Tunnen miehen, jolla on kaksi äitiä. Toinen on luonnollisesti adoptioäiti. Adoptio eli lapseksiottaminen tehtiin miehen ollessa jo aikuinen. En tunne historiaa sen tarkemmin kuin että tiedän tämän adoptioäidin hoitaneen miestä tämän ollessa lapsi ja äidin ollessa toisinaan viikkojakin työkomennuksella muilla mailla vierahilla.
Eikö tässä olisi oiva sauma kaikille niille perheettömille ihmisille, joilla ei ole mitään sitä vastaan, että heidän omaisuutensa kuoleman jälkeen menee esim. sisarusten lapsille. Ainakin perintövero olisi pienempi ja perittävän omaisuuden määrästä riippuen saattaisivat summat olla melko suuria.
Tietääkö kukaan, onko tätä lain mahdollista possunholea käytetty paljonkin hyväksi? Yleensähän ihmisen moraali on hyvin venyvä käsite, jos on mahdollista hyötyä rahallisesti ja vielä yhteiskunnan kustannuksella! Eipä minunkaan moraalini tuota temppua yhtään tuomitsisi, päinvastoin saattaisi jopa kannustaa!
Eikö tässä olisi oiva sauma kaikille niille perheettömille ihmisille, joilla ei ole mitään sitä vastaan, että heidän omaisuutensa kuoleman jälkeen menee esim. sisarusten lapsille. Ainakin perintövero olisi pienempi ja perittävän omaisuuden määrästä riippuen saattaisivat summat olla melko suuria.
Tietääkö kukaan, onko tätä lain mahdollista possunholea käytetty paljonkin hyväksi? Yleensähän ihmisen moraali on hyvin venyvä käsite, jos on mahdollista hyötyä rahallisesti ja vielä yhteiskunnan kustannuksella! Eipä minunkaan moraalini tuota temppua yhtään tuomitsisi, päinvastoin saattaisi jopa kannustaa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lukumääriä adoptioista en tiedä, mutta vanhatkin saavat adoptoitua aikuisen ja perintöveron voi tiputtaa jopa kolmannekseen. Ilmeisesti tapa ei ole varakkaillakaan yleistynyt, koska jotain perusteitakin pitää olla ja 1980 jälkeen adoptoidut ovat menettäneet perintöoikeutensa biologisiin vanhempiinsa. Itsekin toivon yhä tulevani adoptoiduksi varakkaiden vanhempien ainokaiseksi.
//Lukumääriä adoptioista en tiedä, mutta vanhatkin saavat adoptoitua aikuisen ja perintöveron voi tiputtaa jopa kolmannekseen.//
Vanhat eivät noin vain voi adoptoida aikuista. Kyllä siinä on tarkat kriteerit, jotta aikuisen adoptio onnistuu. Eiköpähän tällainen adoptio nykylain aikana ole melko harvinainen. Se onnistuu vain poikkeustapauksessa.
L lapseksiottamisesta 2 §
"Alaikäisen lapsen lapseksiottaminen voidaan vahvistaa, jos sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen. Lapseksiottamisen vahvistamista haettaessa tuomioistuimelle on esitettävä selvitys siitä, että lapsi on lapseksiottajan hoidettavana tai että tämä muutoin huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.
Täysi-ikäisen henkilön lapseksiottaminen voidaan vahvistaa, jos on selvitetty, että tämä on alaikäisenä ollut lapseksiottajan hoidettavana ja kasvatettavana eikä lapseksiottamista ole voitu vahvistaa lapsen ollessa alaikäinen tai että lapseksiottamiseen on olemassa muita tähän verrattavia erittäin painavia syitä."
Ymmärsinkö siis oikein, että jos isäni vaimo, joka muutti meille ja osallistui kasvattamiseeni, adoptoi minut nyt aikuisena, menetän perintöoikeuteni biologiseen äitiini. Menetänkö perintäoikeuden myös isääni, joka siis on tätä nykyä naimisissa tämän "äitipuoleni" kanssa vai pitääkö hänenkin adoptoida minut samanaikaisesti? Oikeasti minulla on kyllä ollut kaksi äitiä jo 25 vuotta - ilman minkäänlaisia ongelmia. Meneekö tämä puhtaasti matematiikalla? Lasken omaisuudet ja perillisten lukumäärät ja arvioin tällä perusteella, annanko itseni adoptoitavaksi.
Muistaakseni vuonna 1979 tehtiin sellainen
lakimuutos, että adoptiolapsi ei enää peri
biologisia vanhempiaan.
Kyllä muutoin aikuisenkin voi adoptoida.
Jos adoptio on kuitenkin tapahtunut ennen
lakimuutosta, perii lapsi sekä biologiset
vanhempansa, että adoptiovanhempansa eli
tietenkään taannehtivaa lakia ei voitu
säätää.
Jos nämä asiat jotenkin ovat ajankohtaisia
jonkun kohdalla, niin kannattaa tarkistaa
tuo lainsäätämisajankohta, että voimaantulo.
Mainittakoon erikseen, että tämä tuntemani herra ei ole vähääkään lakannut olemasta myös biologisen äitinsä lapsi. Siinä perheessähän hän on pääasiallisesti elänyt aikuistumiseensa ja itsenäistymiseensä saakka.
Hänellä on siis oikein kirjoissa ja kansissa kaksi virallista äitiä.
Samanlaisia tapauksiahan voi ainakin teoriassa olla vaikka kuinka paljon...
Laki adoptiosta muuttui 1980 alusta lukien, eli sitä ennen tehdyt ja erikseen uuden lain piiriin siirtämättä jätetyt adoptiot ovat sellaisia, että perimyksen kannalta voi adoptoidulla henkilöllä olla kahdet vanhemmat.
Jos siis henkilöllä on vanhemmat ja sitten täti tai setä, jolla ei ole lapsia ja nämä haluaisivat sitten testamentin sijasta omaisuutensa siirtyvän adoption avulla veroedullisesti siskon/veljen lapsille, niin on sitten meneteltävä niin, että
oikeat vanhemmat lahjoittavat omaisuutta heti lapselleen ja ehkäpä vielä pidättävät hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen ja sitten vasta toteutetaan adoptio.
Näin veroetuus maksimoidaan, eikä biologisten vanhempien suhteen tule perinnöttömäksi.