Säröillä
Olemassaoloni
tuntui täysin tarpeettomalta.
Sieluni seikkaili karuissa kammioissa.
En tiennyt
minkä kanssa kamppailin,
ja tunsin olevani häviöllä.
Yksinäinen
piilotettu suru
ja itkusilmät.
Elämä on vielä kesken
kytevänä,
jokin minussa
suostui sen kertomaan.
Nyökkään aamulle
ja kumarran päivänvaloon.
Koppuraisia paperinenäliinoja
ja rypistyneitä sanoja rakkauden.
Olin säröillä,
ja nyt kokoan itseni uudelleen.
Olemassaoloni
tuntui täysin tarpeettomalta.
Sieluni seikkaili karuissa kammioissa.
En tiennyt
minkä kanssa kamppailin,
ja tunsin olevani häviöllä.
Yksinäinen
piilotettu suru
ja itkusilmät.
Elämä on vielä kesken
kytevänä,
jokin minussa
suostui sen kertomaan.
Nyökkään aamulle
ja kumarran päivänvaloon.
Koppuraisia paperinenäliinoja
ja rypistyneitä sanoja rakkauden.
Olin säröillä,
ja nyt kokoan itseni uudelleen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kylläpä kannatti aukaista kone!
Minulla on tunne,että runokansalla
täällä on kollektiivinen ajattelu!
Välillä eletty elämä tuntuu samalta samaan aikaan,
samaan aikaan syntyy samasta aiheesta runoja jne.
Hauskaa yhteensattumaa! :) Näin minä tunnen!
Runosi antoi minulle sen minkä pitikin! Kiitos ja mukavaa iltaa sinulle! :)
Saattaa todellakin olla kollektiivinen ajat-
telu, mutta mikäpäs sen parempaa :)
Yhteensattumaahan se tuottanee, kyllä.
Kiitos jos runoni antoi jotain.
Leppoisaa iltaa myös itsellesi, lempeä syysilta
kuiskailee.