Muistatko ensisuudelmasi? Vieläkö suutelette tässä iässä?
Muistan :)
Suudelma
201038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Melkein aina kun ylettää se tuo lämpöä.
lyhyt?
Meilläpäin myös pahoinvointia ylettämiseksi ja ylenantamiseksi.
lyhyt mutta ei se vaimo ole aina niin lähellä.
miksi sulla ei yletä?onko molemmissa päissä sama ongelma?heh heh.no ei kai.
en muista enää ensisuudelmaa. Sitähän kokeiltiin ihan nuorena jo. Ei tässä iässä oikeen enää kiinnosta tuo suuteleminen, kun tuo intohimon tunne on jo laantunut.
Nuorempana sitä intohimoa vielä tunsikin.Pidän vain pussailusta, se on sellaista mukavaa moiskuttelua.
on ihanaa kun löytää hyvän suutelijan,,,,vau,,
eipä uskois kuinka paljon kertoo suudelma ihmisestä.
Muistan, se ei ollut yhtään mitään,
eikä muutomien seuraavienkaan kanssa suutelot.
Kun tapasin vaimoni,
kaikki oli toisin, se oli niin hyvää,
että kuolla meinasi.
Mietinkin heti millä voisin ilmaista että lopetetaan suutelu,
onneksi hän lopetti ja olen vielä hengissä.
Vaikka kuinka aivojaan penkois,niin ei nyt tuu mieleen ensimmäistä.
Muutamia muita,hyviä nekin kyllä tulee mieleen.
Tuurin ollessa kohdallaan voi jopa meikäkin vielä suudelman silloin tällöin saada.:))))
Toivossa on hyvä vieläkin elää(vaikka onkin maanantai)
saanti kiinni, ei tuurista. :)
No kyllä sitä jo tässäiässä pitää olla tuuriakin jos meinaa pusun joltaan vielä saada. Ei mua ainakaan kukaan oo suurellu, sitten vaimovainajan jäläkehen. Täs oon ootellu notta kun joku hyökkääskin pussaamahan, vähän hävettäskin sellaanen, sehän ny oliskin jos joku alakaas ölijyystä ja mustaa seppää suutelemahan. Silloon ennen kun vaimo vielä eli oltihin välistä hurmoostilas kun kielillä puhuttihin. Se tuli useen iltaasin mun sylihin istumahan, ei me aina niin paljoa puhuttu, oltihin siinä vain vierekkään ja kattottihin kun poika leikkii ja touhus siinä lattialla. Liikaa varmaankin se olis mulle ollukin jos olisin saanu vaimoni pitää. Ei en saanu, se otettihin minulta pois, varmahan näin on tarkootettu ja parempi.
Akaton vielä heitä kirvestä kaivoon.
Noin nokkelalla ja pirteellä miehellä varmaan vielä naisille käyttöä löytyy.:))
Ook sä huomannu kuinka täälläkin kovasti sähköstä osoitettas kyselevät.
Täällähän muu ukkolauma vihreenä ja kalpeena kattelee kun vierestä viedään.:)))
Ensisuudelmani, se oli eräässä sisäoppilaitoksessa, ekä ole yhtä tulista suutelijaa sen jälkeen tavannut. Mieheni suudelmat ovat lämpimiä ja miellyttäviä.
Jatkan tuota, olin 16 v, mies 20, mies olisi mennyt varmaan pidemmälle, mutta lähdin pois hänen huoneestaan, aamulla hän tuli kysymään, miksi karkasit!
Siinä tuli jo vieraitakin sinne huoneeseen, mm, samaisen kristillisen opiston pastori.
eka suudelma,,oli vuosi 1962 ja lokakuu, linja-auto pysäkillä Risto sen antoi, olin jo ootellut koska hän sen tekee, mutta yllätys oli täydellinen, hätäännyin niin, että käteni osui hänen hattuunsa ja se putosi, olin onnellinen, vihdoinkin, mutta samalla nolotti, kuin silleen tunaroin, että hattukin putosi..
Ja kuskikin näki sen, hymyili silleen kivasti, kun nousin autoon, vai mitä hän näki,,jaahas
Olin sellaanen nuorimies ja oli juhannusjuhlat Aulavan lavalla. Oltihin poikaporukas siellä, En tierä miten satunkaan löytämähän yhyren Helinän sieltä, sellaanen pitkä likka se oli ja kaunis. En mä sitä ny siinä niin ajatellu "likkakaveriks" itteleni kun puhuttihin parkkipaikalla. Siinä oli muitakin tyttöjä ja poikiakin. Niin sieppaa mua yhtä-äkkiä pairan kauluksesta kiinni ja sanoo notta sä kiharapää oot nyt mun. Mua alakoo naurattamahan se äkkipikaanen "kosinta" ja vähän häkellyyn siitä otteesta, sanoon jotta niin sunko mä ny oon. Oltihin se ilta siellä yhyres ja sehän oli vaikka kuinka mukava tyttö. No tottahan siinä suureltihin sen satakertaa, kävin koko kesän sen Helinän luona friioos ja kyllä nuoltihin ja imettihin, voi hyvä ihme sitä nuolemista, oltihin niin rakastuneita ja aina kiinni toisissaan kun vain yhyres oltihin. On se ihanaa aikaa ku ihimistä friijatahan.
Kerrot elävästi kokemuksesi.
Tuohon ekaan vastaisin ,etten haluais muistaa,mutta valiteettavasti se on syöpynyt verisesti sieluuni.
Toinen kysymys hiukka outo.Vastaan kuiteski tottakait ja vielä mielelläänkin.(Sama kaveri ollut jo kohta nelkyt vuotta)
Ei tee mieli suudella, kun suu on niin pahan makuinen. Tulkitsen sen näin vanhenemisen syyksi, mutta olen ehkä väärässä.
Ensisuudelman muistan, olin 11 ja ihmeissäni,kun poika suuteli suulle.Sen jälkeen olen suudellut triljoonia kertoja ja rakastan suutelemista.Valitettavasti oman kumppanini kanssa se ei enää maistu (ollaan oltu yhdessä yli 30 v ja tapahtunut paljon)mutta muiden kanssa maistuu (siis VAIN JA AINOASTAAN SUUTELU), nuorempien ja ikäisteni kanssa.Voin sanoa,että iällä ei väliä,joku vain osaa suudella (intohimoisesti)ja joku ei(kuulemma osaan).SUUTELEMINEN ON IHANAA kun se tuntuu joltakin!!!