Minun elämäni johtolanka
on solmuja täynnä
Nöyrästi minä alan solmia
kun palaan harhapoluiltani
Taakse on hyödytöntä katsella
ja kuitenkin minulla on tunne
että solmuni
kuin ihmeenkaupalla - häviävät
Muuttuen eletystä
hopeaksi ja kullaksi
on solmuja täynnä
Nöyrästi minä alan solmia
kun palaan harhapoluiltani
Taakse on hyödytöntä katsella
ja kuitenkin minulla on tunne
että solmuni
kuin ihmeenkaupalla - häviävät
Muuttuen eletystä
hopeaksi ja kullaksi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Runosi myötäilee jotenkin tuota omaa eilistäni,
se on kai sitten sitä kollektiivisuutta, mistä
mainitsit itse eilen.
Runo päättyy lempeästi "solmujen jälkeen"
Hyvää uutta päivää ja viikkoa.
Pitäisikö lopettaa ajattelu? :))Esim. kirjoitin yhden runon rungon ja niin samantyyppinen runo tuli mies mies-nim.ltä vaikka olin itse kirj. noin 4pvää aijemmin! Laitan sen(kin) myöhemmin niin näet. Hän oli tehnyt sen naisesta, minä taas miehestä! :)
Täytyy vaan ottaa huumorilla! :)
Sateen alta toivotan mukavaa pvää sinulle! :)
solomut meleko vaekeesti aakastavia mutta kun tämän runon lukkoo usseemppaa kertaa nii nehän aakia itestään ja kaekki muuttuu kultamuruks.....(Z)
Hei sulle Z! Niin ne muuttuu!:)
Ka yhellä eholla, pittee oppia
siin sivussa, ku ellee!
Hiasta se miul oh, mut periks
eh ossoo antoo! :)
Vaan lupsakkoo iltoo siul Z,
missä sitte uotki! :)