Kuka ei pidä kissoista?

Koirasta poiketen kissa ei ole laumaeläin, joka voimakkaasti leimaantuisi ihmiseen lauman johtajana. Toisinaan saattaa kissan itsepäisyys saada ihmisen raivon partaalle. Kissan on palveltavana ei palvelijana kuten koira yleensä. Ehkä juuri siksi kissaihmisestä kissat ovat niin vastustamattoman ihania olentoja.

ehkä siks että ne on nii suosittuja ja kaikki aina pitää nistä mut joku haluu olla erillainen ja siks ei pidä..

Kissa ja koira eroavat toisistaan aikalailla sekä luonteen ja tietysti myös ulkonäön vuoksi. Jotkut ihmiset pitävät enemmän koirista, koska ne ovat uskollisia, ihmiseen täysin kiintyviä ja ihmisen palvelioita. Koiran voi alistaa, kissaa ei milloinkaan. Kissaihmiset ihailevat kissan kauneutta, itsenäisyyttä sekä myös itsepäisyyttä. Kissa saa kahdenlaiset tunteet aikaan: Joko sitä vihataan tai rakastetaan. Jotkut metsästäjät ovat ottaneet kissan uhakseen, saattavat jopa olla kissalle kateellisia sen huipputaidokkaan metsästystaidon ansiosta. Tällaisilla ihmisillä saattaa olla kuriin alistettu metsästys tai palveluskoira. Ja niinhän se sanonta menee: Että ne ihmiset, jotka vihaavat kissoja, ovat olleet edellisessä elämässään hiiriä. ;)

Meillä on ollut elämäni aikana monta kissaa ja jokainen niistä on ollut erilainen luonteeltaan.
Ehkä ne jotka vihaa kissoja eivät koskaan ole oikeasti tutustuneet yhteenkään kissaan. Tai se tuttu kissa sähisi ja raapi...
Mieheni ei pitänyt kissoista ennenkuin tutustui nykyiseen kissaani. He pitivät heti toisistaan.
Hän jaksaa aina ihmetellä sitä miten mukava ja kiltti kisu on. Pitäisi ajatella aina eläimiä yksilöinä, ei pelkästään jonain lajina. =)

Yksi syy siihen miksi kissoista ei niin välitetä, löytyy historiasta.
Keskiajalla noitavainojen aikaan, vainottiin noidiksi epäiltyjä ja heidän kotieläimiä, mm. kissoja. Tämä herätti uskomuksia ja kissoja alettiin vieroksua. Asenne on jossain määrin säilynyt suomessa, ei juuri muualla.

Olen kuullut sellaisen sanonnan, joka meni jotenkin näin, että
"koiraihmiset haluavat tulla rakastetuksi,
kissaihmiset haluavat rakastaa".

Mitenkähän tuo lienee...?

Ähäkutti...! Ei maar. Luulisin että kissassa ärsyttää se että se on sellainen yön eläin, hautausmailla pyörivä kiilusilmä joka saattaa yhtäkkiä vilahtaa vastaan ja sitä säikähtää. Koirat eivät ikinä pyrähdä ohitsesi yllättäen, niiden tulon yleensä kyllä näkee ja kuulee. Itse en niitä kuolaturpia silleen diggaakaan kauhiast, sillä "en puhu koiraa". En ymmärrä kieli suusta roikottaen tapahtuvaa poikkoilua ja riehumista, enkä ikinä muista että koiraa ei saa silittää, vaan sitä pitää taputtaa... (Onneksi on myös rauhallisia koiria, ja kyllähän ne kissatkin toki riehuvat, mutta eivät tunge päälle ängeten haaroihin tai - herrajjesta - yrittäen vetäistä vasten polvea!) Sensijaan "puhun kissaa". Kirjallisuuden ja omien kokemusten kanssa olen oppinut yhtä sun toista kissoista, ja ymmärrän miten ne raksuttavat. Ne EIVÄT ole ylpeitä eivätkä varsinkaan kieroja elukoita, vaan äärimmäisen arkoja. Olisitte arkoja itsekin, jos olisitte yksin liikkuvia PIENIÄ eläimiä. Kissa, kuten esim. ujo ihminen, välttelee erilaisia vaaratilanteita. Mutta jos se ei siihen pysty, se puolustautuu hysteerisesti (kuten saattaa tehdä myös kiusattu ihminen kun oikein pimahtaa).

Mutta kyllä siellä alitajunnassa jotain on päin helvettiä, jos alkaa pitää jotakin tiettyä eläinlajia jotenkin äärimmäisen ällöttävänä...

Miten kotikissa voisi päihittää tappelussa ihmisen? Kissanhan voisi tappaa yhdellä potkulla tai lyönnillä. Tai vaikka puristaa kädellä kuoliaaksi. Tai repäistä raajat irti tai ottaa takajaloista kiinni ja lyödä pää murskaksi maahan tai seinään tms.