Hankintahintaa korkeampi pystyhinta tukilla on herättänyt paljon kummastelua. On kuitenkin olemassa muutamia syitä, jotka puoltavat menettelyä.
Pystykaupoissa voidaan tukin katkonnassa optimoida pituus ja läpimittaluokkien suhteet vastaamaan parhaalla tavalla lopputuotteen mittoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäisen suuren asiakkaan tarpeet näkyvät usein sille tavaraa toimittavan sahan katkontaohjeissa. Pystykauppojen korjuussa voidaan haluttuja jakautumia muuttaa jopa kesken leimikon hakkuun.
Hankintakaupoissa tätä mahdollisuutta ei ole.
Luonnollisesti lopputuotteen käyttäjä haluaa tavaransa sovitun aikataulun mukaisesti ja toisaalta mahdollisuus lisätoimituksiin nopealla aikataululla on mahdollista vain pystykorjuussa.
Kokemukseni mukaan hankintakaupoissa sovittu toimitusaikataulu pitää vain harvoin. Hankintakaupan valmistumiseen vaikuttavat usein lumen määrä, sairastumiset ja monet muut täysin ymmärrettävät seikat. Sahan toimitukset asiakkailleen eivät kuitenkaan voi joustaa esim lumen paksuuden vuoksi.
Yksi asia on tietenkin se laatu. Koulutettu ammattimies hallitsee tukin katkonnan keskimääräistä hankitamyyjää selvästi paremmin. Tämä näkyy aina keväisin sahojen raporteissa kohonneina raakkiprosentteina. Hankintapuu kun tuppaa tulemaan mittaukseen vasta niiden "viimeisten kelien " aikaan.
Pystypuolella korjuun suunnittelee ammattimies. Vähänkin suuremman puumäärän varaston hän pyrkii järjestämään paikkaan, josta autokuljetus onnistuu yhdistelmällä ja mikäli mahdollista myös sulan maan aikaan.
Hankintamyyjillä ei useinkaan ole kokemusta ja tietämystä näiden seikkojen huomioimisesta. Varasto saattaa olla "nuppipaikka" roudan aikaan, vaikka 50m ajomatkan lisäyksellä puut olisi saatu hyvään varastoon.
Lisäksi tietenkin pystykaupoissa erien koko on selvästi suurempui kuin hankintakaupassa.
Pystykaupoissa voidaan tukin katkonnassa optimoida pituus ja läpimittaluokkien suhteet vastaamaan parhaalla tavalla lopputuotteen mittoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäisen suuren asiakkaan tarpeet näkyvät usein sille tavaraa toimittavan sahan katkontaohjeissa. Pystykauppojen korjuussa voidaan haluttuja jakautumia muuttaa jopa kesken leimikon hakkuun.
Hankintakaupoissa tätä mahdollisuutta ei ole.
Luonnollisesti lopputuotteen käyttäjä haluaa tavaransa sovitun aikataulun mukaisesti ja toisaalta mahdollisuus lisätoimituksiin nopealla aikataululla on mahdollista vain pystykorjuussa.
Kokemukseni mukaan hankintakaupoissa sovittu toimitusaikataulu pitää vain harvoin. Hankintakaupan valmistumiseen vaikuttavat usein lumen määrä, sairastumiset ja monet muut täysin ymmärrettävät seikat. Sahan toimitukset asiakkailleen eivät kuitenkaan voi joustaa esim lumen paksuuden vuoksi.
Yksi asia on tietenkin se laatu. Koulutettu ammattimies hallitsee tukin katkonnan keskimääräistä hankitamyyjää selvästi paremmin. Tämä näkyy aina keväisin sahojen raporteissa kohonneina raakkiprosentteina. Hankintapuu kun tuppaa tulemaan mittaukseen vasta niiden "viimeisten kelien " aikaan.
Pystypuolella korjuun suunnittelee ammattimies. Vähänkin suuremman puumäärän varaston hän pyrkii järjestämään paikkaan, josta autokuljetus onnistuu yhdistelmällä ja mikäli mahdollista myös sulan maan aikaan.
Hankintamyyjillä ei useinkaan ole kokemusta ja tietämystä näiden seikkojen huomioimisesta. Varasto saattaa olla "nuppipaikka" roudan aikaan, vaikka 50m ajomatkan lisäyksellä puut olisi saatu hyvään varastoon.
Lisäksi tietenkin pystykaupoissa erien koko on selvästi suurempui kuin hankintakaupassa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pystykaupalla saadaan tehdä mitä halutaan = tehdas tarvitsee. Taitaa vaan tukin/kuidun osuus muuttua kummasti enemmän tukin puolelle itse tehden, vaikka raakkia vähän tulisikin.
Minä en ymmärrä tätä ainaista narinaa pystykaupoista. Eihän metsänomistajan tarvitse myydä kalikkaakaan metsäteollisuudelle, jos ei halua. Keksikää nyt ihmeessä jokin tuottavampi metsänkäyttötapa arvon metsänomistajat, jos yksikköhinnat ja mitat ovat aivan mielestänne aivan vääränlaisia. Kaupanteossa neuvotellaan ja silloin molempien osapuolten on hankittava neuvotteluasemansa. Turha siitä on metsäteollisuuden henkilöille narista, kun osakkeenomistajat, hintakilpailu ja tuotteen loppukäytön laatu ja määrä ratkaisee teknologian valinnan ja kehitystyön.
Kotipuolessa käydessäni havaitsin, että naapurin isäntä oli tekemässä hankintana harvennusta naapuripalstalla. Rehellisesti sanottuna täytyi oikein ihmetellä sitä päänpyöritystä, mittailuja, sahan joutokäynnin määrää ja pyöriskelyä hakkuulla. Viikkokausia ukko pyöriskeli palstalla ja lopulta tienvarressa oli pikkunökkönen puuta. Sanoi laihtuneensa kymmenen kiloa, silmäpussit meinas poksahtaa väsymyksestä.
Mielessäni kirosin, että eihän tuommoinen toiminta voi ollakaan enää nykypäivänä kannattavaa, lähinnä harrastustoimintaa. Eihän tuollaisesta enää voikaan saada kunnon laskennallista palkkaa itselleen, työnrasittavuuden suhteen, vai voiko?
Edellistalvena saman ukon 1 ha:n uudistushakkuu kuusikko oli varmaankin saman vuorokauden tai kahden aikana yhtiön aliurakoitsijan toimesta hakattu ja ajettu tienvarteen. No se tehokkuudesta, hyvähän se on että on vaihtoehtoja.
Perustelusi ontuu, kun ajatellaan, miten pieni hankintapuun osuus on.Suurin osa puusta myydään nyt ja tulevaisuudessakin pystyyn. Pieni hankintapuun osuus ei voi vaikuttaa milläänlailla sahojen toimituksiin.
Hankintapuun laatua voidaan kyllä parantaa, jos on tarvetta. Siitä vain pitäisi saada rahallinen korvaus, kuin myös tehdystä työstä. Puuerät tietenkin ovat pienempiä, kuin pystymyynnissä. Varastopaikasta voidaan sopia ostajan ja myyjän kesken. Siis puunostajan pitäisi kunnolla ohjeistaa hankintamyyjä.
Ei ne perustelut onnu, 90-luvulla oli vuosia, joina ostomäärästäni läehes 40% oli hankinta- ja käteispuuta. Nykyisellä hinnoittelulla noista luvuista on päästy eroon. Nykyisestä pienestäkin hankintatukin määrästä menee iso osa selluksi. Näin ensinnnäkin sen kelvottoman laadun suhteen ja toisaalta siksi, että ne jouduttaan usein mittaamaan kelirikon kynnyksellä paikkoihin, joista niitä ei ehditä kuljettaa tehtaalle.
Nykyinen vauhti teollisuuden puunhankintaorganisaatioissa on sellainen, että ostomies ei mitenkään ehdi käydä jokaisen hankintamyyjän kanssa katsomassa varastopaikkaa.
Päteviä ja hyvää laatua tekeviä hankintamyjiä toki on, käytännössä hankintaoston suuntaaminen vain heihin on vaikeaa.
sinä höpiset? ostajan täytyisi kädestä pitäen käydä neuvomassa mitä pitää tehdä???? käsittämätöntä nykyaikana, jos kerran omasta mielestä on kykenevä hankintahakkaaja niin silloin ON!!! silloinhan kaikelta teorialta putoo pohja pois hankintahakkaamises ja esim. kuidun hinta pitää pudottaa sinne pystyhinta tasolle! ja jollei kaverilla ole tajua edes laani paikasta NIIN MITÄ SE SIELÄ METSÄSSÄ SITTEN OSAA!!! käsittämätön huuruilua nykyaikana .. minulle rahat ja käykää te muut mua ilmatteeksi neuvomassa!!!
"minulle rahat ja käykää te muut mua ilmatteeksi neuvomassa!!!"
Ylläoleva kommentti on hauska.Puunostaja ei suostu tekemään mitään ilmaiseksi,vaan niin tehköön hankintamies.
Itse ajattelin niin, että puunostaja voisi antaa selkeän monisteen, jossa nämä kaikenkattavat ohjeet varastoinninkin osalta ovat.Puutavaran mitoista ja laadusta hankintamyyjälle annetaankin sellainen.
Tottakai saat ohjeet varastoinnista, mikäli niitä pyydät. Totta on, että ne pitäisi kuulua hankintasopimuksen liitteisiin automaattisesti, jolloin turhilta epäselvyyksiltä vältyttäisiin.
Olisiko yhtenä syynä pystykaupan suosimiseen kaupatun puutavaran mittaus? Pystykaupassa voi hakkaaja aina vetää kotiinpäin.Tukista tulee helposti kuitupuuta. Eivät ne moton tietokoneliuskat paljoa todista. Ihminen kykenee rahasta mihin tahansa.
TODISTA EDES JOTAKIN.
keskusrikospoliisin tutkittavaksi. En kait niitä täällä levittele, lue lehtiä niin tiedät enemmän.