Lähiaikoina olen huomannut, että juuri kukaan ei tahdo olla kanssani..minulla on ollut aina vähän kavereita ja nyt jostain syystä heillekään ei seurani enää kelpaa..mikä minussa on vialla? Miksi karkotan kaikki? Tiedän,etten ole sosiaalisimmasta päästä... Onneksi minulla on maailman ihanin poikaystävä,joka on kanssani hyvin samanlainen..olen hänelle todella kiitollinen...
Ja vielä,kun äitipuoleni saa minut tuntemaan itseni vieläkin mitättömämmäksi..hän ei puhu minulle,paitsi,jos haluaa minun tekevän jotakin, ja jos yritän keskustella hänen kanssaan, vastaukset ovat lähinnä hymähtelyjä..vastaan en voi sanoa,muuten hän aloittaa huutamisen ja törkeästi puhumisen...
Ja vielä,kun äitipuoleni saa minut tuntemaan itseni vieläkin mitättömämmäksi..hän ei puhu minulle,paitsi,jos haluaa minun tekevän jotakin, ja jos yritän keskustella hänen kanssaan, vastaukset ovat lähinnä hymähtelyjä..vastaan en voi sanoa,muuten hän aloittaa huutamisen ja törkeästi puhumisen...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä muutamia syitä:
1. Jos kerrot aina samoja juttuja. Aina vaan sitä samaa, vanhaa bullshittiä.
2. Kerrot jotain omasta mielestäsi hauskoja juttuja, joille naureskelet, mutta todellisuudessa ne ovat kamalan huonoja.
3. Olet hiljainen, et puhu juuri koskaan, seuraat vaan sivusta muiden juttuja, vetäydyt syrjään toisten huomaamattomiin.
4. Haiset pahalta, käytät aina samoja vaatteita
5. Olet lihava ja hikinen
6. Lintsaat tunneilta, et viitsi keskittyä ollenkaan koulussa, vähät välität koenumeroista (4,5,6...)
Jos on lihava, niin se karkoittaa kaverit? Voi piru, ei lihavuus ihmisiä karkota. Se on käyttäytyminen, joka kaverit karkottaa tai vetää puoleensa.