Oletko tutustunut H/V-lukuun eli kuinka paljon asuntoneliö maksaa verrattuna vastaavan neliön vuokraukseen vuodessa?
H/V -luvun mukaan 80-alkupuolella asuinneliö maksoi noin 20 kertaa neliön vuosivuokran. 80-lopussa luku oli 30, vuonna 1993 se oli 12 ja vuonna 2005 noin 16.
Ovatko asunnon kalliita ja verrattuna mihin?
H/V -luvun mukaan 80-alkupuolella asuinneliö maksoi noin 20 kertaa neliön vuosivuokran. 80-lopussa luku oli 30, vuonna 1993 se oli 12 ja vuonna 2005 noin 16.
Ovatko asunnon kalliita ja verrattuna mihin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta kaikista kalleinta on asua vuokralla, se on jo sikakallista. mutta sekin on halpaa jos vertaa kahvikupillisen katteeseen.
Sitä on sitten luettu puolueettoman pankkiyhdistyksen julkaisuja...
H/V ei hälyyttävä, vuokratkin ovat nousseet sen 60% - vielä kun huomioidaan koko maan vuokrat (myös äetsän) niin pks-hintatilanne häviää kohinaan.
Tilastokeskus: "Pääkaupunkiseudun ulkopuolella näkyy elintason normaali kehitys, eli palkalla saa koko ajan enemmän ja enemmän. Pääkaupunkiseudulla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Aivan Helsingin ydinkeskustassa saa tänä päivänä palkallaan vähemmän neliöitä kuin vuonna 1985."
Ja tämä lainaus jo vuonna 2004 kirjoitetusta raportista...
H/V-luku on hyvä mittari, mutta sillä ei ole vertailukelpoista historiaa. Suomessa rahoitusmarkkinat vapautuivat 80-luvun lopulla ja vuokrasäännöstely purettiin vasta vuonna -95, joten ei noista oikein järkeviä indeksejä pysty tekemään.
Jos haluat absoluuttisen mittarin, inflaatiosta puhdistettu reaalihinta on mielestäni paras siihen, kun piirrät reaalihintakaavioon käyrän kuvaamaan keskimääräistä hintakehitystä. Siihen nähden asunnot ovat nyt tietyillä alueilla todella kalliita, ts. olemme paljon keskiarvon yläpuolella.
Jos suhteutat lainanhoitokulut ja oman pääoman vaihtoehtoisen tuoton vuokriin, hinnat eivät ole aivan niin korkeat, mutta silläkin mittapuulla asunnot ovat nyt melko kalliita. Tämä on mielestäni toinen hyvä mittari.
Voit myös yrittää tutkia, paljonko asuinneliöitä saa keskimääräisellä palkalla verrattuna aiempiin vuosiin, mutta tämän luvun kanssa on pidettävä myös historia mielessä. Asuntojen hinnat nimittäin seuraavat kaikkein eniten talouden tilaa ja vasta sen jälkeen ansio- ja korkotasoa. Tälläkin mittapuulla asunnot ovat nyt melko kalliita.
Tietääkseni viime aikoihin asti on ollut vain yksi mittari, jonka mukaan asunnot ovat edullisia... Tämä on Nordean asunnonostokykyindeksi. Mainitsen sen siksi, ettei kukaan erehtyisi luottamaan siihen kritiikittömästi, se kun ei ota millään tavalla huomioon sitä, että keskimääräiset laina-ajat ovat pidentyneet yli vuodella ja korot ovat olleet historiallisen alhaiset. Nyt korkotason normalisoituessa Nordea onkin pitänyt huomattavasti pienempää melua tuosta mittaristaan.
On tietysti vielä muitakin tapoja arvioida asuintojen hintoja. Eräs tapa on suhteuttaa ne kotitalouksien tuloihin. Tässä tosin pitää olla tarkkana, koska tuloihin lasketaan mukaan sellaisiakin tuloja, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia yleisestä talouskehityksestä. Siksi palkat ovat mielestäni parempi mittari. Tällä mittarilla tarkasteltuna ihmiset joutuvat maksamaan asunnoista suunnilleen yhtä paljon kuin viisi vuotta sitten.
Pahimmassa tapauksessa hintoja verrataan kotitalouksien varallisuuteen, ja varallisuuteen lasketaan mukaan mm. asuntovarallisuuden ja osakkeiden arvo. Tällaiset mittarit antavat todella väärän kuvan pitkän aikavälin hintatasosta, koska asuntojen ja osakkeiden arvot liikkuvat tyypillisesti samaan suuntaan.