Sisältäni kumpuaa valtava kaipuu
Se etsii tiensä ulos
purkautuu ilmoille
ja palaa takaisin minuun
Se huutaa kipuaan kiivasta
antaa ja ottaa
vie minut tuskan huipulle
löytää sen aran kohdan minussa
ei säästä mitään
Olen läpikotaisin poikki
tästä kaipauksesta
Juuri nyt
Se etsii tiensä ulos
purkautuu ilmoille
ja palaa takaisin minuun
Se huutaa kipuaan kiivasta
antaa ja ottaa
vie minut tuskan huipulle
löytää sen aran kohdan minussa
ei säästä mitään
Olen läpikotaisin poikki
tästä kaipauksesta
Juuri nyt
Vastaukset 7
Vanhimmat
lukien viimeaikaisia runojasi, niin totean
että tämä on sisällökkäämpi mielestäni, kuin
moni aikaisempasi.
Melko vahvoilla sanoilla lienee se paino,
joka antaa ytyä tähän.
Kun kirjoittaa paljon,niin tulee sekä huteja että ns.onnistumisia :) Tässä runossa tuli oikeasti ihan hirvittävä kaipaus yhdessä hetkessä se kävi läpi minut.en tämä paremmin osaa sanoa.. :)
Rakkaus joka on,
mutta ei luona,
syö sieluani,
raskas mieli painaa
ajatuksen lennon
parhaimmillaankin
ponnahtelevaksi
räpistelyksi.
-Rakkaudella Tulitukalle-
rakkaasi sitten on?
Ikävä kulkee mukana päivässäni,
hyvänä ikävänä enemmänkin,
koska alan voida paremmin.
Muita en kaipaa kuin Sinua,
seikkailu ei kiinnosta minua.
Ei eilen, tänään, ei huomenna.
Vielä vähän aikaa menen iltaisin pois.
Jotta asiat paremmin olla vois,
katselen Sua uuden ruudun takaa,
näin voimme aikaamme jakaa.
Halaus ruudun takaa.
(Rakas olet Luonteva)
Olet saanut tunteet hyvin
esille,tuoreen ja rehellisen
tuntuinen runo! :)
Kiitos ja kivaa iltaa! :)
Aidosta tunteesta tämä on lähtenytkin.. :)
Kiitos itsellesi :)