajat aikalailla sidoksissa. Mustasukkaisuutta ei kuitenkaan silloin alussa esiintynyt, esikko hoiti vauvaa innoissaan ja muutenkin oli tosi suojeleva häntä kohtaan. Mutta nyt kun on tuo kuopuskin pian kahdeksan kuukautta ja jo liikkuu niin olen huomannut että alkaa esikoisella mustasukkaisuuden piirteitä olemaan käytöksessä. Hänen leluihinsa ei saisi koskea ja kädestä saattaa mennä ottamaan jonkun tavaran pois kesken leikkien. Saattaa myös korottaa ääntä jos vauva itkee koska "minä en jaksa kuunnella tuollaista hirveää itkua". ;) Itsehän hän ei toki koskaan kiukkua. ;) Mutta minusta on ihan tervettä että hieman mustasukkaisuuttakin löytyy, pitäähän sitä nyt omia reviirejään "puolustaa". Kuitenkin hoitaa ja leikkii myös ja pikkuiselle on isoveikka kaikki kaikessa.