Noniin, ensimmäinen talvi täyspitkällä lähestyy. Kertokaahan talvikokemuksia! Onko sattunut että maantieajossa ei oo päässy mäkeä ylös? Voi ahdistaa..? Missä vauhdissa lukot saa heittää päälle?
talvikokemuksia
haetaan
142950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riippuu tietenkin millaisella kapineellaa liikut ja missä ainakaan itselleni ei täällä etelä-suomen alueella ole maantiellä sattunut semmosta mäkeä jota ei ylös olisi päässy. risteykset tosin täytyy ajatuksella ja maltilla ajaa ja pahimmat paikat pistää mieleen että jos oikeen kusiliukas nii pyrkii kiertään.ja vanhempien kuskien neuvot on kultaankin arvokkaamipia.
Metsässä pyöriessä toki välillä tulee tilanne päälle. mutta malttia käyttäen niistä on selvitty ilman pieniä vahinkoja lukuunottamatta.
Niistä lukoista mielestä ne voi heittää päälle missä tahansa vaudissa siitä vaan kun pitää huolen että kaikki vetävät pyörivät samaan tahtiin.ja mieluusti laitaa lukot heti kun vähäkin siltä tuntuu eikä sitte kun on jo myähästä.
no tässä jotain.
yhdyn aika pitkälti tähän. Jos etelä suomes ajelet niinkuin minä, niin ei paljon lukkoja tartte. Jos Turusta ajelet Tampereelle päin, niin kannattaa välttää pääkallokelillä vanhaa tietä ts. Lempäälän kautta. Siinä kun taittaa takas motarille on ollu kerran jos toisenkin kärry poikittain. Tietty risteysalueet kannattaa ottaa iisisti. Rauhallisuus on avain sana, eli ei mitään äkkinäisiä liikkeitä ja kevyesti jarrua jos tarttee painaa. Kannattaa ottaa myös huomioon onko kärrissä levy vai rumpujarrut. Siinä jotain omaan kokemukseen pohjautuvia asioita. Turvallista matkaa.
Eli rauhallisesti vaan ilman mitään äkkiliikkeitä. Kannattaa myös opetella (jos uusi ajokki) se vaihekaavio että ei tulis niitä vaihe missejä sitten siellä pahassa paikassa.
Ainakin jos pohjoseen (toki muuallakin on) joudut ajamaan niin ihan valtatielläkin on sellaisia mäkiä että saa kyllä liukkaalla sitä lukkoa ja telin nostinta käytellä. Lukko päälle jo hyvissä ajoin jos pystyy vaan, eli on riittävän suora tie.Teliä voi myös keventää vähän jo ennakkoon,riippuen kuinka nopea se on.
Ja aina on parempi jäädä jonnekkin parkkiin odottamaan sitä tienhoito autoa kun lähteä riskillä jotain mäkeä koittamaan.
Ja jos jäät mäkeen kiinni: peruuttaminen on yleensä hyvin hankallaa, yhdistelmä tahtoo mennä linkkuun, ja toisaalta peruutuksen pitäisi onnistua kerralla koska et voi käyttää edessäpäin. Yleensä parempi on peruuttamisen sijaan koittaa saada auto pysymään paikallaan ettei tulisi lisää vahinkoja,eikä tie menisi kokonaan tukkoon. Tuossa paikallaan pysymisessä kannattaa hyödyntää lumipenkkaa, jos se on riittävän vahva niin peruuttaa sen verran että saa tukea siitä penkasta ja vetää jarrujen varmistin venttiilin ylös (kaikki pyörät lukossa). Risteykset ovat toisinaan mielenkiintoisia, voivat eka kerralla yllättää, monesti niihin on päästävä vauhdilla ja on oltava sopiva numero päällää vaihtaminen ei välttämättä onnistu kesken risteyksen. Ennakointi korostuu sitä enempi mitä liukkaampi keli on.
Mutta kaikkein pahimmat tilanteet saa aikaiseksi jos perävaunu lähtee heijaamaan. Heitot ja jms. tien kallistukset ovat pahoja. Nopeudella on myös aika iso merkitys. Tärkeintä että ajaminen on mahdollisimman joustavaa, eikä mitään äkkiliikkeitä, sekä oikea tilannenopeus
Hyviä neuvoja edellisessä viestissä, kannattaa painaa mieleen.
Rauhallisesti kun ajaa, ja ilman äkkiliikkeitä niin pääsee varmasti perille.
Jos ajaa vakioreittiä, kannattaa hyvissä ajoissa ruveta miettimään mahdollisia pahoja paikkoja liukkailla. Pienikin mäki voi olla paha, jos joutuu lähtemään liikkeelle paikaltaan. Toisaalta isommasta mäestä voi päästä helposti vauhdilla. Kun ajattelee ensin ja tekee sitten, säästyy paljolta.
Alamäkeen peruuttamisesta vielä vähän. Ongelmanahan on usein se, että jarrua painettaessa etupyörät lukkiutuvat eikä ohjaamisesta tule mitään. Jos mäkeen on jäänyt kiinni, niin peruuttamisen pitää onnistua kerralla. Usein onkin parempi jättää auto siihen ja hankkia santaa pyörien alle. Lähdin kerran peruuttamaan tyhjää puolikasta jyrkkää mäkeä alaspäin kapealla tiellä. Sieltä tultiin aika vauhtia alas, kun en juuri uskaltanut jarruun koskea. Pakkiakaan ei tullut laitettua päälle. Sillä kerralla oli onni myötä.
...otettava erittäin varovasti ylämäessä olevat mutkat, ei kärsi juuri yhtään kaasua painaa!
Lähtee perä "aika" helposti alta ja kärry vaan lykkää enemmän linkkuun, varsinkin jos vetopöytä huonosti rasvattu.
Pari kertaa on tuon tempun tehnyt ihan pintakaasulla (pöperöä n. 15cm) jonka jälkeen vähän aikaa "hytti täynnä käsiä" sain oikaistua eikä onneksi ollut vastaantulijoita, Hermosauhuille olisi tehnyt mieli vaikken muuten poltakkaan ja loppumatka meni ns. "kusi sukassa"
Joihinkin isoihin mäkiin kevyellä lastilla olen vaihtanut puoli-pykälää pienmmälle ennen mäkeä ja mennyt samalla vaihteella mäen päälle kierrokset jotain ~2000, ei jaksa lyödä tyhjää kun kierrokset tapissa ja jos tarjoaa perää sivulle voi kaasua vähentää, mutta silti se jaksaa mäen päälle koska kierroksia on reilusti eikä tarvi vaihtaa!
Ja vaihteiden kanssa ei kannata sählätä ja lukko päälle ennen kuin sutii!
Puolikkaan veturilla jos joutuu ajamaan pahalla kelillä niin ilman lukkoja ei mene mihinkään, mutta lukko päällä ei taas käänny mihinkään.
Esim. kaupunki-alueella pitää kääntyä ylämäkeen pienellä vauhdilla ja päästä mäki ylös eikä ole muita autoja lähellä niin olen mennyt lukko päällä ja "ohjannut kaasun kanssa", mutta varovaisutta, ja vain nupilla, ei missään nimessä kärry perässä ja varo muita autoja!!!
Olisi jäänyt "muutaman" kerran pääsemättä perille ellen olisi "sladitellut" vaikka hullulta kuullostaakin!
Kyllä se siitä menee, rauhassa vaan!
Kattelin kun soraa ja multaa Levin huipulle vetivät...kärry perässä !!! Tuikusta kun lähti, niin useamman kerran kelas ylöspäin!
Ensin kaikki varoo sitä talvea kunnes lopputalvesta vaan kuuluu oho sana aina kun hiukan lipsuu. Rauhassa vaan ja kuten edeltävät kommentit sanoivat jos itsestä tuntuu ettei peli pysy tiellä " ja vielä olet tiellä " niin maalaisjärki mukaan ja pysäkille venailemaan apua.
sitä tahtoo olla liiankin tottunut liukkaaseen, sekin on oma riskinsä. Mutta joskus joutuu pienellä riskillä nousemaan jotain kinkamaa, ja vauhtiakin pitäisi olla että pääsee mäelle. Mutta on harkittava aina tilanteen mukaan että kannattako... Oman lisänsä tuo muu liikenne (jonka toki on myös liikuttava) joka ei aina tiedä kuinka haastavaa voi olla yhdistelmällä ajo talvi liukkailla. No sitä kun joitakin kertoja on risteyksessä kiinni, niin alkaa sitä ennakointia tulemaan lisää.
Mutta ei ne kiinnijäämiset risteyksiin ja mäkiin yleensä ole niitä vaarallisimpia. Suurimmat vaaratekijät ovat tuolla täydessä vauhdissa tapahtuvia.
Aina sitä vaan kuskina ajattelee että kun vain voisi välttyä kuolonkolareilta, autoja saa uusia mutta ihmishenkiä ei saa takaisin.
Kuinka vähällä tietyissä olosuhteissa tuollainen yhdistelmä lähtee rasasta. Ei usko ennenkö itse kokee. Sitten kun se kunnolla lähtee on ihan sama mitä siellä yrität tehdä. Mun onnekseni kerrankin sattui sellainen henkilöautoilija kohdalle joka tajusi väistää ojaan kun vilkuttelin pitkiä tullessani kahta kaistaa vastaan. Päädyin sitten loppupeleissä itsekkin tavallaan ojaan. Vetäjän perä tipahti ojaan. Dolly hyppäsi ojan väärällepuolen. Vetäjän keula ja kärryn perä jäivät tielle. Ei onneksi mennyt autostakaan muuta kuin takavalot ja takapuskuri. Vetokita vaihdettiin turvallisuussyistä. Siihen mersu henkilöautoon joka ajoi ojaan ei tullut yhtikäs mitään. Lumi kantoi sitä melkein täysin. Kun ajatellaan että henkilöautoilija ei olisi tajunnut/halunnut väistää olisimme viettäneet neljät hautajaiset. Pakkasta oli jotakuinkin -10 ja satoi vettä. Heräsin pienemmän tien laidalta parkkikselta ja lähdin liikkeelle. Heti hokasin että olipas liukas. No sitten se tuntui jo muuttuvan sittenkin pitäväksi. Pääsin 2km eteenpäin kunnes todella loivassa vasenmalle kaartuvassa hiukan laskevassa mutkassa lähti dolly tekemään temppujaan. Vauhtia ei ollu alkutilanteessa kuin 60km/h mutta keliin nähden vauhtia oli reilusti liikaa. Kun kauan onnistuu ajelemaan niin ettei mitään satu kehittyy sellainen valheellinen turvallisuuden tunne. Sitä rupeaa uskomaan ettei mitään satukkaan. Sitten se joskus yllättää näinkin nololla tavalla. Arvatkaa oliko noloa seistä siinä rekan vieressä kun kaikki ajeli töihin ja toljotteli ikkunasta? Opin läksyni ja aijon vakaasti pysyä tiellä tänä talvena.
"Arvatkaa oliko noloa seistä siinä rekan vieressä kun kaikki ajeli töihin ja toljotteli ikkunasta?"
No kokemuksesta voin sanoa, että on melkoisen noloa! Rekalla en tosin ole ojassa ollut. Ainoat vauriot kärsi onneksi kuskin itsetunto. Mutta hyvähän se on, että nolottaa. Ei muuten oppisi.
Voihan siinä tietty vaan seisoskella muina miehinä muka vartioimassa autoa sillä aikaa kun kuski hakee apua jos oikein hävettää ;)
Se on hyvä neuvo, niinku tuossa jo aikasemminki mainittiin, että opettelee sen ajokin ennen ku on siinä pahassa tilanteessa. Itse ollu pari kertaa kusessa sen takia ku on säheltäny keventimen ja telin nostimen kans. Uudessa Scaniassa ku ei teli noussu vaikka paino napista, luki vaan että teliakseli ylikuormitettu. Olis pitäny painaa kevennintä niin kauan että teli nousee. Onneksi sai avuliaalta aura-auton kuskilta kettingit lainaan että pääsi mäestä pois.
Dolly-kärryistä on kans jäänyt vähän paha maku, ku on joutunu niitä talvella vetämään. Helvetin epävakaita kulkijoita ja ainaki schmitzin kärryissä, mitä meillä on pari, tuntuu jarrut jäätyvän hiukka liian helposti. Eihän se tietenkään merkistä johdu, ennemminki niistä vanhan mallisista akseleista jotka keräävät lunta paljon enemmän jarruihin.
niin on kyllä ainakin pidettävä vetopöytä hyvässä rasvassa.
Jos näyttää vähänkin siltä, että pysähtyessänne tienpinta on niin liukas, ettei yhdistelmä meinaa pysyä tiellä pysähdyksissäkään, niin kannattaa ottaa ne puukengät pois jalasta ennen ulos hyppäämistä, lentävät nimittäin ikävän pitkälle sinne hankeen kun jalat lähtee alta! Eli liikutaan varovaisesti silloinkin, kun joudutaan syystä tai toisesta jalkautumaan.
Hyviä ja asiallisia vastauksia on tullut, kiitoksia vaan kaikille! Ja puukengätkin muistettiin mainita, nauratti hieman vaikka sekin viesti oli täysin asiallinen. Itselläni on kyllä vanhana jakelukuskina hyvin pitävät Sievit.
Jep, hyviä talviajoja vaan kaikille ja jos tulee lisää juttuja mieleen niin kirjoitelkaa! Naantalista käsin ajellaan vähän joka puolelle.