Tiedotusvälineet ovat viime päivinä kertoneet Purasjoen tekemästä energiamarkkinaselvityksestä. Sen mukaisesti ovat isot voimayhtiöt alkaneet esittää vaatimuksia loppujenkin koskien rakentamisesta. Esille on tuotu lain voimin aikanaan "lopullisesti" peruttu Vuotos. Lisäksi Kollaja ym.
Näilläkin sivuilla käsiteltiin kesällä Ruunaan koskien mennyttä koskisotaa. Tilanne ei nyt uudessa tilanteessa ole lopullisesti ohi myöskään Ruunaan osalta. PKS voi nostaa hankkeen esille uudestaan eivätkä Lieksan matkailun edut siinä silloin välttämättä paljoa paina. Toisaalta, voidaanhan sanoa voimalaitoksenkin tuovan verotuloja kaupunkiin.
Mitä mieltä me lieksalaiset olemme, pitäisikö Ruunaan kosket jättää luonnontilaan vaiko rakentaa?
Ruunaankosket, rakennetaanko?
tanhio_takatalvi
100
4200
Vastaukset
- rakentaa Ruunaan
Kun suurteollisuus tarvitsee yhä lisää voittoja niin ei siinä kysytä paikkakuntalaisilta mitään
- turhaa..
..spekulointia. Ei asiaa kannata edes avata
uudelleen noin.....sitäpaitsi niiden rakentaminen
olisi kuin hitu jossakin. Eiköhän sovita ilman ylläpitoa attä annetaan niiden olla rauhassa.:)- tuo tarkoitti
"Eiköhän sovita ilman ylläpitoa attä annetaan niiden olla rauhassa.:"
mihin tässä ylläpitoa tarvitaan ja mitäse heitä liikuttaa. koeta nyt simo tajuta - mutta ei mennä
ansaan. Tuo hemmo yrittää kirvottaa jyrkkiä kommenttejä että voisi poistattaa ylläpidolla.
Mutta ei provosoiduta kun yritetään provosoida.
Vaihdetaan vain mielipiteitä koskista.
MINUN MIELESTÄNI NE VOISI RAKENTAAKIN. MATKAILUN työllistävä vaikutus on aika merkityksetön.
- lieksalainen
ilman muuta pitäisi selvitys käynnistää heti,
jotta päästäisiin nopeasti rakentamaan..
sit kun vielä kaikki valituskierrokset ynnä muut
valittajat puuttuvat asiaan,menee vuosia
valittajien, kannattaisi jo alkaa nyt valitus kierros niin muutama vuosi oltaisiin etuajassa,
matkailu alueella on nykyisin aika pientä puuhastelua,eikä merkittavä työllistäjä- mieltä
Voimalaitokset Ruunaan koskiin tarvitaan. Nykyisellään kosket eivät tuota mitään.
- Lentävä savolainen
Ja tulee lisääntymään.
Koskivoima on hitunen siitä mitä matkailu tulee vielä tuottamaan.
Hei katsotaan eteenpäin asiaa parikymmentä vuotta.Jos silloin matkailu ei ole kolminkertaistunut seudulla ,tulen ilmaiseksi työmieheksi voimalaitostyömaalle.
- koskien puolesta
Koskien rakentaminen ei tuo meille tavallisille kuluttajille sähkön hintaa yhtään alaspäin. Ruunaan valjastaminen sähköntuotantoon olisi erittäin lyhytnäköistä ja typerää puuhastelua.
Sen sijaan esimerkiksi paikallisten hakkuujätteillä ja "roskapuulla" toimivien paikallisten pienvoimaloiden kehittämistä ja suunnittelua pitäisi tukea. Sieltä löytyisi potentiaalia tulevaisuuteen ja hyöty olisi suurempi kuin koskien kesyttämisellä.
Ruunaan imago on tunnettu ympäri suomenmaan ja rakentamalla kosket voimantuotantoon antaisimme todella erittäin huonon kuvan itsestämme ja tavastamme toimia vastuullisesti. Ruunaankosket ovat yksi merkittävimmistä virkistyskalastusalueista "eteläisemmässä" Suomessa. Koskenlaskuyritysten työllistävää ja "Lieksa-kuvan" kohottavaa vaikutusta unohtamatta.
Jätetään kosket kuohumaan vielä tulevienkin sukupolvien nautittavaksi.- lieksasta
Olisi varmasti edullisempaa rakentaa polttolaitos Lieksaan, kuin viedä täältä jätteet muualle, siitähän saisi myös energiaa.
Ja kosket saisivat kuohua edelleen vapaina!
- koskista
on ollut, kysyn. Siellä ne ovat vapaina virranneet mutta mitä ne ovat lieksalle tuoneet hyvää. Ei oikeestaan mitään.
Etelän herrat saavat tulla tänne kerran kesässä lohia onkimaan. Sekö meille pitäisi olla tarpeeksi, katselkoot karhuja. Kosket ovat meidän ja meille kuuluu hyöty niistä, ei etelän herroille.
Siispä rakennettakoon sillä rakennettuina ne jauhavat meille rahaa yötä päivää, verotuloja.- me tarvitaan
Lieksa tarvitsee vertotuloja vanhustensa elättämiseen jatkossa yhä enemmän. Ei me tosiaan sillä eletä jos joku etelän ihme käy täällä kerran kesässä lohia onkimassa. Ja tuo eväätkin tullessaan, ehkä ostaa kioskista jotain makeeta vähän.
Voimalaitos tuo verotuloja ympäri vuoden, tasasta tahtia. Jos etelä-Suomi haluaa ne kosket pittää niin maksakoot Lieksalle vuotuisen koskiveron.
- tyhymä
Selittäisittekö viisaat vielä, että mitähän verotuloja se mahtaisi tuoda, kiinteistöveroa? Kiinteistöveron määräksi on Lieksassa tälle kuluvalle vuodelle 2006 määrätty 2,5%. Nykyisillä vesivoimalaitoksilla (2kpl)kiinteistoverokertymä on 384 202€ (verohallinnon tilastot). Matkailusta saatavat tulot yksistään Ruunaalla ovat suuremmat. Työllistävä vaikutus tulisi ainoastaan rakennusaikana ja sen jälkeen nykykäytännön mukaisesti voimalaitosta ohjattaisiin muualta keskitetysti.
Ruunaan rakentaminen muuhun kuin matkailukäyttöön olisi surkeimman luokan virhe.- minnuu hyhytmäksi
minnoon viisasa kun mikä. Voimalaitosten omistaja maksaa kunnallisveroa myös laitosten tuotosta eli nykyisillä sähkönhinnolla vesivoimalaitokset ovat omistajalleen kultakaivoksia.
Ja sillon ne maksaa hyvin myös sille kunnalle missä ne ovat. Korjaus- ym. miehiä siellä myuös poikkeilee myös etelä-Suomesta ja ne tuo rahhaa ja työllistää. Ja kyllä ne laitokset työllistää muutaman korjaus miehen ympärivuoden. Melekein saman verran kuin matkailukin.
- verotuloja
ei lieksankoskenkaan voimalaitos tuo mitään verotuloja sähköstä lieksalle. oli suuri virhe rakentaa se. kyllä ruunaa tuo matkailukäytössä töitä ja rahaa paljon enemmän lieksale kuin voimalaitoksena
- Itsekkyys Lieksan tauti
Kyllä meidän lieksalaisten suomen kansalaisina täytyy ajatella myös koko maan etua, eikä vain itsekkäästi omia taloudellisia intressejämme!
- voimalaitos
Itsekkyys Lieksan tauti kirjoitti:
Kyllä meidän lieksalaisten suomen kansalaisina täytyy ajatella myös koko maan etua, eikä vain itsekkäästi omia taloudellisia intressejämme!
on maan etu. ei siitä hyödy kun suurrikkaat energiayhtiöitten omistajat. ja matkailualalta jää paljon euroja tulematta Lieksaan. kyllä Ruunaa vetää niinpaljon kesällä väkeä tänne.
Valtakunnantason päättäjät tuntuvat käyvän kovin kuumina vesivoiman lisäämisen puolesta. Pelkään pahoin, että myöskin Ruunaan kosket nostetaan taas jollekin listalle. On tietenkin pieni mahdollisuus, että Ruunaan koskien rakentamista ei edes oteta esille mutta kyllä tilanne kieltämättä on nyt aivan toinen kuin vielä joku aika sitten.
Vastakkain punnittaviksi menisivät silloin luontoarvot ja matkailun ja virkistyksen antama hyöty sekä voimatalousrakentamisen tarjoamat työpaikat ja verotulot. Ruunaan koskien ainakin osittaista rakentamista voidaan perustella myös mahdollisuudella säätää Lieksan joen juoksutusta varastoimalla vettä yläjuoksulle, jolloin myöskin Pankakosken ja Lieksan kosken voimataloudellinen tuottavuus paranevat.
Pelkäänpä, että tässä alkaa vielä uusi koskisota.
Yksi tapa vaikuttaa asiaan voisi olla Lieksassa (neuvoa antava) kansanäänestys. Suomen herroja vain on tunnetusti kovin vaikea saada innostumaan sellaisesta. Ovat kovapäistä porukkaa ja lisäksi suuryhtiöitten rahalla on suuri voima ja vaikutus.
Koskien puolustajien tulisikin herätä jo tässä vaiheessa sillä Ruunaa voi olla yhtenä nimenä ensi talven eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Jos rakentaminen kirjataan jossain kabinetissa hallitusneuvottelujen salaiseen lisäpöytäkirjaan niin se on sitten menoa.- Koskisota
E tule mitään sotaa. Korkeintaan pikkuisen purnausta. Ei lieksalaisten ääntä siinä kuunnella yhtään. Helsingin isokenkäiset sanoo miten tehdään ja sillä sipuli. Onko ne ennenkään mitään kuunnelleet, ei sitten yhtään. DIKTATUURI JYLLÄÄ
- kovin herkkäuskoinen
kun luulet kansalla olevan jotain vaikutusmahdollisuutta
- On jätettävä rauhaan
Ruunaa tuo työpaikkoja paljon enemmän vapaana kuin voimalaitoksena.
- kuolee
joka tapuksessa kävi miten kävi
- huolimatta
jäit näköjään palstan tukipylvääksi. ilman sinua ei hurtta pärjäisi
- jatkaa
palstaa. kuitenkin tämä aihe on ajankohtainen
- Kamuttaja-Setä
Ruunaa on koko Lieksan ylypppeys josta moni tiettää Lieksan tiällä syvässä etelässä. Ei kukkaan tiija voemalaetokssii vaen kyllä kosket tiijettään.
Ja anttaa ne kosket töetäkkii. työllistää Ruunalla, onko kellään käsitystä. Itse en osaa edes arvata. Kesällä tietysti enemmän kuin talvella.
Ruunaan koskien merkitys Suomen voimataloudelle on myöskin täysin merkityksetön. Lieksanjoessa virtaa tietenkin vettä suht'koht paljon mutta Ruunaassa on putouskorkeus kaiken kaikkiaan pieni. Sinne joutuisi rakentamaan ehkä kolme voimalaitosta jos kaikki kosket halutaan hyödyntää. Kolme laitosta maksaa tietenkin paljon enemmän kuin yksi laitos.
Lisäksi joen ja järvien rannat ovat matalia, joten säännöstelyn mahdollisuudet ovat vähäiset.
Lieksalaiset, barrikaadeille jos halutaan, että Ruunaan kosket jäävät vapaiksi.- Huovatta
Ne työpaikat ei ole yksin siellä Ruunaalla joita Ruunaa tuo. Monet siellä kävijät yöpyy Lieksassa, Timitrassa, Puustelissa tai jossain muualla. Harva siellä käy vain ohimennessä.
Kävijät ostaa kaikenlaista ja useimmat tosiaan viipyy kauemminkin.
Täten sanoisin ettei niitä työpaikkoja voi laskea kovin tarkkaan. Ainakaan luotettavasti.
Ruunaa tekee Lieksasta monelle käyntikohteen joka lisättynä muitten kohteitten vetovoimaan voi vaikuttaa matkustuspäätökseen Lieksalle myönteisesti.
Uskoisin kuitenkin koko työllistysvaikutuksen sivuvaikutuksineen olevan minimissäänkin useita kymmeniä henkilötyövuosia.
Lisäksi tulisi huomioida Ruunaan vaikutus koko maakunnan matkailuun ja työllisyyteen. - Yöllä töissä
Juu ei sinne yksi voimalaitos riittäisi. On ne kosket niin pitkällä matkalla. Kyllä se olisi hyvin paha virhe rakentaa ne kosket sen minä sanon.
- saatava energia-
määrä on Suomea ajatellen mitätön. Sillä vois olla jotain merkitystä paikalliselle sähköyhtiölle muttei muille.
Siispä ei rakenneta.
- ran pärinää
Meillä lieksalaisilla taitaa olla lievätsi sanottuna yliampuva käsitys Ruunaan koskien ihmeellisyydestä. Aika pieniä ovat noin Suomenkin mittakaavassa. Verrataanpa vaikka Kuusamon luonnonvaraisiin koskiin.
Pankakoski olisi ollut jotain. Kannattaa käydä katsomassa vanhaa kosken uomaa ja sen putousta. Siinä olisi ollut jotain säpinää. Vesimääräkin isompi kuin jRuunaassa sillä siinä on myös Jongunjoen virtaama mukana. Ei Ruunaan koskista löydy mainintaa Kalevalassa.
Matkailu ei paljoa työllistä eikä varsinkaan tuo rahaa Lieksaa kuin murusia siihen verraten mitä voimalaitokset toisivat verotuloja kaupungille.
JOten, RAKENNETTAKOOT ne ja palautetaan PANKAKOSKI luonnontilaan jos halutaan pitää muistona joku luonnonvarainen koski. - Lieksaan
Ruunaan koskien rakentaminen toisi jo rakennusvaiheessaan Lieksaan rahaa suunnattomasti. Enemmän kuin koskien turismi tuo vuosikymmeniin. Siinäkin tapauksessa, että rakentajat tulisivat vaikka Puolasta jää rahaa Lieksaan röykkiöittäin. Kaikki riippuu lieksalaisista itsestään.
Rakentajat ja matka-asentajat ovat tunnetusti ahkeria pyörimään viihteessä. Siis viihdepuoli. Työmaalla ruokaillaan joka päivä, myykäämme heille ruokalapalvelut ja ruoka. Kaupoista heille voitaisiin myydä kenkiä, vaatteita, koruja, matkamuistoja yms.
Kaikki nämä sadat asentajat majoittuvat jossain. Suurin osa tietenkin parakeissa mutta korkeampi palkkaiset kävijät menevät hotelleihin.
Eli isojen työmaitten pyörittäminen n. 3 vuoden ajan voisi tuoda, jos fiksuja ollaan, Lieksaan sellaiset rahavuoret että ei turismin tuomista tuloista voisi puhua edes samana päivänä.
Päälle tietenkin voimalaitosyhtiön maksamat vuotuiset verot. Ruunaan koskien turismi on, anteeksi vaan suojelijat, nappikauppaa voimalaitoksiin verrattuna.
Onko Lieksan seutukunta niin rikas, että nämä miljoonat eurot on varaa jättää käyttämättä. Ei anneta hesalaisten tätä päättää tai maksakoot sitten koskiveron. Turistit kun eivät tule lomansa jälkeen hoivaamaan ja huoltamaan lieksalaisia vanhuksia.
Lohiportailla ja muilla rakenteilla voidaan merkittävä osa turismiakin säilyttää. Pois jäisi oikeastaa koskenlaskut ja etelästä eväänsä tuovat reppuselkävaeltajat.- Yötyössä
Jotkut virolaiset ja venäläiset sen tekee kuitenki ja ne tuo vaan rikollisuuta Lieksaan. Siinä se tuotto olisi, niin sitäkö kaipaat.
- oo pessimisti
Yötyössä kirjoitti:
Jotkut virolaiset ja venäläiset sen tekee kuitenki ja ne tuo vaan rikollisuuta Lieksaan. Siinä se tuotto olisi, niin sitäkö kaipaat.
vaan optimisti. ei pessimismillä Lieksaa rakenneta. Mistä sen tiedät, että sen ne tekis. Viro tosin on EU-maa, että se voisi tehäkkiin mutta ei Venäjä.
Ja vaikka vennääkin tekis niin kyllä nekin tekijät Lieksasta tavaraa ja palveluja ostas. - Kulkijat
käyvät vain roskaamassa ja juopottelemassa kosken rannalla pari yötä enintään.
Eipä taida Lieksa elää koskenlaskijain ja vaeltelijain tuomilla tuloilla. Ihan erilaiset rahavirrat tässä tarvitaan.
- Huovatta
Luulen että järki voittaa ja Ruunaan kosket saa virrata vapaana.
- kertaa nähtyt
miten raha voitaa jären. mani, mani, mani.....
- ta totta
Todellista vastarintaa Ruunaan koskien raekentamiselle ei Lieksassa taida olla. Olen tätä keskustelua seurannut hissukseen ja odotellut hyviä perusteltuja näkemyksiä.
Hiljasta on. Näyttä siltä, että mitään koskisotaa ei nouse. Muutama helsinkiläinen voi jotain mutista rakentamista vastaan. Lieksalaiset ite ovat kuin pisu sukassa.- ei vastustella
Onko apatia jo noin syvä? Antaa Lieksan parhaan turistivaltin mennä noin vaan, kukaan ei vastusta.
- Ihmeessä meille
Miten sitä vois käytännössä vastustaa. Moni varmaan vastustaa mutta ei tiijä mitä pitäs tehä. Kerro meille.
- nyt mikkää
Ihmeessä meille kirjoitti:
Miten sitä vois käytännössä vastustaa. Moni varmaan vastustaa mutta ei tiijä mitä pitäs tehä. Kerro meille.
ekspertti oo mutta kansanliíke pystyyn. Kirjotuksia lehtiin ja yhteyvenottoja tietotusvälineisiiin ja kaupunginherroihin ja PKS:ään jne.
60-luvun vastustavan kansanliikeen konkarit voeisivat myös herätä ja aktivoituu. Heillähän on jo kokemusta, takana yksi nuoruuvessa käyty Ruunaan koskisota. Vae onko tullu jo niin paljo läskii vyötärölle että ei ennee jaksa eikä viiti.
Lieksan matkailupiirit aenahi voesi ottoo alotteen toemenpitteihen käynnistämisestä. Heillähän tässä on koko elinkeino uhattuna.
- nitro-baby
Oon eläkkeellä enkä enee kävele Ruunaassa.
Jotta rakentooten vuan minun puolesta ihan vappaasti.- nyt vähän
Loppuu nuo eläkkeen maksajat jos ne turismin tuomat työpaikatkin loppuu niin taas vähenee veronmaksajia.
- nitro-baby
nyt vähän kirjoitti:
Loppuu nuo eläkkeen maksajat jos ne turismin tuomat työpaikatkin loppuu niin taas vähenee veronmaksajia.
voimalaitoshan ne elakkeet maksaa. Tuo se enemmän verotuloja kuin reppuselkäturistit konsanaan. Ne, jotka maitopurkista juovat siellä kosken rannalla, onkivat pari lohta, ne paistavat ja kävelevät sitten jonnekin huitsin nevadaan.
- jon lissää
Joku tuolla alussa kirjoittaa, että "Nykyisillä vesivoimalaitoksilla (2kpl)kiinteistoverokertymä on 384 202€ (verohallinnon tilastot)". Suaattapi ollakin mutta sehän on ihan kaupungin ommaa tyhymyytttä, että on nuin vähän.
Kaupungin pitäisi nostaa kiinteistöjen verotusarvoo ja veroprosenttii tuplaten ylemmäs.
Perustelut: vesivoima on tämän päevän Suomessa omistajalleen kultakaivos suorastaan. Voimalaitosten hinnat on nousseet piliviin sitä myötä ja koska voimalaitokseen kuuluu rakennus on rakennustenkin arvo sitä myötä noussu.
Toesekseen: nämä voemayhtiöt eivät harrasta Lieksassa mittää muuuta toimintaa, joten ne eivät pysty Lieksalle mitenkään kostamaan eikä laetoksia voe siirtää Kiinaan tai Intiaan.
Jotta siitä vaan, verotulot ylös. Tällön voesi Ruunaankin 3:n laitoksen pelekät kiinteistöverot olla tasoa 1 miljoonaa euroo. Ja muut verot sen piälle lisäksi. - entinen lieksalainen
Jos Lieksanjokeen ei olisi koskaan rakennetu voimalaitoksia, niin sen matkailuarvo olisi nykyään varmaan suurempi kui voimalaitoksista saatava hyöty. Villi järvilohi ja taimen ovat sellainen houkutin, mistä nyky urheilukalastajat maksavat maltaita. Lieksanjoen etu olisi lyhyt matka eteläsuomeen verrattuna pohjoisen lohijokiin. Nythän on käynnissä järvilohiprojekti, jonka tarkoitus on saada lohi ja taimen nousemaan ohi voimalaitosten ja lisääntymään yläjuoksulla, esim. ruunaalla. Jos Ruunaalle rakennetaan voimalaitos voi luonnon järvilohelle lieksanjoessa heittää lopullisesti hyvästit! Lisäksi Järvilohi luokitellaan nykyisin suomen luonnosta kadonneeksi, koska sen lisääntymisalueet on tuhottu voimalaitoksin koko maasta! Laji lisääntyy vain ihmisen avuin kalanviljelylaitoksissa. Lieksanjoki on yksi kolmesta alkuperäisestä järvilohen lisääntymisjoista, joten sen säilyttäminen vähintään nykyisessä tilassa on suotavaa.
- kala-Eemeli mutta
kysyn, että eikö järvilohen tarvii päästä mereen asti ollenkaan. Kun on ennen merta viimeistään se Imatran voimalaitos ja Imatran koski, josta ei taida minkäänlainen lohi nousta.
Mutta toisekseen, jos järvilohi saatas nousemaan Lieksankosken ja Pankakosken voimalain ohi niin kai se samoin niksein nousee Ruunaankin voimalain ohi. Varsinkin kun lohien nousureitit voitas ottaa huomijoon jo voimalain rakennusvaiheessa. - vahvasti usko
tuohon mitä arvelet Lieksanjoen arvosta matkailulle jos voimaloita ei olisi rakennettu.
Lohien onkijoista ensinnäkin suurin osa olisi lieksalaisia tai lähikunnista.
Lähikuntalaiset eivät paljoa rahaa ongintamatkoillaan paikkakunnalle jättäisi. Eivät myöskään kauempaa tulevat kalastajat paljoa meitä rikastuttaisi sillä yleensä kyseessä on sellainen porukka, joka asuu teltoissa ja laavuilla eikä rahalla rellestä. Autonsa voisivat tankata mutta ei paljoa muuta. Jokunen voisi kaupasta vähän evästä ostaa ennenkuin matkaa jatkaa. Siinä niitten anti meille olisi. - entinen lieksalainen
kala-Eemeli mutta kirjoitti:
kysyn, että eikö järvilohen tarvii päästä mereen asti ollenkaan. Kun on ennen merta viimeistään se Imatran voimalaitos ja Imatran koski, josta ei taida minkäänlainen lohi nousta.
Mutta toisekseen, jos järvilohi saatas nousemaan Lieksankosken ja Pankakosken voimalain ohi niin kai se samoin niksein nousee Ruunaankin voimalain ohi. Varsinkin kun lohien nousureitit voitas ottaa huomijoon jo voimalain rakennusvaiheessa.Järvilohi ei vaella mereen, vaan sen vaellusalue on vuoksenvesistö. Suurin osa Lieksanjoen lohista tyytyy kuitenkin vaeltamaan Pielisessä, josta ne myöhemmin nousevat jokeen kudulle. Ja kyllähän se lohi varmaan ruunaankin voimalan ohi nousis, mutta samalla se tuhoaisi kosket, joissa lohen olisi mahdollisuus kutea. Aivan kuten nykyiset voimalat ovat tuhonneet, kaikki pankajärven alapuoliset kosket
- entinen lieksalainen
vahvasti usko kirjoitti:
tuohon mitä arvelet Lieksanjoen arvosta matkailulle jos voimaloita ei olisi rakennettu.
Lohien onkijoista ensinnäkin suurin osa olisi lieksalaisia tai lähikunnista.
Lähikuntalaiset eivät paljoa rahaa ongintamatkoillaan paikkakunnalle jättäisi. Eivät myöskään kauempaa tulevat kalastajat paljoa meitä rikastuttaisi sillä yleensä kyseessä on sellainen porukka, joka asuu teltoissa ja laavuilla eikä rahalla rellestä. Autonsa voisivat tankata mutta ei paljoa muuta. Jokunen voisi kaupasta vähän evästä ostaa ennenkuin matkaa jatkaa. Siinä niitten anti meille olisi.Kyllä niitä kävijöitä riittä noilla suomen huippupaikoilla ympäri maata. Vai mitä luulet, että miten tenolla voisi olla sellaista lohen ympärillä pyörivää bisnestä jos siellä,vain paikalliset kävis. Eihän koko jokivarressakaan elä varmaan tuhatta asukasta. Kaikkialla missä on mahdollisuus suuriin lohikaloihin, pyörii myös paljon matkailukalastajia, jotka, varsinkin varakkaammat ja ulkomaalaiset, vaativat palveluita. Aika jännä juttu muuten, kun silloin tällöin tulee kotipaikkakunnalla käytyä ja ruunaalla kalassa, niin mitä olen kalamiesten kanssa jutellu, niin en ole pariin vuoteen jutellu yhdenkään lieksalaisen kanssa! Ihmetyttää myös, ettei joki ja kosket tunnu merkitsevän lieksalaisille mitään, vaan se ollaan valmis tuhoamaan lopullisesti, kunhan vaan saadaan jotain kiinteistövero
- villi pohjola..
entinen lieksalainen kirjoitti:
Kyllä niitä kävijöitä riittä noilla suomen huippupaikoilla ympäri maata. Vai mitä luulet, että miten tenolla voisi olla sellaista lohen ympärillä pyörivää bisnestä jos siellä,vain paikalliset kävis. Eihän koko jokivarressakaan elä varmaan tuhatta asukasta. Kaikkialla missä on mahdollisuus suuriin lohikaloihin, pyörii myös paljon matkailukalastajia, jotka, varsinkin varakkaammat ja ulkomaalaiset, vaativat palveluita. Aika jännä juttu muuten, kun silloin tällöin tulee kotipaikkakunnalla käytyä ja ruunaalla kalassa, niin mitä olen kalamiesten kanssa jutellu, niin en ole pariin vuoteen jutellu yhdenkään lieksalaisen kanssa! Ihmetyttää myös, ettei joki ja kosket tunnu merkitsevän lieksalaisille mitään, vaan se ollaan valmis tuhoamaan lopullisesti, kunhan vaan saadaan jotain kiinteistövero
....tuotemerkkinä...sen vuokraussysteemit aikanaan asetti/asettaa paikalliset ja ison rahan eriarvoiseen asemaan....muutankin touhu on mökkivuokrineen jne. pelkkää rahastusta. Itse kyllä nauttivat kaikista eduista...muiden kustannuksella.
Täysin perseestä koko touhu. - ymmärtää Lieksan
entinen lieksalainen kirjoitti:
Kyllä niitä kävijöitä riittä noilla suomen huippupaikoilla ympäri maata. Vai mitä luulet, että miten tenolla voisi olla sellaista lohen ympärillä pyörivää bisnestä jos siellä,vain paikalliset kävis. Eihän koko jokivarressakaan elä varmaan tuhatta asukasta. Kaikkialla missä on mahdollisuus suuriin lohikaloihin, pyörii myös paljon matkailukalastajia, jotka, varsinkin varakkaammat ja ulkomaalaiset, vaativat palveluita. Aika jännä juttu muuten, kun silloin tällöin tulee kotipaikkakunnalla käytyä ja ruunaalla kalassa, niin mitä olen kalamiesten kanssa jutellu, niin en ole pariin vuoteen jutellu yhdenkään lieksalaisen kanssa! Ihmetyttää myös, ettei joki ja kosket tunnu merkitsevän lieksalaisille mitään, vaan se ollaan valmis tuhoamaan lopullisesti, kunhan vaan saadaan jotain kiinteistövero
kohtalonkysymyksiä. Ei ole tärkeintä se, että turistit saa onkia lohia vaan miten täällä eletään ja miten vanhukset hoidetaan. Kirjoitat pilkallisesti "kunhan vaan saadaan jotain kiinteistövero" mutta se on tapa millä täällä eletään, raha. Emme elä lohenonginnalla eikä onkijat niitä lohiaan vanhusten ruokapöytään vie.
- entinen lieksalainen
ymmärtää Lieksan kirjoitti:
kohtalonkysymyksiä. Ei ole tärkeintä se, että turistit saa onkia lohia vaan miten täällä eletään ja miten vanhukset hoidetaan. Kirjoitat pilkallisesti "kunhan vaan saadaan jotain kiinteistövero" mutta se on tapa millä täällä eletään, raha. Emme elä lohenonginnalla eikä onkijat niitä lohiaan vanhusten ruokapöytään vie.
No paikkakuntalaisten mielipide näyttää olevan selvä, enkä enää jaksa samoista asioista jauhaa. Onneksi olen varma, että uusia vesivoimalaitoksia ei tulla rakentamaan.
- mitenkä??
entinen lieksalainen kirjoitti:
No paikkakuntalaisten mielipide näyttää olevan selvä, enkä enää jaksa samoista asioista jauhaa. Onneksi olen varma, että uusia vesivoimalaitoksia ei tulla rakentamaan.
"mielipide näyttää olevan selvä" ?? Kumminko päin se sinun mielestäsi on selvä? Minun mielestä ei oo ollenkaan selvä. On ollu kirjotuksia puolesa ja vastaan.
Tahi ehken minun ymmärrykseni on vaan vähän heikko. - Rapala2
Tuo alkoi kiinostaa. Miten se Lieksanjoen ja Pielisen lohitilanne on.
Asun Kauniaisissa ja naapurini on sieltä lähtöisin. Hän kertoo joskus 60luvulla Lieksanjoesta saadun verkolla kirjolohia. Onko totta. - Rapala2
Rapala2 kirjoitti:
Tuo alkoi kiinostaa. Miten se Lieksanjoen ja Pielisen lohitilanne on.
Asun Kauniaisissa ja naapurini on sieltä lähtöisin. Hän kertoo joskus 60luvulla Lieksanjoesta saadun verkolla kirjolohia. Onko totta.Tuttavani kertoi että joku ihmemies olisi saanut kerralla jopa parikymmentä.
Lienee tämä niitä urbaanilegendoja. Muka kirjolohia Lieksanjoesta ja kymmeniä.
Taitaa olla samalla niitä Lieksan kovimpia kalajuttuja. - entinen lieksalainen
mitenkä?? kirjoitti:
"mielipide näyttää olevan selvä" ?? Kumminko päin se sinun mielestäsi on selvä? Minun mielestä ei oo ollenkaan selvä. On ollu kirjotuksia puolesa ja vastaan.
Tahi ehken minun ymmärrykseni on vaan vähän heikko.Minusta näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että suurin osa kannattaisi vesivoiman rakentamista? En tietenkään väitä, että kaikki ajattelevat niin, mutta demokratiassa enemmistö voittaa.
- entinen lieksalainen
Rapala2 kirjoitti:
Tuo alkoi kiinostaa. Miten se Lieksanjoen ja Pielisen lohitilanne on.
Asun Kauniaisissa ja naapurini on sieltä lähtöisin. Hän kertoo joskus 60luvulla Lieksanjoesta saadun verkolla kirjolohia. Onko totta.Epäilen. Ehkä Taimenia tai Järvilohia, muttei kirjolohia. Lieksanjokeen ei ole istutettu kirjolohia, kuin ruunaalle ja istutukset alkoivat käsittääkseni vasta 80 luvulla? On kuitenkin hyvin mahdollista, että kalat ovat olleet juuri järvilohia tai taimenia.
Rapala2 kirjoitti:
Tuo alkoi kiinostaa. Miten se Lieksanjoen ja Pielisen lohitilanne on.
Asun Kauniaisissa ja naapurini on sieltä lähtöisin. Hän kertoo joskus 60luvulla Lieksanjoesta saadun verkolla kirjolohia. Onko totta.60-luvun puolivälin jälkeen sai eräs kalastaja Lieksanjoesta yhtenä syksynä lohta (tai mitä olivat) kymmeniä kiloja. Verkot olivat Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella. Suurin vonkale, jonka itsekin näin, oli n. 5.5-kiloinen.
Sellainen monitoimikauppias kuin Saarimantere osti kalat ja välitti ne eteenpäin. Hintakin oli melko hyvä.
En ole niin suuri kala-asiantuntija, että pystyisin sanomaan mitä olivat mutta jotain lohikaloja ne olivat joka tapauksessa. Yleensä olivat siinä 2-3 kiloisia.
En muista niitä tulleen, ainakaan niin paljoa, kuin yhtenä syksynä.- Rapala2
tanhio_takatalvi kirjoitti:
60-luvun puolivälin jälkeen sai eräs kalastaja Lieksanjoesta yhtenä syksynä lohta (tai mitä olivat) kymmeniä kiloja. Verkot olivat Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella. Suurin vonkale, jonka itsekin näin, oli n. 5.5-kiloinen.
Sellainen monitoimikauppias kuin Saarimantere osti kalat ja välitti ne eteenpäin. Hintakin oli melko hyvä.
En ole niin suuri kala-asiantuntija, että pystyisin sanomaan mitä olivat mutta jotain lohikaloja ne olivat joka tapauksessa. Yleensä olivat siinä 2-3 kiloisia.
En muista niitä tulleen, ainakaan niin paljoa, kuin yhtenä syksynä.Sinun kirjoitukset olen ottanut todesta ja teen sen nytkin. Tämä tarina on sittenkin tosipohjainen.
Toisin sanoen siellä on ollut niinkin runsaasti jotain lohikaloja. Miksi noista ei ole ollut tietoa missään.
Taitaa olla kalamiesten kateutta.
Onko siinä Lieksankosken voimalaitoksessa tehty lohille nousuportteja.
Älkää vaan rakentako niitä Ruunaankoskia.
Se on ainakin nyt selvää mihin minä ja kaveriporukka tulemme ensi kesänä kalastamaan pariksi viikoksi. LIEKSA. - entinen lieksalainen
tanhio_takatalvi kirjoitti:
60-luvun puolivälin jälkeen sai eräs kalastaja Lieksanjoesta yhtenä syksynä lohta (tai mitä olivat) kymmeniä kiloja. Verkot olivat Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella. Suurin vonkale, jonka itsekin näin, oli n. 5.5-kiloinen.
Sellainen monitoimikauppias kuin Saarimantere osti kalat ja välitti ne eteenpäin. Hintakin oli melko hyvä.
En ole niin suuri kala-asiantuntija, että pystyisin sanomaan mitä olivat mutta jotain lohikaloja ne olivat joka tapauksessa. Yleensä olivat siinä 2-3 kiloisia.
En muista niitä tulleen, ainakaan niin paljoa, kuin yhtenä syksynä.Järvilohia tai taimenia melko varmasti! Lieksankosken voimalaitos valmitui vuonna 1960, joka esti lohien vaelluksen kutualueille. Lohikanta häviää joesta lopullisesti noin 5-8 vuodessa, mikäli sopivia kutupaikkoja ei ole ja istutuksia ei tehdä. Kanta pienenee vuosi vuodelta, kunnes viimeiset lohet, jotka syntyivät ennen patoa saapuvat järveltä synnyinjokeen ihmettelemään seinää. Tämä selittää sen, kuten mainitsit, että lohia ei tullut seuraavina vuosina yhtä paljon ja viimeistään 60 luvun lopussa tai aivan 70 luvun alussa Pielisen järvilohi kuoli sukupuuttoon. Nykyinen Lieksanjokeen nouseva järvilohi on saimaan kantaa, joka ehdittiin pelastaa sukupuutolta, mutta sekin lisääntyy vain kalanviljelylaitoksissa.
- entinen lieksalainen
Rapala2 kirjoitti:
Sinun kirjoitukset olen ottanut todesta ja teen sen nytkin. Tämä tarina on sittenkin tosipohjainen.
Toisin sanoen siellä on ollut niinkin runsaasti jotain lohikaloja. Miksi noista ei ole ollut tietoa missään.
Taitaa olla kalamiesten kateutta.
Onko siinä Lieksankosken voimalaitoksessa tehty lohille nousuportteja.
Älkää vaan rakentako niitä Ruunaankoskia.
Se on ainakin nyt selvää mihin minä ja kaveriporukka tulemme ensi kesänä kalastamaan pariksi viikoksi. LIEKSA.Lieksankosken vanhanuoman pohjapatoihin on tehty kalatiet, mutta vielä pitäisi rakentaa kalatiet yläkanavan säännöstely patoon, sekä pankakosken voimalaitokseen, ennenkuin lohet pääsevät lieksanjoen yläjuoksulle. Menee varmasti 2010-luvulle, ennen kuin ensimmäiset ominavuin nousseet lohet uivat ruunaalla. Mainittakoon vielä, että kalastus kulttuurin on pielisellä muututtava, että lohi määrä, joka palaa jokeen olisi merkittävä. Luin tutkimuksesta, jonka mukaan 70% järvilohista kuolee ensimmäisenä elinvuotenaan järvivaelluksella lähinnä tiheisiin verkkoihin. Tästä voi jo päätellä kuinka pieni määrä lohia selviytyy takaisin lieksanjokeen, jos lohi viettää pielisessä keskimäärin 3-5 vuotta . Siihen nähden mitä mm. Lieksanjokeen istutetaan lohia niin ainostaan 0.04% palaa joskus takaisin jokeen, loput kalastetaan järvellä jo pois.
- nitro-Baby
tanhio_takatalvi kirjoitti:
60-luvun puolivälin jälkeen sai eräs kalastaja Lieksanjoesta yhtenä syksynä lohta (tai mitä olivat) kymmeniä kiloja. Verkot olivat Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella. Suurin vonkale, jonka itsekin näin, oli n. 5.5-kiloinen.
Sellainen monitoimikauppias kuin Saarimantere osti kalat ja välitti ne eteenpäin. Hintakin oli melko hyvä.
En ole niin suuri kala-asiantuntija, että pystyisin sanomaan mitä olivat mutta jotain lohikaloja ne olivat joka tapauksessa. Yleensä olivat siinä 2-3 kiloisia.
En muista niitä tulleen, ainakaan niin paljoa, kuin yhtenä syksynä.Vieläkös Lieksassa vaikuttaa kauppias tai mikä yrittäjä olikaan tämä Saarimantere. Tietäskö hänestä joku jotain.
Vaikuttaa tämä Saarimantere kovin uutelta ja keksityltä nimeltä. Mikä hänen alunperänen nimesä mahto olla ja oliko vanahoja lieksalaisia vaiko Karjalan puolelta tulleita? - uamu-huamu
entinen lieksalainen kirjoitti:
Järvilohia tai taimenia melko varmasti! Lieksankosken voimalaitos valmitui vuonna 1960, joka esti lohien vaelluksen kutualueille. Lohikanta häviää joesta lopullisesti noin 5-8 vuodessa, mikäli sopivia kutupaikkoja ei ole ja istutuksia ei tehdä. Kanta pienenee vuosi vuodelta, kunnes viimeiset lohet, jotka syntyivät ennen patoa saapuvat järveltä synnyinjokeen ihmettelemään seinää. Tämä selittää sen, kuten mainitsit, että lohia ei tullut seuraavina vuosina yhtä paljon ja viimeistään 60 luvun lopussa tai aivan 70 luvun alussa Pielisen järvilohi kuoli sukupuuttoon. Nykyinen Lieksanjokeen nouseva järvilohi on saimaan kantaa, joka ehdittiin pelastaa sukupuutolta, mutta sekin lisääntyy vain kalanviljelylaitoksissa.
Onkos missään olemassa ja nähty toimivia kalaportaita joihen avulla lohet pääsis ohi voimalaitosten. Joskus puhuttiin kalahisseistäkin mutta joutusko ne ite nappia painamaan. Olisi siinä kova opettaminen joka lohelle erikseen.
Jos toimivia portaita on niin voitashan Ruunaan laitoksille tehdä sellaset heti uutena. Ja määrätä rakennusluvan ehtona mahtavat lohenpoikasten istutusvelvollisuudet. Voisi silloin Lieksanjoki jopa parantua lohijokena nykyisestään. - entinen lieksalainen
uamu-huamu kirjoitti:
Onkos missään olemassa ja nähty toimivia kalaportaita joihen avulla lohet pääsis ohi voimalaitosten. Joskus puhuttiin kalahisseistäkin mutta joutusko ne ite nappia painamaan. Olisi siinä kova opettaminen joka lohelle erikseen.
Jos toimivia portaita on niin voitashan Ruunaan laitoksille tehdä sellaset heti uutena. Ja määrätä rakennusluvan ehtona mahtavat lohenpoikasten istutusvelvollisuudet. Voisi silloin Lieksanjoki jopa parantua lohijokena nykyisestään.Niin, mutta voimala tuhoaisi loputkin kosket, jotka kunnostamalla järvilohi olisi mahdollista saada lisääntymään luonnossa. istutettu lohen poikanen ei myöskään ole luonnossa syntyneen veroinen, se ei esim. ole kasvatus altaissa tottunut petokaloihin, ja siten se joutuu helposti hauen hampaisiin. Ihmetyttä miksi kaloihin suhtaudutaan eri tavoin, kuin muihin eläimiin? Jos liito-orava ei kykenisi lisääntymään suomen luonnossa, tapahtuisi varmasti mittavia toimenpiteitä. Tilanne on aivan sama, kuin ajattelisi, ettei suomen luonnossa olisi ainuttakaan metsäkanalintua, vaan niitä kasvatettaisiin kanalassa ja istutettaisiin metsään, jotta metsästäjillä olisi mitä ampua. Kuinkahan monen metsästäjän mielestä kanalasta metsään siirretty rähjäinen metso olisi yhtä arvokas saalis, kuin varovainen ja uljas ikänsä saloilla vaeltanut vanha homenokka.
nitro-Baby kirjoitti:
Vieläkös Lieksassa vaikuttaa kauppias tai mikä yrittäjä olikaan tämä Saarimantere. Tietäskö hänestä joku jotain.
Vaikuttaa tämä Saarimantere kovin uutelta ja keksityltä nimeltä. Mikä hänen alunperänen nimesä mahto olla ja oliko vanahoja lieksalaisia vaiko Karjalan puolelta tulleita?...ovat molemmat Saarimantereen veljekset, Antti ja Iisakki. Vähä monet satasen annokset nakkia ja ryynäriä tuli Iisakilta ostettuu nuorra miessä. Nimi muuten oli Saarimanner, sitä en tiijä, oliko ostonimi ja mikä ois ollu alakuperänen.
Tahvonen kirjoitti:
...ovat molemmat Saarimantereen veljekset, Antti ja Iisakki. Vähä monet satasen annokset nakkia ja ryynäriä tuli Iisakilta ostettuu nuorra miessä. Nimi muuten oli Saarimanner, sitä en tiijä, oliko ostonimi ja mikä ois ollu alakuperänen.
...toinen kalakauppias Kalle Nenonen, kuka muistaa? Vaikutti ainakin -50 -luvulla.
- Huovatta
Tahvonen kirjoitti:
...toinen kalakauppias Kalle Nenonen, kuka muistaa? Vaikutti ainakin -50 -luvulla.
Teki kauppaa vielä 60-luvullakin pitkälle
- Huovatta
Rapala2 kirjoitti:
Tuttavani kertoi että joku ihmemies olisi saanut kerralla jopa parikymmentä.
Lienee tämä niitä urbaanilegendoja. Muka kirjolohia Lieksanjoesta ja kymmeniä.
Taitaa olla samalla niitä Lieksan kovimpia kalajuttuja.Minun isä oli ostanut tuolta mieheltä useita "lohia". Hinta oli kympin kilo. Ne olivat jotain lohikaloja. Isäni tunsi kalat ja sanoi niitä lohiksi. Ei hän puhunut mitään kirjolohista. Eihän se edes ole lohi se kirjolohi.
Ne lohet olivat aika isoja. Meillä syötiin niitä kauan, ja tuo mies toi niitä joskus meille kotiinkin. Näin miehen ja jotain hämärästi muistan. - Arnkil
Huovatta kirjoitti:
Teki kauppaa vielä 60-luvullakin pitkälle
Hänellä oli myymässä eräs nuori mies joka oli 60-luvulla armeijassa ja jatkoi sen jälkeen vielä Nenosella. Muistaakseni vuosikymmenen loppupuolelle.
- unohtanu
Huovatta kirjoitti:
Teki kauppaa vielä 60-luvullakin pitkälle
missä se Nenosen kalakauppa sijaitsi.
Asuin ja vaikutin Lieksassa siihen aikaan ja pitkälle sen jälkeenkin mutta jotenkin on mielestä täysin häipyuny koko kalakauppa. Keskustassakin tuli pyörittyy vaikka millä mitalla.
Onkohna tämä jo sitä vanahuuven sementtiää vaiko alshaimerii. - kauppa oli
unohtanu kirjoitti:
missä se Nenosen kalakauppa sijaitsi.
Asuin ja vaikutin Lieksassa siihen aikaan ja pitkälle sen jälkeenkin mutta jotenkin on mielestä täysin häipyuny koko kalakauppa. Keskustassakin tuli pyörittyy vaikka millä mitalla.
Onkohna tämä jo sitä vanahuuven sementtiää vaiko alshaimerii.torilla elikkä myi kalaa torilla.
- Arnkil
kauppa oli kirjoitti:
torilla elikkä myi kalaa torilla.
Mainitsemani nuorimies myi torilla Nenosen teltalla kalaa. Oli sellainen tumma ja tukeva. Hyvin puhelias ja mukava.
Nimeä en enää muista kuolemaksenikaan. - Arnkil
nitro-Baby kirjoitti:
Vieläkös Lieksassa vaikuttaa kauppias tai mikä yrittäjä olikaan tämä Saarimantere. Tietäskö hänestä joku jotain.
Vaikuttaa tämä Saarimantere kovin uutelta ja keksityltä nimeltä. Mikä hänen alunperänen nimesä mahto olla ja oliko vanahoja lieksalaisia vaiko Karjalan puolelta tulleita?Suku tuli 20-luvulla Vienasta. Alkuperäistä nimeä en muista.
- kioskin tapanen
nitro-Baby kirjoitti:
Vieläkös Lieksassa vaikuttaa kauppias tai mikä yrittäjä olikaan tämä Saarimantere. Tietäskö hänestä joku jotain.
Vaikuttaa tämä Saarimantere kovin uutelta ja keksityltä nimeltä. Mikä hänen alunperänen nimesä mahto olla ja oliko vanahoja lieksalaisia vaiko Karjalan puolelta tulleita?Ihan kuin olisi joskus puhuttu Saarimantereen kioskista jossainpäin Lieksaa. Olenkohan nähny unta vai oliko jossain?
Arnkil kirjoitti:
Mainitsemani nuorimies myi torilla Nenosen teltalla kalaa. Oli sellainen tumma ja tukeva. Hyvin puhelias ja mukava.
Nimeä en enää muista kuolemaksenikaan....joku, olisiko ollut Nenosella sellanen myyntikoju Asemakavun varrella, siinä nykysen taksiaseman kohilla, kun mulla on semmonen mielikuva, voip olla harhakuvakkii.
- Arnkil
kioskin tapanen kirjoitti:
Ihan kuin olisi joskus puhuttu Saarimantereen kioskista jossainpäin Lieksaa. Olenkohan nähny unta vai oliko jossain?
Siinä Asemantien varrella.
- Arnkil
Tahvonen kirjoitti:
...joku, olisiko ollut Nenosella sellanen myyntikoju Asemakavun varrella, siinä nykysen taksiaseman kohilla, kun mulla on semmonen mielikuva, voip olla harhakuvakkii.
Muistaakseni juuri se jota joku kysyi se Saarimantereen kioski. Kalakauppaa en muista siinä koskaan olleen.
On se tietysti voinut olla vaikka minä en muista.
- Huovatta
Kuuluu jälleen kosken pauhu, kierretähän lehtosaari,
näkyy niemen takaa sauhu, kohoo kaunis taivaan kaari.
Hurtta nauraa höröttelee— kosken nielu purtta kiistää—
niinkuin kirkkoon köröttelee; silloin rantaan venhot viistää.
Selittävi saattoväki: »Nouse, mahti, maihin tässä!
Kov’ on eessä koprumäki, siinä Lempo leikkimässä.
Purren poikki niemen viemme, niin myös veivät taatot ennen,
taas on väljä väylätiemme meidän Lieksan vettä mennen.»
Hurtta alla hurstiteltan taskumatistansa maistaa, heittää taakse kypärheltan,
silmät hurjat päässä paistaa, partaan pullon kaula peittyy;
katsahtavi matkan menoon, maiskahuttaa huulta,
heittyy ylpeästi selkäkenoon:
»Kun lie koski Lemmon luoma. Lemmon lentoneuvot saamme,
kun lie laskematta uoma, ensi kerran laskekaamme!
Tulkoon, mikä tulkohonkin, tähän juutun niinkuin jurtta;
akkoja jos urhot onkin, paikaltaan ei liiku Hurtta.»
Seisoo, miettii miesi parat, aatkeloivat ankarasti.
Eivät oisi urhot arat, vaan on liian kallis lasti:
»Hukkuis meiltä saatettava, sota tuosta tulla voisi,
eessä meillä mestuulava taikka hirttonuora oisi.»
Mutta Hurtan muoto muuttuu, kaartuu kulmat synkät vakoon,
ja hän ärjyy ja hän suuttuu: »Kun ma käsken, toteltakoon!
Ensi kerran elämässä pakko munko myötä antaa? Nähdään,
ken on herra tässä, kuka meistä kontin kantaa!»
Kuiskuttavi miesten kuulla Mikko huovi, Hurtan seura.
Hurtta itse tuhtopuulla puuskuttaa kuin jalopeura.
Hetki vakava on varsin. Vaan jo hymyy karjalaiset,
vastaa vanhat puheenparsin, naureksivat nuorempaiset.
Tuokio! Ja metsä liikkuu, aukee kuvat oudot, somat,
immet kuusten alla kiikkuu, niinkuin luonto, alastomat;
luonteleivat luokse venhon, varpaat valkohiekkaan piirtyy;
niinkuin nostamalla tenhon teloillansa pursi siirtyy.
Vait on Hurtta hurmiossa. Onko taikaa, onko unta?
Vai tää lie se lehto, jossa leikkii lemmen valtakunta?
Lähtenytkö metsän kansa panemaan on urhon paulat,
vaiko astui aalloistansa vellamoiset vaahtikaulat?
Väikkyy hurman, turman kuvat: veikistäikse vöitten vanteet,
käsivarret pingoittuvat, nousee, notkuu nuoret lanteet;
paistaa auringossa iho, välähtelee koivun kuori,
puiden takaa kosken kiho sekä vihryt rantavuori.
Tunne hurja Hurtan täyttää, hartaus ja mielihaave,
kohottavan kättä näyttää, tuijottaa kuin metsä-aave,
tanssii soihdut silmän eessä.— Silloin lehtoon immet lymyy.
Taas on venho virran veessä; Mikko hyvillänsä hymyy.Eipä muuta voi sanoo. Sanastosta ja sanonnoista päätellen lieneekö kovinkaan vanha runo vaan ihan nykyaikana tehty.
- Rapala2
Onko nämä jotain karjalaisia runoja vai mitä. Jos olet tekijä niin olet kyllä aika runoilija.
Onko tuo kuvaus Lieksan-vai Ruunaankoskista ? - Huovatta
Rapala2 kirjoitti:
Onko nämä jotain karjalaisia runoja vai mitä. Jos olet tekijä niin olet kyllä aika runoilija.
Onko tuo kuvaus Lieksan-vai Ruunaankoskista ?En ole tekijä enkä kirjailija. Olen runoilija.
Kuvaus on Lieksankoskesta.
- intiaanit
Tehdään Lieksasta sitten karhu- ja lohireservaatti etelän herroille. Onhan se kivaa tulla tänne pariksi viikkoo kesäsin kalastelemaan. Alkuasukkaat pitävät koskensa ja luontonsa koskemattoömina ja karhuja täynnään että on helsinkiläisillä kivempaa tepastella kesälomallaan.
Talvellahan me ei sitten ruokaa tarvitakaan täällä takametsissä. Että ei sitten rakenneta niitä Ruunaan koskia. Kyllä me pärjätään täällä ilman verotulojakin.- Arnkil
Montako työpaikkaa se voimalaitos toisi. Moniko turismista työnsä saava olisi työtön. Ajattele asiaa myös heidän kannaltaan. Kyllä ne kosket tuovat vapaina rahaa paljon enemmän kuin valjastettuina.
Niihin on kuitenkin uskallettava hieman sijoittaa. Ei kuitenkaan kuin murto-osa siitä mitä voimalaitos maksaisi.
- Arnkil
Ruunaa on sana joka on heti lähes jokaisen huulilla kun kuulee nimen Lieksa. Se on osa Lieksan sykkivää sydäntä.
Jos sen vapaa villi luonnon ääni vaihtuu turbiinien hurinaan niin se on viimeinen kuolinisku Lieksalle.- NukkuMatti
Sinulla on kaunokirjallisia taipumuksia. Jatka niitten käyttöä täällä kaikkien iloksi.
- onko sitä?
Ruunaan matkailusta ja sen merkityksestä Lieksalle puhutaan paljon mutta totuus on se, että se on nykyisellään pelkkää yliarvostettua kesäistä nappikauppaa. Ei Ruunaata voisi oikeastaan edes matkailukohteeksi nimittääkään. Jos verrataan vaikkapa Koliin on ero vähintäänkin kymmenkertainen Kolin hyväksi. Missä on Ruunaalta hotelli tai hotellit, missä korkeatasoinen ravintola, missä myymälät turisteille jne… Ruunaan matkailusta puhuminen on ollutkin pääasiallisesti yliampuvaa kehuskelua ja sanoisiko kalamiesten juttuja.
Kesäisin Ruunaan työllistää muutaman nuoren kesäapulaisen sekä joitain koskenlaskijoita. Mutta entäs talvella? On aika hiljaista koskilla ja mökeissä.
Olisiko Ruunaalla yhtään sopivaa paikkaa mihin voisi rakentaa laskettelurinteet? Silloin voisi ajatella ympärivuotista matkailukohdetta. Muutama lohenonkija ja reppuselkävaeltaja ei Lieksaan leveämpää leipää tuo. Puolet koskenlaskijoistakin taitaa olla lieksalaisia.
Olisi jollekin nuorelle lieksalaisopiskelijalle vaikkapa gradu-työn paikka selvittää Ruunaan matkailun todelliset vaikutukset ja merkitys Lieksalle. Työpaikat kesällä ja talvella, turistimäärät, yöpymiset, verotulot, kaupungin sijoitukset, kehittämismahdollisuudet, jne…
Ihmiset tottuvat jo nuoresta pitäen kotioloissaan ja matkaillessaan korkeatasoisiin vapaa-ajan mökkeihin ja hotelleihin. Paahteisessa männikkörinteessä olevat itikkamökit eivät tulevaisuuden turisteja jaksa kiinnostaa. Jos alueesta meinataan saada kehitettyä todella houkutteleva ja myyvä matkailukohde on koko touhu ohjattava uusille urille. Hotelleja, korkeatasoisia mökkejä sekä ympärivuotisia aktiviteetteja on saatava alueelle. Mutta kuka on halukas investoimaan. Kaupungin ei pidä lähteä isojen investointien takuumieheksi. Olisiko joku ulkomainen taho kiinnostunut.
Voimataloudelle sopivia koskia ei kannata pitää tuottamattomina kuten ne nyt ovat. Joko turismi kukoistamaan tai sitten rakennettakoon voimalaitokset. Nykyinen puuhastelu joutaa lopettaa. Jos kiinnostusta tahoa investointeihin ei löydy niin voidaan uskoa, että matkailullista tulevaisuutta ei Ruunaan alueella tosiasiassa ole.- Sijoittaa
Kuitenkin summat olisivat paljon pienemmät ja tuotto suurempi lieksalaisille kuin voimalaitoksella.
- nitro-baby
Sijoittaa kirjoitti:
Kuitenkin summat olisivat paljon pienemmät ja tuotto suurempi lieksalaisille kuin voimalaitoksella.
Milläs perustelet väitteesi ihan noin vaan näppituntumalla. Vaatisi varmaan hieman enemmän tutkimista ja asiaan paneutumista kuin ihan vaan lonkalta heittämällä.
En minä ainakaan ole varma kumpi olisi Lieksalle tuottavampi. Voimalaitokseen sijoitukset ovat tietenkin suuremmat mutta nehän tekee voimayhtiö, ei Lieksa. Eli ei niitä voi verrata mihinkään. Vain tuottoja Lieksalle pitää verrata. - i.e
Olen mielenkiinnolla seurannut Ruunaan koskista käytyä keskustelua. Vähän näyttävät keskustelijoiden asenteet muuttuneen viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa. 70-luvun koskisodan kuohuista kirposivat miltei sanasta sanaan samat väitteet ja mietteet, mitkä nyt pulppuavat 2000 -luvun nettikeskustelun viesteissä.
Metsähallitus julkaisi kirjoittamani tutkimusraportin Ruunaan retkeilyalueen kävijöistä ja paikallistaloudellisista vaikutuksista v. 2003 (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 143). Tutkimus tarkastelee Ruunaan retkeilyalueen kävijärakennetta, kävijöiden mielipiteitä alueen palveluista sekä toiminnan suoria vaikutuksia Lieksan paikallistalouteen.
Metsähallitus on arvioinut kävijälaskuritietojen perusteella, että Ruunaalle tehdään vuosittain n. 100 000 käyntiä. Omassa tutkimuksessa päädyin hieman kriittisempään arvioon 60 000 käyntikerrasta vuodessa.
Alueen kävijät voidaan lähtöpaikkakunnan mukaan jakaa kolmeen ryhmään: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta tulee eniten kävijöitä (n. 35 % kaikista), toisen kolmanneksen muodostavat Etelä-Suomesta tulevat kävijät ja viimeinen kolmannes kävijöistä tulee maan muista osista. Joka kymmenes kävijä on lieksalainen. Ulkomaalaisia löytyy vain pari prosenttia.
Suurimman kävijäryhmän muodostavat alueella vierailevat lapsiperheet. Koskenlasku osallistumalla järjestetylle veneretkelle tai itse meloen on jo pitkään ollut kävijöiden suosituinta toimintaa. Tämän jälkeen tulevat kalastus ja retkeily. Ihmiset etsivät Ruunaalta koski- ja metsäluonnon tarjoamaa rauhaa. Toisten ihmisten seura tai vauhdikkaat palvelut eivät ole kävijöiden ensisijaisia kiinnostuksen kohteita. Ruunaa vastaa kävijöiden odotuksiin tarjoamalla mahdollisuuden tutustua eteläisen Suomen ainutlaatuisimpaan vapaana virtaavaan koskireittiin ja monipuoliseen metsä- ja suoluontoon. Alueen luonto ja palvelut näyttävän vastaavan kiitettävästi kävijöiden odotuksia. Viisiportaisella (1 - 5) asteikoilla Ruunaan retkeilyalue saa arvosanan 4.4. Tämä kertoo siitä, että alueen yrittäjät ja metsähallitus ovat onnistuneet kehittämään Ruunaan retkeilyaluetta kävijöiden toivomalla tavoin.
Ruunaan retkeilyalueen hoito ja yrittäjien palvelut tarjoavat työtä n. 60 henkilölle. Paikallisesti tällä on erittäin merkittävä vaikutus. Jos alueen palvelut muodostaisivat yhden yrityksen, se työllistäisi ympärivuotisesti 30 henkilöä. Lieksan mitassa tämän kokoinen yritys olisi henkilöstömäärältään kahdenkymmenen suurimaan yrityksen joukossa. Sen työllistävä vaikutus olisi sama kuin PKO:n (34 henkilöä) ja Osuuspankin (36 henkilöä) toimipaikkojen. Lieksan sähkön nykyinen työllistävä vaikutus jää hieman tätä pienemmäksi (24 henkilöä). Kokko maassa 95 % kaikista yritysten toimipaikoista on henkilöstömäärältään tätä pienempiä. Ruunaalla harjoitettavan metsätalouden tarjoamat työpaikat eivät ole laskelmassa mukana, mutta ne kasvattavat vielä esittämiäni lukuja.
Ruunaan kävijät jättävät vuosittain Lieksan talousalueelle 2,5 - 3,5 milj. euron välittömän tulovirran. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse.
Ruunaalle on alueen toiminnan aikana muodostunut oma selkeä roolinsa, joka mainiosti täydentää ja monipuolistaa Kolin tarjoamia palveluita. Kehittyäkseen ja uudistuakseen Lieksan matkailu tarvitsee kummankin alueen mahdollisuuksia. Kehitetään Ruunaata sen omilla ehdoilla. Hyvä lähtökohta on, että itse vierailee siellä paikallisia palveluita hyödyntäen. Ottakaahan tutut ja ystävät mukaanne.
ilkka Eisto
tutkija
Joensuun yliopisto - nitro-baby
i.e kirjoitti:
Olen mielenkiinnolla seurannut Ruunaan koskista käytyä keskustelua. Vähän näyttävät keskustelijoiden asenteet muuttuneen viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa. 70-luvun koskisodan kuohuista kirposivat miltei sanasta sanaan samat väitteet ja mietteet, mitkä nyt pulppuavat 2000 -luvun nettikeskustelun viesteissä.
Metsähallitus julkaisi kirjoittamani tutkimusraportin Ruunaan retkeilyalueen kävijöistä ja paikallistaloudellisista vaikutuksista v. 2003 (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 143). Tutkimus tarkastelee Ruunaan retkeilyalueen kävijärakennetta, kävijöiden mielipiteitä alueen palveluista sekä toiminnan suoria vaikutuksia Lieksan paikallistalouteen.
Metsähallitus on arvioinut kävijälaskuritietojen perusteella, että Ruunaalle tehdään vuosittain n. 100 000 käyntiä. Omassa tutkimuksessa päädyin hieman kriittisempään arvioon 60 000 käyntikerrasta vuodessa.
Alueen kävijät voidaan lähtöpaikkakunnan mukaan jakaa kolmeen ryhmään: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta tulee eniten kävijöitä (n. 35 % kaikista), toisen kolmanneksen muodostavat Etelä-Suomesta tulevat kävijät ja viimeinen kolmannes kävijöistä tulee maan muista osista. Joka kymmenes kävijä on lieksalainen. Ulkomaalaisia löytyy vain pari prosenttia.
Suurimman kävijäryhmän muodostavat alueella vierailevat lapsiperheet. Koskenlasku osallistumalla järjestetylle veneretkelle tai itse meloen on jo pitkään ollut kävijöiden suosituinta toimintaa. Tämän jälkeen tulevat kalastus ja retkeily. Ihmiset etsivät Ruunaalta koski- ja metsäluonnon tarjoamaa rauhaa. Toisten ihmisten seura tai vauhdikkaat palvelut eivät ole kävijöiden ensisijaisia kiinnostuksen kohteita. Ruunaa vastaa kävijöiden odotuksiin tarjoamalla mahdollisuuden tutustua eteläisen Suomen ainutlaatuisimpaan vapaana virtaavaan koskireittiin ja monipuoliseen metsä- ja suoluontoon. Alueen luonto ja palvelut näyttävän vastaavan kiitettävästi kävijöiden odotuksia. Viisiportaisella (1 - 5) asteikoilla Ruunaan retkeilyalue saa arvosanan 4.4. Tämä kertoo siitä, että alueen yrittäjät ja metsähallitus ovat onnistuneet kehittämään Ruunaan retkeilyaluetta kävijöiden toivomalla tavoin.
Ruunaan retkeilyalueen hoito ja yrittäjien palvelut tarjoavat työtä n. 60 henkilölle. Paikallisesti tällä on erittäin merkittävä vaikutus. Jos alueen palvelut muodostaisivat yhden yrityksen, se työllistäisi ympärivuotisesti 30 henkilöä. Lieksan mitassa tämän kokoinen yritys olisi henkilöstömäärältään kahdenkymmenen suurimaan yrityksen joukossa. Sen työllistävä vaikutus olisi sama kuin PKO:n (34 henkilöä) ja Osuuspankin (36 henkilöä) toimipaikkojen. Lieksan sähkön nykyinen työllistävä vaikutus jää hieman tätä pienemmäksi (24 henkilöä). Kokko maassa 95 % kaikista yritysten toimipaikoista on henkilöstömäärältään tätä pienempiä. Ruunaalla harjoitettavan metsätalouden tarjoamat työpaikat eivät ole laskelmassa mukana, mutta ne kasvattavat vielä esittämiäni lukuja.
Ruunaan kävijät jättävät vuosittain Lieksan talousalueelle 2,5 - 3,5 milj. euron välittömän tulovirran. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse.
Ruunaalle on alueen toiminnan aikana muodostunut oma selkeä roolinsa, joka mainiosti täydentää ja monipuolistaa Kolin tarjoamia palveluita. Kehittyäkseen ja uudistuakseen Lieksan matkailu tarvitsee kummankin alueen mahdollisuuksia. Kehitetään Ruunaata sen omilla ehdoilla. Hyvä lähtökohta on, että itse vierailee siellä paikallisia palveluita hyödyntäen. Ottakaahan tutut ja ystävät mukaanne.
ilkka Eisto
tutkija
Joensuun yliopistoesität. Tuntuu hurjilta luvuilta tuollaiset 100 000 kävijää ja 3-4 milj. euroo ja 30 ymp.vuotista työpaikkaa.
Tosin kävijää kohden noillakin luvuilla ei rahamäärä ole kovin suuri, vain n. 30 - 40 euroo/turisti. Eli vanhaa rahaa 180 - 240 mk/turisti.
Kävijämäärätkin tekisivät, olettaen että 3/4-osaa turistimäärästä kävisi 4 kuukauden aikana, n. 600 henkeä päivässä. On se aika paljon. Todellinen huippu heinäkuussa olisi paljon suurempi eli uskomaton luku sekin.
Työntekijäluvut ovat myös aika isot. Missähän siellä kesälläkään on ne 60 henkee. Kovinkaan monta työntekijää ei koskilla näy vaikka kuinka pyörisi päiväkaudet ympäriinsä.
Onkohan voimatalousmiehillä esittää omia laskelmiaan ja perusteltuja kommentteja näihin laskelmiin. Olisi kiva kuulla ja nähdä. - kai turistit
Sijoittaa kirjoitti:
Kuitenkin summat olisivat paljon pienemmät ja tuotto suurempi lieksalaisille kuin voimalaitoksella.
tuo hotelleja eikä muita majoituksia mukanaan joten rakennettava ne on.
- Arrnkil
i.e kirjoitti:
Olen mielenkiinnolla seurannut Ruunaan koskista käytyä keskustelua. Vähän näyttävät keskustelijoiden asenteet muuttuneen viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa. 70-luvun koskisodan kuohuista kirposivat miltei sanasta sanaan samat väitteet ja mietteet, mitkä nyt pulppuavat 2000 -luvun nettikeskustelun viesteissä.
Metsähallitus julkaisi kirjoittamani tutkimusraportin Ruunaan retkeilyalueen kävijöistä ja paikallistaloudellisista vaikutuksista v. 2003 (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 143). Tutkimus tarkastelee Ruunaan retkeilyalueen kävijärakennetta, kävijöiden mielipiteitä alueen palveluista sekä toiminnan suoria vaikutuksia Lieksan paikallistalouteen.
Metsähallitus on arvioinut kävijälaskuritietojen perusteella, että Ruunaalle tehdään vuosittain n. 100 000 käyntiä. Omassa tutkimuksessa päädyin hieman kriittisempään arvioon 60 000 käyntikerrasta vuodessa.
Alueen kävijät voidaan lähtöpaikkakunnan mukaan jakaa kolmeen ryhmään: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta tulee eniten kävijöitä (n. 35 % kaikista), toisen kolmanneksen muodostavat Etelä-Suomesta tulevat kävijät ja viimeinen kolmannes kävijöistä tulee maan muista osista. Joka kymmenes kävijä on lieksalainen. Ulkomaalaisia löytyy vain pari prosenttia.
Suurimman kävijäryhmän muodostavat alueella vierailevat lapsiperheet. Koskenlasku osallistumalla järjestetylle veneretkelle tai itse meloen on jo pitkään ollut kävijöiden suosituinta toimintaa. Tämän jälkeen tulevat kalastus ja retkeily. Ihmiset etsivät Ruunaalta koski- ja metsäluonnon tarjoamaa rauhaa. Toisten ihmisten seura tai vauhdikkaat palvelut eivät ole kävijöiden ensisijaisia kiinnostuksen kohteita. Ruunaa vastaa kävijöiden odotuksiin tarjoamalla mahdollisuuden tutustua eteläisen Suomen ainutlaatuisimpaan vapaana virtaavaan koskireittiin ja monipuoliseen metsä- ja suoluontoon. Alueen luonto ja palvelut näyttävän vastaavan kiitettävästi kävijöiden odotuksia. Viisiportaisella (1 - 5) asteikoilla Ruunaan retkeilyalue saa arvosanan 4.4. Tämä kertoo siitä, että alueen yrittäjät ja metsähallitus ovat onnistuneet kehittämään Ruunaan retkeilyaluetta kävijöiden toivomalla tavoin.
Ruunaan retkeilyalueen hoito ja yrittäjien palvelut tarjoavat työtä n. 60 henkilölle. Paikallisesti tällä on erittäin merkittävä vaikutus. Jos alueen palvelut muodostaisivat yhden yrityksen, se työllistäisi ympärivuotisesti 30 henkilöä. Lieksan mitassa tämän kokoinen yritys olisi henkilöstömäärältään kahdenkymmenen suurimaan yrityksen joukossa. Sen työllistävä vaikutus olisi sama kuin PKO:n (34 henkilöä) ja Osuuspankin (36 henkilöä) toimipaikkojen. Lieksan sähkön nykyinen työllistävä vaikutus jää hieman tätä pienemmäksi (24 henkilöä). Kokko maassa 95 % kaikista yritysten toimipaikoista on henkilöstömäärältään tätä pienempiä. Ruunaalla harjoitettavan metsätalouden tarjoamat työpaikat eivät ole laskelmassa mukana, mutta ne kasvattavat vielä esittämiäni lukuja.
Ruunaan kävijät jättävät vuosittain Lieksan talousalueelle 2,5 - 3,5 milj. euron välittömän tulovirran. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse.
Ruunaalle on alueen toiminnan aikana muodostunut oma selkeä roolinsa, joka mainiosti täydentää ja monipuolistaa Kolin tarjoamia palveluita. Kehittyäkseen ja uudistuakseen Lieksan matkailu tarvitsee kummankin alueen mahdollisuuksia. Kehitetään Ruunaata sen omilla ehdoilla. Hyvä lähtökohta on, että itse vierailee siellä paikallisia palveluita hyödyntäen. Ottakaahan tutut ja ystävät mukaanne.
ilkka Eisto
tutkija
Joensuun yliopistoJos tuo pitää paikkansa niin ei ikinä voimalaitosta.
- lukuja
i.e kirjoitti:
Olen mielenkiinnolla seurannut Ruunaan koskista käytyä keskustelua. Vähän näyttävät keskustelijoiden asenteet muuttuneen viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa. 70-luvun koskisodan kuohuista kirposivat miltei sanasta sanaan samat väitteet ja mietteet, mitkä nyt pulppuavat 2000 -luvun nettikeskustelun viesteissä.
Metsähallitus julkaisi kirjoittamani tutkimusraportin Ruunaan retkeilyalueen kävijöistä ja paikallistaloudellisista vaikutuksista v. 2003 (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A No 143). Tutkimus tarkastelee Ruunaan retkeilyalueen kävijärakennetta, kävijöiden mielipiteitä alueen palveluista sekä toiminnan suoria vaikutuksia Lieksan paikallistalouteen.
Metsähallitus on arvioinut kävijälaskuritietojen perusteella, että Ruunaalle tehdään vuosittain n. 100 000 käyntiä. Omassa tutkimuksessa päädyin hieman kriittisempään arvioon 60 000 käyntikerrasta vuodessa.
Alueen kävijät voidaan lähtöpaikkakunnan mukaan jakaa kolmeen ryhmään: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta tulee eniten kävijöitä (n. 35 % kaikista), toisen kolmanneksen muodostavat Etelä-Suomesta tulevat kävijät ja viimeinen kolmannes kävijöistä tulee maan muista osista. Joka kymmenes kävijä on lieksalainen. Ulkomaalaisia löytyy vain pari prosenttia.
Suurimman kävijäryhmän muodostavat alueella vierailevat lapsiperheet. Koskenlasku osallistumalla järjestetylle veneretkelle tai itse meloen on jo pitkään ollut kävijöiden suosituinta toimintaa. Tämän jälkeen tulevat kalastus ja retkeily. Ihmiset etsivät Ruunaalta koski- ja metsäluonnon tarjoamaa rauhaa. Toisten ihmisten seura tai vauhdikkaat palvelut eivät ole kävijöiden ensisijaisia kiinnostuksen kohteita. Ruunaa vastaa kävijöiden odotuksiin tarjoamalla mahdollisuuden tutustua eteläisen Suomen ainutlaatuisimpaan vapaana virtaavaan koskireittiin ja monipuoliseen metsä- ja suoluontoon. Alueen luonto ja palvelut näyttävän vastaavan kiitettävästi kävijöiden odotuksia. Viisiportaisella (1 - 5) asteikoilla Ruunaan retkeilyalue saa arvosanan 4.4. Tämä kertoo siitä, että alueen yrittäjät ja metsähallitus ovat onnistuneet kehittämään Ruunaan retkeilyaluetta kävijöiden toivomalla tavoin.
Ruunaan retkeilyalueen hoito ja yrittäjien palvelut tarjoavat työtä n. 60 henkilölle. Paikallisesti tällä on erittäin merkittävä vaikutus. Jos alueen palvelut muodostaisivat yhden yrityksen, se työllistäisi ympärivuotisesti 30 henkilöä. Lieksan mitassa tämän kokoinen yritys olisi henkilöstömäärältään kahdenkymmenen suurimaan yrityksen joukossa. Sen työllistävä vaikutus olisi sama kuin PKO:n (34 henkilöä) ja Osuuspankin (36 henkilöä) toimipaikkojen. Lieksan sähkön nykyinen työllistävä vaikutus jää hieman tätä pienemmäksi (24 henkilöä). Kokko maassa 95 % kaikista yritysten toimipaikoista on henkilöstömäärältään tätä pienempiä. Ruunaalla harjoitettavan metsätalouden tarjoamat työpaikat eivät ole laskelmassa mukana, mutta ne kasvattavat vielä esittämiäni lukuja.
Ruunaan kävijät jättävät vuosittain Lieksan talousalueelle 2,5 - 3,5 milj. euron välittömän tulovirran. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse.
Ruunaalle on alueen toiminnan aikana muodostunut oma selkeä roolinsa, joka mainiosti täydentää ja monipuolistaa Kolin tarjoamia palveluita. Kehittyäkseen ja uudistuakseen Lieksan matkailu tarvitsee kummankin alueen mahdollisuuksia. Kehitetään Ruunaata sen omilla ehdoilla. Hyvä lähtökohta on, että itse vierailee siellä paikallisia palveluita hyödyntäen. Ottakaahan tutut ja ystävät mukaanne.
ilkka Eisto
tutkija
Joensuun yliopistoEivät ole uskottavia lukuja. Vähän niinkuin entisen Neuvostoliiton saavutuksia.
Luvuissa taitaa olla liikaa hyvänmiehen lisää. - lapanen
lukuja kirjoitti:
Eivät ole uskottavia lukuja. Vähän niinkuin entisen Neuvostoliiton saavutuksia.
Luvuissa taitaa olla liikaa hyvänmiehen lisää.Niin ja sinä olet varmasti tutkinut ja perehtynyt asiaan niin hyvin, että voit kumota tutkijan arviot. On se hyvä, että Lieksassa riittää näitä tiedemiehiä ja muita maistereita, jotka tietävät totuuden. Lieksalaisilla ei taida olla käsitystä ruunaasta matkailukohteena, kun he eivät siellä edes käy.
- lapalieläinen
lapanen kirjoitti:
Niin ja sinä olet varmasti tutkinut ja perehtynyt asiaan niin hyvin, että voit kumota tutkijan arviot. On se hyvä, että Lieksassa riittää näitä tiedemiehiä ja muita maistereita, jotka tietävät totuuden. Lieksalaisilla ei taida olla käsitystä ruunaasta matkailukohteena, kun he eivät siellä edes käy.
paljonko minä oon kiertäny Ruunaata. Mee ite sinne ja tee arviosi paljonko siellä turisteja näyttäisi kuljeskelevan, vaikkapa näin marraskuussa. Määrään 100 000 on laskettu varmaan Kolikin mukaan ja sitten kerrottu kahella.
- lapanen
lapalieläinen kirjoitti:
paljonko minä oon kiertäny Ruunaata. Mee ite sinne ja tee arviosi paljonko siellä turisteja näyttäisi kuljeskelevan, vaikkapa näin marraskuussa. Määrään 100 000 on laskettu varmaan Kolikin mukaan ja sitten kerrottu kahella.
No et sitten tainu lukea tekstiä kunnolla. Tutkijan oma arvio oli 60 000 ei 100 000. Aika typerä heitto tuo marraskuu, kun kaikki me hyvin tiedämme, että se ei ole sesonki aikaa. Aionkin käydä Ruunaalla kalalla ainakin kerran tässä kuussa, mikäli pakkaset hellittää...
- poissa sydämestä
Pätee tuo sana täällä keskusteluissakin. Kun mikä ei ole etusivulla ei sinne kukaa ennää kirjuta.
Paljonkos on nyt mahtaa näin marraskuun alun pävivinä turisteja Ruunaan koskilla. Voisiko joku joka tietäää vasttata? Voisiko kosket talveksi rakentaa ja antas kesän virrata vappaana kun sillon on sähkö muutennii halapaa?- nitro-baby
Voitaskin tehdä voimalat koskien sivuun, että nykynen uoma jäisi olemaan.
Talaven ajan olis pato kiinnii vanahaan uomaan ja kesäksi pato auki ja voimalat stoppiin. Kalastus ja koskenlasku pelaisivat kuten tähänkin asti.
Näin olisi kaikki tyytyväisiä ja tienais. Tulisi Lieksallekin tuplatulot. - Yrmee karju
Niin se on köyhien ja syrjäytneiten ihmistenkin. Eikun kaatopaikalle vaan na nappi ohtaan.
- pökky jätkä
Yrmee karju kirjoitti:
Niin se on köyhien ja syrjäytneiten ihmistenkin. Eikun kaatopaikalle vaan na nappi ohtaan.
et osaa ees kirjottaa
- mikä ihmeen
nitro-baby kirjoitti:
Voitaskin tehdä voimalat koskien sivuun, että nykynen uoma jäisi olemaan.
Talaven ajan olis pato kiinnii vanahaan uomaan ja kesäksi pato auki ja voimalat stoppiin. Kalastus ja koskenlasku pelaisivat kuten tähänkin asti.
Näin olisi kaikki tyytyväisiä ja tienais. Tulisi Lieksallekin tuplatulot.ajatus tuo oli
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216805Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562323- 1471877
- 851271
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa981075- 72980
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.91971- 33863
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon154789